Mikseri.net

#562 kirjoitettu 11.04.2024 09:22 Muok:11.04.2024 09:23

Godspeed You! Black Emperor @ Pakkahuone, Tampere - 10.04. 2024

Eilen iltapäivällä olin palaamassa lounaalta Borneosta - se on ravintola! - kun näin Tullikamarin aukion laidalla komean keikkabussin, ja siinä seinän vierustalla seisoskelevan tutun näköisen kaverin. Siitä sitten puhelimesta selvittämään että kukas siellä illalla soittaakaan…

Hän oli Efrim Menuck, entisestäänkin harmaantuneena.

Sali oli aika täynnä, ja onhan se vähän rasittavaa seisoa kolmisen tuntia putkeen. Mutta sitähän se kaikki on, Pleasure and Pain. GY!BE soitti lähes kaksi tuntia, kolme (istuvaa) kitaristia, kaksi basistia, kaksi lyömäsoittajaa ja viulisti (Sophie Trudeau). Soitto oli sitä orkestraalista ja pitkää linjaa, jonka vaikuttimena ei ole koskaan ollut suuri suosio ja suuret rahat. En jaksa haaskata adjektiiveja tähän saumaan, ne tietävät jotka tietävät. Oletan myös valtaosan yleisöstä tietävän jotain bändin ”ideologiasta” - sehän ei itse asiassa kuulu itse musiikissa, lukuunottamatta ehkä taustaprojektioita - ja sympatiseeraavan sitä, ja se toi tilaisuuteen ylimääräisen yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunteen.

cedarbear muokkasi viestiä 09:23 11.04.2024

#563 kirjoitettu 14.04.2024 10:33 Muok:14.04.2024 10:34

Pauli Hanhiniemen Retkue @ Ravintola Zone, Ruka, Kuusamo 28.3.2024

Huippukeikka. Hanhniemi osaa ottaaa yleisön haltuun.

#564 kirjoitettu 14.04.2024 19:12

cedarbear kirjoitti:
Godspeed You! Black Emperor @ Pakkahuone, Tampere - 10.04. 2024

Eilen iltapäivällä olin palaamassa lounaalta Borneosta - se on ravintola! - kun näin Tullikamarin aukion laidalla komean keikkabussin, ja siinä seinän vierustalla seisoskelevan tutun näköisen kaverin. Siitä sitten puhelimesta selvittämään että kukas siellä illalla soittaakaan…

Hän oli Efrim Menuck, entisestäänkin harmaantuneena.

Sali oli aika täynnä, ja onhan se vähän rasittavaa seisoa kolmisen tuntia putkeen. Mutta sitähän se kaikki on, Pleasure and Pain. GY!BE soitti lähes kaksi tuntia, kolme (istuvaa) kitaristia, kaksi basistia, kaksi lyömäsoittajaa ja viulisti (Sophie Trudeau). Soitto oli sitä orkestraalista ja pitkää linjaa, jonka vaikuttimena ei ole koskaan ollut suuri suosio ja suuret rahat. En jaksa haaskata adjektiiveja tähän saumaan, ne tietävät jotka tietävät. Oletan myös valtaosan yleisöstä tietävän jotain bändin ”ideologiasta” - sehän ei itse asiassa kuulu itse musiikissa, lukuunottamatta ehkä taustaprojektioita - ja sympatiseeraavan sitä, ja se toi tilaisuuteen ylimääräisen yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunteen.

cedarbear muokkasi viestiä 09:23 11.04.2024


Näin kanssa Menuckin ulkona tupakalla! Paljon on mies harmaantunut 13 vuodessa siitä kun viimeksi kultsalla kävin kuuntelemassa.

Hyvä keikka oli tääkin, vähän inhimillisemmän pitunen kuin edelliskerralla. Tai no, kävin mä heitä hetken kuuntelemassa Flow'ssa 2013, mutta se oli niin huonosti ajoitettu ja sijoitettu keikka että taisin lähtee vartin jälkeen menemään.

Itelle keikan todellinen sankari oli silti projektoreita työstänyt sälli - uskomatonta jälkeä.

#565 kirjoitettu 19.04.2024 22:11 Muok:19.04.2024 22:13

Olen tainnut mainita, että tässä osoitteessa tykätään Mike Monroesta. Eilen kävimme Tavara-asemalla ihmettelemässä. En ole tainnut aiemmin käydä täydemmällä Tavara-asemalla katsomassa bändejä ja täyteen ahdetusta Olympiasta traumatisoituneena varauduin korkeimmilla koroilla sekä ilmavalla mekolla. Lopputulos: näin oikein hyvin ja olin hiukan viluinen kasteltuani hihani käsiä pestessä.

