Mikseri.net

#42 kirjoitettu 03.04.2008 14:14

vade- kirjoitti:
Jäbä on kattellu tätä euforisessa tilassa. Joo siis ehdottomasti katsomisen arvoinen pätkä. Mulle tää edustaa enemmän viihdettä, sillä mitään uutta en siitä saanut irti. Joskus tartten kyllä ihan vaan elämyksiä ja sellasessa mielentilassa tää oiski ollu salee järisyttävämpi.
Totta, erittäin euforisessa - vielä enemmän euforisessa sen katsottuani. Mutta niin, uuden irtisaaminen riippunee myös asenteesta - minä koen ymmärtäväni ja tuntevani jotain uutta joka kerta kun joku kanssaihminen jakaa jotain sisimmästänsä. En ihan usko, että sinäkään olet kokenut aivan samanlaisia asioita tai kelannut aivan samanlaisia keloja kuin videon puhuja?

Toki, minullekin tuo oli ensisijaisen vaikuttava elämys inspiraationlähteenä - äärettömän hyvin puettu mystinen kokemus sanoiksi, sekä spirituaalisia että älyllisiä näkökulmia hellien.

monesti sotien ja hirmutekojen takana on ihan oikeet ongelmat ihmisten psyykessä.
esim. libidinaalisten impulssien hallinnan puute ryhmässä toimivalla yksilöllä (heikko ego ala Freud) ). Näitä tekoja on tehty ehkä nimenomaan hetkessä, tai tämänhetkisten tarpeiden tyydyttämiseksi.
Kuvittelisin, että tämä selittää kyllä yksilöiden käytöstä, muttei niinkään yhteisöjen - en usko, että suuri osa ihmisistä on lähtökohtaisesti tuolla tavalla nyrjähtäneitä, mutta heikon itsetunnon omaavat johtajat ovat usein hyviä puhujia, jotka saavat kusetettua kansaa mukaansa typerille murharetkille.

Lisäksi ne liittyvät useimmiten ahneuteen, koska välttämättömät perustarpeet on yleisesti ottaen helppo tyydyttää sillä, mitä on saatavilla luonnollisesta elinympäristöstä. Se, että yhteisöt kasvavat niin isoiksi ettei tämä enää käykään noin vain päinsä, lienee myös seurausta ahneudesta.


Se on nimenomaan näissä keskusteluissa missä se ymmärrys mielen ja ruumiin eri ulottuvuuksien hyödyllisestä käytöstä tulee puetuksi sanoiksi ja sisäistetyksi. Se naisen kokemus ei vielä oo itessään mun mielestä tässä mielessä arvokasta.
Miksei oo? Sehän myös tulkitsi ja löi pöytään käytännöllisiä kortteja.

Se "minä" siinä keskellä vaan käyttää niitä ruumiin osia ja aivopuoliskoja ja niiden tarjoamia ulottuvuuksia työkaluina. Työkaluina mihin? Siihenki kysymykseen löytyy ehkä työkalu.

Mihin tahansa mielekkääksi kokemaansa?

#43 kirjoitettu 03.04.2008 16:18

Coivisto kirjoitti:
odkid kirjoitti:
Coivisto kirjoitti:
odkid kirjoitti:
Coivisto kirjoitti:
odkid kirjoitti:
Coivisto kirjoitti:
odkid kirjoitti:
quafka kirjoitti:
odkid kirjoitti:
Intuitio.

Haluatko tulla alas sieltä, ja kertoa maan matoselle, että mihin viittaat sanalla intuitio tässä tekstinpätkässä:

quafka kirjoitti:

Sanon, että siitä on vaikea sanoa mitään. Mutta tässäkin on käsitteellinen juttu. Punainen on ihmisen keksimä adjektiivi, joten oletettavasti punaisella tarkoitetaan väriä, kuten ihminen sen ymmärtää. Eli, koska ihmiset kokevat punaisen eri tavalla, sitä ei tässä mielessä ole olemassa.


Jos tarkoitit, että tuo on intuitiivinen päättely, niin ei. Kaikki filosofia ei ole sama asia kuin intuitio, ja tuossa on reipas annos rationaalisuutta ja tieteellisiä oletuksia (kuten tieteellinen värikäsitys) mukana.