Niin. Torstailähdöstä tuli taas niin näyttävä kaaos, että lämppäri jäi suurimmaksi osaksi näkemättä. Ehdimme kuulla The Empire Strikesilta kolme biisiä, ja pidimme niistä kovasti. Tätä ennen todistimme ulkopuolella kun Mike bändeineen suoritti ns. ovisekoilua. Jos olisi lähdetty 70 sekuntia aikaisemmin, olisi ehditty avuksi!

Mike Monroe on aina kova riippumatta kanssasoittajista, niin myös eilen. En huomannut katsoa, miten kauan keikka kesti, mutta siihen mahtui hittibiisejä, uusia ledivaloleluja, yleisöön sinkoilevia viuhkoja, lavan eteen pläntätyn pylvään harmittelua, yläkertaan karkailua, synttärilaulu, foneja, huuliharppuja, vesipulloja ja huomattavan paljon haleja. Mike vaikutti hyväntuuliselta huolimatta siitä, että lava oli ns. kissaproofattu, ja ainoa kiipeilypaikka oli em. ylempi kerros. Oli oikein mukavaa, menen uudestaankin!

Paitsi jos Mike valitsee Olympian.

#566 kirjoitettu 26.05.2024 22:19

Kävimme taas eilen katsomassa nuorisomusiikkia, tällä kertaa uudenkarheassa Bar Kotelossa. Paikka oli tukahduttavan kuuma ja jokseenkin kotikutoinen, mutta esiintyjistö erinomaisen viihdyttävää.

Ensin soitti Aino ja Hajonneet. En tiennyt tästä yhtään mitään, ja yllätyin kovin kun meille tarjoiltiin energistä sekä hyväntuulista suomalaiseen iskelmään kallistuvaa punkin rytkettä. Viihdyin kovasti.

Tämän jälkeen loppuunmyydyssä Kotelossa soitti Nyrkkitappelu, johon tutustuin n. vuosi sitten kun Vitosen Stretsit alkoi soida suosikkibaarissani. Kyykkyviini saattoi olla osasyyllinen lippujen hankintaan, mutta katumusta aiheuttaa vain liian lämmin mekko. Nyrkkis oli erinomaisen vauhdikas ja mukaansatempaava esiintyjä, ja vaikutti siltä, että faneista tykättiin oikeasti. Oli superkivaa vaikka naamasta tippui hikipisaroita.

#567 kirjoitettu 11.07.2024 11:32 Muok:11.07.2024 15:46

Samae Koskinen - Tampere 10. 7. 2024

Ilmainen ulkoilmakonsertti keskustan vanhassa tehdasmiljöössä ja ylättävän paljon väkeä paikalla. Koskinen on todella hyvä laulaja, kitara soi mallikkaasti, kappaleet ovat näppäriä, jopa vähän nerokkaita (C- ja D-osineen!) ja lyriikat ovat oivaltavia, välillä hauskoja ja myöskin osuvia - tämä viittauksena viimeaikaiseen tuotantoon. Tunti sujui vaivattomasti, vaikka olin ennalta kaavaillut, että puolituntiakin riittäisi. Jopa vähän ylentävä ja tunteisiin menevä kokemus? Ei helvetti, olenko tulossa (henkisestikin) vanhaksi?

#568 kirjoitettu 12.08.2024 20:09

Stensöta - Espan lavalla tänään alkuillasta

Suomenruotsalainen folk- eli kansanmusiikkiduo Pohjanmaalta eli Österbottenista. Sattumalta osuimme paikalle, ja kyllä siinä tunnin vietti ihan mallikkaasti, Limoncellon voimalla.

#569 kirjoitettu 16.10.2024 02:49

Kävin taas tänään Olympiassa. Siellä soitti Pain ja Metalite.

Viimeksimainittu soitti ihan kivanoloista metallimusiikkia. Oli kaunisääninen naislaulaja ja kipinäkone, pitkätukkaisia kitaristeja ja hyvä meno. Ei harmittanut.

Sitten alkoikin taas harmittaa. Pain on jossain kohtaa viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana muuttunut vähän isommaksi noin niinkuin fanikannan suhteen ja tämä näkyi Olympiassa harmillisena seinien nitinänä. Kun Olympiassa nitisee seinät, se tarkoittaa sitä, että artistista näkee tasan ei yhtään mitään jos ei ole a) kaksi metriä pitkä tai b) eturivissä.

Tykkään Painista ja Pain kuulosti nytkin hyvältä, mutta keikalla ei ollut kivaa. En mene enää Olympiaan.

#570 kirjoitettu 20.10.2024 12:51

A. W. Yrjänä @ Kuusamotalo, Kuusamo 19.10.2024

Huippukeikka. Yrjänän jumalainen ääni on juuri samanlainen kuin levyilläkin. Omat biisit toimivat livenä paremmin ja CMX:kin soitettiin kiitettävästi.

#571 kirjoitettu 02.11.2024 09:47

Mono (25th Anniversary Orchestral Tour) - Kulttuuritalo, Helsinki, 31.10.2024

Japanin postrockveteraanit tukenaan kuuden hengen Chamber Orchestra soittivat puolitäydelle salille (ymmärtääkseni) uuden levynsä Oath materiaalia n. 75 minuutin ajan. Ainakin viidennelle penkkiriville kokonaissointi kuulosti aikamoiselta puurolta ja minkäänlaisia sävyjä en ainakaan näillä korvilla saanut irti. Ennen konsertin alkua soi kajareista pitkään mm. Steve Albinin Shellac-yhtyeen viimeisin levy, ja yhtyeen encoren viimeinen kappale oli omistettu Oathin ja monen aiemmankin levyn tuottaneelle Albinille. Kaunis ele ja jälleen kerran R.I.P. Steve Albinille, mutta eipä sitten paljon muuta. No, olihan niitä kiva katsella, ja hitonmoinen meteli on aina jotenkin, öh, katarttista…

#572 kirjoitettu 03.11.2024 23:06 Muok:03.11.2024 23:08

Bushman’s Revenge @ Tampere Jazz Happening 2024 - Tullikamarin Pakkahuone, 3.11. 2024

Norjalainen rockjazztrio, jonka luulin nähneeni ensimmäisen ja viimeisen kerran kesällä 2023 Oslossa - basisti oli näet silloin lopettamassa - tulikin nyt yllättäen Tampereelle. Uusi basisti, ei niin hyvä kuin alkuperäinen, mutta kitaristi (Even Hermansen) ja rumpali (Gard Nilsen) jatkavat, joten ei hätää. Hermansenilla on omaperäinen tekniikka, vaikka en kitaransoitosta - noin niinku teknisessä mielessä - mitään ymmärräkään, ja onhan tämä periaatteessa maailman parasta musiikkia, uraa bändillä takana jo 21 vuotta ja muistaakseni 11 virallista pitkäsoittoa. No nyt muuten oli puhdistava kokemus.
Yksi ympyrä sulkeutui TJH:n kohdalla osaltani, kun muistelen edellistä norjalaista rockjazztrioa, Terje Rypdal Chasers, joka ilahdutti vuonna 1992, ja kuin pisteenä i:n päälle Bushman’s Revenge soitti lopetusbiisinään Sonny Sharrockin kappaleen ”As We Used To Sing”. Sehän oli vuosi 1986, kun Bill Laswellin Last Exit esiintyi Tampereella, kitaristinaan Sonny Sharrock.

Eikä siinä vielä kaikki: sunnuntaipäivän maratontapahtuman päätti Ethnic Heritage Ensemble -kvartetti, jonka musiikki oli tavattoman viihdyttävää, svengaavaa ja ylentävää. Hieno päivä.

cedarbear muokkasi viestiä 23:07 03.11.2024

cedarbear muokkasi viestiä 23:08 03.11.2024

#573 kirjoitettu 06.12.2024 19:58 Muok:06.12.2024 20:08

Keikkatarinoiden tässä osassa kävimme PääHesulissa asti katselemassa bändejä.

Keskiviikkona 4.12 On The Rockissa soitti The Ocean saksanmaalta. Mukana oli myös lämppäri jonka nimeä en muista. Pahoittelut.

En tiennyt The Oceanista yhtään mitään etukäteen, mutta koska hyvämakuinen Hurmaava tästä pitää, päätin, että Ocean on pakosti hyvä. Edellisistä keikkakokemuksista traumatisoituneena tosin arvelin, ettei kokemus ole kovinkaan kaksinen. Vaan kuinkas kävikään. Rockissa on parvi, joka ilmeisesti toimii joskus vippi-tai lehdistötilana. Nyt sinne sai tunkea kuka halusi, ja kävi niin onnekkaasti, että saimme kaapattua pöydän kaiteen tuntumasta, mistä johtuen näimme sekä bändin, yleisön, että miksausmiehistön.