En tarkoittanut sitä tarkasteluna, vaan johtopäätöksenä noista lauseista. Voit periaatteessa tieteen keinoin purkaa punaisen olemassa olon, mutta intuitiolla se on kuitenkin olemassa koska miekin luullakseni sanoisin jotai punaista juttua punaiseksi niiku siekin.


Punaista alettiin kumminkin sanoa punaiseksi vasta kun joku näin meni päättämään. Sama kuin ihmiset vaikka näkivät hirven niin päättivät sanoa sitä jollain tietyllä nimellä.
Intuitiolla ei värien kanssa ole mitään tekemistä. Se on vain tietoa että tämä on punainen koska niin olen oppinut.

Mikä se intuition osuus on siinä että katson tuota sydänhymiötä ja tiedän että se on punainen eikä vaikka sieni?


Älä nyt taas hermostu hyvä ihminen. Tosta laadusta tai kielestä sinänsä ei ollu kyse. Kyse on siitä että intuitio sanoo ilman sanaa "hirvi" että siinähä on hirvi. Myös kollektiivisessa mielessä. Jokainen joka näkee hirven, näkee hirven ja se hirvi on siinä. Ilman sanoja tai käsitteitä. Samoin sen punasen kanssa.


Minulle jotkin asiat vain ovat eikä siinä tarvita minkäänlaista päättelyä sinäänsä mikä omasta mielestäni kuuluu intuitioon.


Mielenkiintosta että toistit saman ajatuksen minkä mie sanoin eri sanoilla. Sehä on vaa hyvä.


Intuitio on jonkin asteen tietämistä. Jos jokin on niin se on niin en minä tiedä mikä se on. Vai onko jokin sitten jokin ja sitten siitä tulee jokin?


Sekä että, mutta tuo jälkimmäinen kuvastaa sitä hirven erottautumista joksikin, kun taas tuo edellinen sitä, miten se hirvi on osa kaikkea.


Tuo jälkimmäinen on nimenomaan sitä intuition muodostamaa kuvaa jostain asiasta.


Joo. Sitähä se on että hirvi on oma entiteettinsä. Olennaista on myös se, että osaa suhteuttaa sen hirven tai punaisen niin että se on osa kaikkea, eikä vaan irrallaan leijuva osa. Intuitiota tarvitaan molempia asioita lähestyessä, havainto(kyky) nyt vaan on se työkalu (esim. silmät, aivot, korvat jne.) joka tuo sitä materiaalia jota sitten pitää intuitiivisesti oivaltaa. Esim. musiikissa miusta intuitio on ehdottoman tärkeä, jotta siitä välittyy jotain. Muutenhan se on kuollut ranka se biisi.

#44 kirjoitettu 03.04.2008 16:44

Olentolupa kirjoitti:
Mutta niin, uuden irtisaaminen riippunee myös asenteesta - minä koen ymmärtäväni ja tuntevani jotain uutta joka kerta kun joku kanssaihminen jakaa jotain sisimmästänsä. En ihan usko, että sinäkään olet kokenut aivan samanlaisia asioita tai kelannut aivan samanlaisia keloja kuin videon puhuja?

Toki, minullekin tuo oli ensisijaisen vaikuttava elämys inspiraationlähteenä - äärettömän hyvin puettu mystinen kokemus sanoiksi, sekä spirituaalisia että älyllisiä näkökulmia hellien.



Asennetta, joo.. Mut voi miettii ehkä viel syvemmälle. Asenne on tietonen mielen tila johon pystyy jossain määrin tietosesti vaikuttamaan, mut joka alustavasti on jonkunlainen suhteessa tiettyyn ärsykkeeseen. Mistä johtuukaan skeptinen asenteeni tätä kyseisstä kokemusta kohtaan? Miksi heti ajattelen että vaikka se ois suuri kokemus yksilölle ni siitä ei löydy hyötyä mulle. Ehkä etsin vastausta eri kysymykseen sillä hetkellä. Ymmärrän sun pointin kaiken kokemuksen yhtäläisestä arvosta. Mä oon ehkä varovampi siinä sillä tavalla, että mä haluan rajottaa tietosuuttani ja keskittyä eri kysymyksiin eri aikoina. Tietoinen hyöty tästä on ehkä fyysisten voimavarojen keskittäminen pähkäilyn tai toiminnan jouduttamiseksi. Se on vaan yks taktiikka.