The Ocean soitti kaksi levyä kokonaisuudessaan, jos oikein ymmärsin, ensin uusimman ja sitten vanhemman. Kuolemanhajuisen mutta vauhdikkaan esiintymisen kruunasi yleisösurffaus (olenko ennen nähnyt moista elävänä? no en, entä sitten) sekä häikäisevä valoshow. Oli aivan käsittämättömän hieno keikka, ja minä näin kaiken!

Seuraavana päivänä, torstai 5.12, oli matkailumme todellisen syyn aika. Nimittäin. Itsenäisyyspäivän aattoillan vastaanotto Tiivistämöllä, esiintymässä Lentävä Sirkkeli, Sekret Teknik, sekä Möyhyveikot.

Olin ylipukeutunut, diilatkaa sen kanssa.

Lentävä Sirkkeli soitteli kahden tyypin voimin syna-basso-särölaulu punkkia, joka oli sympaattisella tavalla viihdyttävää. En tästäkään tiennyt mitään etukäteen, mutta ehkä kuuntelen uudestaankin.

Seuraavaksi soitti Sekret Teknik, josta kuulin ensimmäisen kerran silloin kun soittivat siinä Lumouksessa johon en mahtunut. Sen jälkeen on matkattu lähibaareihin katselemaan Sekret Teknikkiä, mutta vasta nyt nähtiin heidät tarkoituksenmukaisemmassa ympäristössä. Kyseessä on siis kahden tyypin teknoiluprojekti, johon sisältyy kirkkaita valoja, sankkaa savua, sekä saippuakuplia. Laulujen aiheista mainittakoon mm. ydinsota ja Kim Wilde. Pidän Sekret Teknikistä kovasti, ja toivoisin, että pääsisin vähintään seitsemän viikon välein keikalle sekoilemaan.

Viimeisenä esiintyi Möyhyveikot, joka esittää ns. multimediapunkkia. Tiivistettynä kitara, rummut, taustanauha, ja äärimmäisen hämmentävä videokollaasi. Tällä kertaa vierailevana tähtenä oli valkoisiin pukeutunut, erinomaisen vakuuttavasti kirkunut tyttö taustallaan Virpi Buttin haastattelu.

Kaiken kaikkiaan keikkaviikonlopp- ööh siis viikkoni oli ilahduttavan erilainen pelkästään siitä syystä, etten joutunut tönityksi ja näin lavallekin! Tästä on hyvä jatkaa ehkä jo ensi lauantaina!

HW päätti, että keskiviikko ja torstai eivät molemmat voi olla 5.12 @ 20:02 06.12.2024

#574 kirjoitettu 02.05.2025 21:45

Tuure Kilpeläinen @ Ravintola Zone, Ruka, Kuusamo 17.4.2025

Huippuartisti, huippubändi, huippumusaa.

#575 kirjoitettu 11.05.2025 19:25

Piirpauke 50-vuotiskonsertti, Ravintola Musine, Salo, perjantai 9.5.2025.

Oli fantastinen konsertti! 1970-luvulla jotenkin innostuin Piirpauken ekaan levyyn, jonka ostin C-kasettina, joka vieläkin minulla on. Konevitsan kirkonkellot oli se biisi, joka on aivan mieletön Hasse Wallin sooloineen. Nyt sai kuulla nykyisen kvartetin kitaristin Matti Salon loistavan soolon.

Piirpauke esitti musiikkia kautta sen 50-vuotisen historian ja uuden kappaleen tulevalta levyltä! Sakari Kukko on mestari ja mukana olleet muusikot loistavia! Bändi soitti todellakin bändinä!

Sakari Kukko – puhaltimet, piano, kosketinsoittimet, laulu
Matti Salo – kitara
Ari Hossi – basso
Ilmari Heikinheimo – rummut

Todellakin pidin ja nautin konsertista, olisi voinut kuunnella pidempäänkin! Encoreita tuli enemmänkin, yleisö kun osoitti suosiotaan seisten...

Piirpauke on yksi merkittävimmistä bändeistä itselleni niine monineen kokoonpanoineen kautta vuosikymmenten ja varsinkin alkuperäisenä ja nykyisenä.

#576 kirjoitettu 04.07.2025 01:43

HW-tädin bändisekoiluistahan on jäänyt pari osaa välistä. Tiivistelläänpä.

Huomasin tuossa vuosi sitten, että Blutengel tekee edelleen musiikkia. Uusista videoista ilahtuneena kysyin vanhalta ystävältäni, herra-tohtori Googlelta keikkaileeko mainittu Blutengel. Sain vastaukseksi tiedon Saksan kiertueesta ja pyöriteltyäni aikani varpaitani kysyin Hurmaavalta olisiko aika käydä toisen kerran Berliinissä. Tuumasta toimeen. 16.5. tähtäsimme Neue Weltiin huomattavan korkeissa koroissa (minä siis vain, Hurmaava käyttää maltillisia korkoja) pitkän mutta sekavan siirtymän jälkeen. Olin varautunut siihen, etten taaskaan näe yhtikäs mitään, mutta whaddoyouknow, päädyimme viidenteen riviin kohteliaan korkealle asennetun esiintymislavan välittömään tuntumaan ja - näin kaiken. Mukaan lukien lämmittelyaktin, joka oli ihan ok. Mutta siis. Blutengel.

Blutengel.

En ikimaailmassa olisi olettanut, että päädyn Berliiniin katsomaan hyväntuulista, teknisesti loppuunhiottua ja silti rennosti esiintynyttä Blutengelia. Chris Pohl kertoi meille saksaksi tarinoita, joista en ymmärtänyt kuin puolet ja lauloi käsittämättömän taitavan Ulriken kanssa kaikki uusimmat hittibiisit samalla kun vähäpukeiset tanssijat esittelivät ledivalosiipiään. Keikan viimeisellä kolmanneksella saatiin kosketella tulipalloja (miltei) ja ennen esitystä kaikki saivat faniklubin printtaamat paperiliput joita heiluteltiin innokkaasti ainakin kahden biisin ajan. Oli ihan uskomattoman huikeaa, suosittelen kaikille.

Tämän jälkeen tapahtui äärimmäisen hämmentävä 24.5. Olimme ostaneet liput Möyhyveikkojen keikalla Laternaan, mutta havaitsimme, että samana päivänä eräs Waltari esiintyisi ihan pikkuisessa Maanalaisessa. Päätimme mennä vain ensinmainittuun, kunnes toinen meistä molemmista (HW) luki aikatauluja josta johtuen olimme jännitty -sekä innostuneita. Möyhärit soittivat Lentävän Sirkkelin jälkeen dramaattisen, laitteiston vikaantumisen värittämän mutta hyvin ammattimaisen esityksen. Saimme nähdä uudestaan vakuuttavasti kirkuneen naisvierailijan (srsly kateellinen) sekä taidokasta multimediaa Laternan historiallisessa miljöössä. Tämän jälkeen kirmasimme humaltuneesti läpi öisen Tampereen ja päädyimme Maanalaisen ovelle olettaen, että tapaus oli vähintäänkin loppuunmyyty.

Kaikkea sitä, sisällä oli noin kaksikymmentä henkilöä sekä esiintymässä erinomaisen energinen sekä mukaansatempaava Riasa, jonka pöydälle kiivenneeltä laulajalta saimme fistbumpit. Miksi, en tiedä. Pidin Riasasta, note to self, kuuntele.

Ja tämän jälkeen, Waltari. Myönnän, että olin hyvin epäuskoinen. Ette itsekään ihan heti uskoisi, että Japanissa ja Amerikassa kiertänyt yhtye saapuisi varoittamatta Tampereen maanalaisimpaan keikkapaikkaan. Odotin, että saisimme nähdä Waltarin nimen varastaneen coverbändin, mutta toisin kävi. Kyseessä oli Waltarin uuden kiertueen harjoituskeikka. Kärtsyllä oli uusi bändi, joka koostui nuoren näköisistä mutta ammattimaisen oloisista muusikoista, jotka alkuun soittivat vakavanaamaisina. Kärtsy puolestaan ei ollut vakavanaamainen eikä hermostunut. Uudet biisit kuulostivat epävireisiltä ja hiomattomilta, mutta vanhat ja vaikeat kappaleet - ah, ne toimivat. Kuultiin Vogue ja kaikki ihanat, ja viimeisenä saatiin - uskon, että tämä oli vain ja ainoastaan minulle - coveri Curen Forestista. Hymyilin hallitsemattomasti koko keikan ajan ja seuraavan viikonkin!