Asenne on siis yks mun "minun" työkalu. Tietoiseksi työkaluksi se on kehittynyt ehkä siksi että sen laskemisesta on hyötyä toisissa tilanteissa.

Oikeassa oot ettei mun kandeis tulla laukoon noita sanoja kelaamatta tätä. Alunperin olin avaamassa että "parantaako tämmösen kokemuksen levittäminen teidän mielestä sitten maailmaa?" mut kai mä kelasin provoo tai jotai seli seli.

Kuvittelisin, että tämä selittää kyllä yksilöiden käytöstä, muttei niinkään yhteisöjen - en usko, että suuri osa ihmisistä on lähtökohtaisesti tuolla tavalla nyrjähtäneitä, mutta heikon itsetunnon omaavat johtajat ovat usein hyviä puhujia, jotka saavat kusetettua kansaa mukaansa typerille murharetkille.

Itseasiassa ryhmässä toimivan yksilön alitajuset vaistojen ajamat impulssit pääsee tutkitusti valloilleen helpommin ryhmässä. Freud nimenomaan näki yhteyden alitajuisten impulssien ja ryhmäkäytöksen välillä. Johtavassa asemassa olevat asettuu täydellisen egon rooliin ja yksilö luottaa siihen egoon enemmän ku omaansa. Perusvaistoja ryhmässä on kaks: rakkaus ja aggressio. Rakkaus kohdistetaan hierarkiassa ylöspäin ja aggressio ryhmästä ulospäin. Se on se syy miks johtajat saa jengii mukaan sairaisiin juttuihin.

(koitin pitkään muistaa teorian muita kehittäjiä, nimiä ja ettiä lähdettä, mutta en löytänyt. muokaan tähän jos löydän. vähän aiheesta löytyy hikipediasta )

Freud on hiukka vanhentunutta, sillä äijä eli aikana, jollon ihmiset ties ja pysty hankkimaan tietoa huomattavasti vähemmän. Nykyaikana jengi ainakin tääl läskeissä "sivistysmaissa" on peruksiltaa vahvempi-egoista ja johtajuuden tarviiman näkemyksen taso on suurempi. Meiän ympäröimät ihmiset on ehkä vahvempia siinä suhteessa ja siks vaikuttaa oudolta ajatella näin.
(Tai mitä mä selitän meil on media typeryyskoneistona ja fundamentalistiuskovaiset sun muut joka laidalta. Ja kui kova johtajuuden tarviima näkemys rapakon takanaki loistaa..)

Tästä on tosi vaikea mun jatkaa keskustelua, koska tästä eteenpäin mul on vaa mutua ja omaa kokemusta, jota en välttämättä osaa tulkita kunnolla. Mä kuitenki nään et tää käytös ryhmässä on vaistomaista käytöstä, jolla on ollu aikanaan hyöty henkiinjäämisen kannalta. Vaistot voi nähä yhtenän "minän" työkaluna. vittumaisena sellanena, sillä sitä on vaikee laskea.

Se, että yhteisöt kasvavat niin isoiksi ettei tämä enää käykään noin vain päinsä, lienee myös seurausta ahneudesta.


tarkotatko ahneudella että mm. lisääntymisviettiä ei pystytä pitämään kurissa tarpeeks suhteessa realiteetteihin?

Mä oon kelannu sillai et ihmisen kulttuurievoluutio, jolla tarkoitetaan siis ei-geneettisten ominaisuuksien periytymistä, kehittyy poispäin siitä että ihminen on freudin hehkuttamien alitajusisten halujen orja. Se kehittyy siihen suuntaan nimenomaan yksilön egon vahvistumisella, johon freudin sisko, Anna freud kehitti tekniikoita, jotka liittyy lähinnä lapsuuden hallintaan (ja joita laitetaan käytäntöön kouluissa ja muualla tänäkin päivänä). Ihminen ikäänku kesyyntyy kokoajan, mutta hitaasti. Niin hitaasti että syntyy kasvukipuja.

Mihin tahansa mielekkääksi kokemaansa?


Nii. Mitä jokainen ihminen maailmassa haluaa? olla onnellinen!

vade- muokkasi viestiä 16:44 03.04.2008

ainii ja mult meni käytännön kortit sit kai ohi katsoessa. mitä niit oli? pitäsköhän mun kattoo se uudestaa nopee.

#45 kirjoitettu 03.04.2008 17:38

quafka kirjoitti:
Entä jos intuitiomme ovat eri mieltä? Elämmekö silloin eri todellisuuksissa vai onko toisen intuitio oikeassa ja toinen väärässä? Miten ne erotetaan?

johon Olento-mään kirjoitti:
Tässä on varmaan kyse myös siitä, että ihmiset yksinkertaisesti puhuvat intuitiosta vähän eri tavoilla. Minulle intuitio on lopulta enemmän tunnetta kuin tietoa - jokin asia tuntuu hyvältä, ennen minkäänlaista rationalisointia. Toisaalta se myös vyyhtiytyy rationaalisuuteen, ts. järkeily vahvistaa usein tunnetta ja päinvastoin.

Viime kädessä kuitenkin sanoisin, että intuitio on ennen kaikkea fiilis. Olen harjoittanut sitä paljon kun olen tässä viime viikot liftannut ympäri Eurooppaa...

Olen epäillyt intuitiota paljon. Heti kun olen lopettanut epäilyn, se on toiminut kuin pilvenpiirtäjän vessa.



Vitsi ku liippaa just viimeaikojen keloja nää keskustelut. Mun nimitys intuitiolle on alitajuinen päättely. Keksin tän kun pohdin mitä on taide. Must nää kaikki pointit intuitiosta voidaan summaa siihen et se on ajatustyötä joka tapahtuu alitajunnassa, ja joka tuottaa ei absoluuttisia vastauksia, mut aika valistuneita veikkauksia. En tiedä aiheesta mitään tieteellistä. Vois kuvitella et se on "minän" työkalu joka on läheisessä suhteessa mielikuvituksen kanssa.

Estetiikka on kans jotenki intuitiivistä.

Huomaan että ihmiset ei aina käytä sanaa "intuitio" samassa merkityksessä.

Mulle se on opetettu niin, et koska en saa nautintoa kaupoissa shoppaamisesta (kirpparit ja musakaupat eriksee), mut joskus täytyy, käytän intuitiota kenkien ym. valintaan koska se on nopeempaa. Eka mikä vaa näyttää ihan ok:lta lähtee sen enempää kelaamatta tai kokeilematta messiin. Oli se sit vaatetta tai imuria tai sohvaa tai mitähyvänsä luulen tarvitsevanikin, vaan nappaan sen ja kassan kautta ulos. Mulle siis intuitio on alitajuisten prosessien tuottamien vastausten (alitajuisen päättelyn) hyödyntämistä. Tällasen "intuition" voi olettaa kuitenki olevan sillon tällön myös väärässä sen suhteen et mikä on hyväks mulle. Oon kuitenki huomannu et gramman palan jotain ainetta alkaa näkee ja tuntee kädellä aika tarkkaan jos kokeilee jonku aikaa. Sanotaanko sitäkin sit intuitioksi?

Jotku käyttää sanaa intuitio just spontaanin tai "extempore" käyttäytymisen kuvaamiseen. metafysiikassa se on keino poimia käsitteistä absoluuttiset paikkansapitävyydet.

Mun mielestä intuitio ei ole osa todellisuuden kokemista vaan koettujen asioiden arvioimista. Vaikkakin kyllä hyvin samanlaisesta käsitteestä on kyse. Mietin vaan että ku intuitiosta on tossa sivun verran väännetty.. tosin mitä väliä sillä sanalla. vääntää vääntää.

vade- muokkasi viestiä 17:55 03.04.2008

#46 kirjoitettu 07.04.2008 02:59

Minulle intuitio on kyllä myös juuri tuota Vaden tarkoittamaa alitajuista prosessointia, mutta myös jotain muuta - jos seison tienhaarassa eikä minulla ole mitääntietoa mitä eri haaroissa odottaa, ja valitsen fiilispohjalta toisen, ihan vaan sen joka ekana osuu päähän, niin se on minusta intuitiota.

Mutta tärkeintä on että se toimii.