Ja sitten Juhannuksen aikaan Hurmaava huomasi alennusmyynnin. Hän kertoi, että Bill Murray on törmännyt jazz-muusikoihin, ja joutunut heidän kanssaan läheisiin tekemisiin, mistä on siunaantunut YhteisTyö, jota kävimme tänään katsomassa TampereTalossa. Tätäkään en olisi ikimaailmassa odottanut. Hankalasta aikataulusta huolimatta (olen vihdoinkin oppinut ajoittamaan toimeni jokseenkin järkevästi) olimme paikalla sovittuun aikaan lähestulkoon täysissä pukeissa. Kyseessä oli siis New Worlds -kiertue, jossa esiintyvät sellisti Jan Vogler, viulisti Mira Wang, sekä pianisti Vanessa Pérez Bill Murrayn kanssa. Yhdessä he luovat jazzista, klassisista kappaleista, popmusiikista, runoista ja proosasta sekä Murrayn hurmaavasta persoonasta hykerryttävän kokonaisuuden osittain improvisoitua taidetta joka ensin hämmentää, sitten itkettää ja sen jälkeen yllättää nauramaan. Muusikot soittivat meille ihastuttavan kauniita kappaleita Bill Murrayn lukiessa otteita klassikoista kunnes pianon havaittiin ryypiskelleen minkä jälkeen kaikki meni aivan sekaisin ja esitys värittyi nauruun ja riemuun. Oli ihana katsella ylitsepursuavaa itseironiaa ja yrittää pyydystää yleisöön heitettyjä ruusuja.

Arvostelen kaikki edellämainitut 12/5

#577 kirjoitettu 09.07.2025 16:19

Pelle Miljoona Band @ River rock, Taivalkoski 5.7.2025

Helvetin hyvä keikka. Suurinpiirtein sama settilista oli kuin viime kesänä Kuusamotalolla. Nyt vedettiin alusta loppuun sähköillä. Artisti itse ei soittanut nyt kitaraa, vaan huuliharppua ja bändissä oli nyt myös kosketinsoittaja messissä. Basistilla oli hullunkiilto silmissä ja rumpalilla oli peräti 7 tomia setissään.

#578 kirjoitettu 13.07.2025 13:13

Rockfest:

Demolition 23: Ihan jees perusrokkia, Maikkeli huippuesiintyjä

The Cult: laulaja vielä vireessä. Hyviä biisejä turhan vähän ja aika samantyylisiä biisejä setti täynnä.

Manicsit: Kova!

Muse: yllätti poaitiivisesti. Livenä yllättävän kovaa rouhintaa ja harvoin pääsee näkemään maailmanluokan visuaalista showta.

Bättre Folk

Emma ja Matilda: nuoremman polven hönkimistä ihmissuhteista matelevalla temmolla.

Nössö Nova: uusi tuttavuus. Hyvä oli. Onko joku ammattijätkien projekti, kun soitto oli konsatasoa. Hauskat välispiikit.

Litku Klemetti: saattoi mennä jopa top-10iin. Litku on livenä ilmaisuvoimainen äänenkäyttäjä. Biisit laadukkait. Bändi taitava {hauska pätkä. Mm. Highway staria)

Regina: Pieni pettymys, sillä Jos et sä soita on 2000-luvun parhaimpia suomalaisia levyjä. Oliko se sitä että nauhalta tuli kamaa vai että indie-estetiikka ei välity. Tai että laulajan ääni muuttunut

Jaakko Kulta: ei iskenyt. Liikaa tavaraa nauhalta ja laulua oli omaan korvaan käsitelty liikaa. Biisit ei kummosia mutta on pojassa kai potentiaalia.

Paperi-T: Malarianpelko myös 2000-luvun parhaimpia levyjä. Ja se esitettiin kokonaisiidessaan. Ei voi valittaa. Välillä tosin tuli sellaista 2 euron trancea.

#579 kirjoitettu 18.07.2025 22:44

Saattohoito79 @ Suomussalmi rock, Wanhan Kalevan baari, Suomussalmi 12.7.2025

Aivan saatana hyvä punkbändi. Kaikki oli viimeisen päälle kunnossa. Laulaja oli Olli Lindholmin kaksoisolento.

#580 kirjoitettu 06.08.2025 23:26 Muok:06.08.2025 23:28

Alan Sparhawk @ Lille Vega, Kööpenhamina - ti 5.8.2025

Poikansa Cyrus (20 v.) oli basson varressa ja rummuissa Eric Pollard, se sama kaveri, joka oli Low’n ekstrajäsenenä bändin Tavastian keikalla, kuinka monta vuotta siitä onkaan, en muista; Fitz ehkä muistais…
19 biisiä, kesto tunti ja kolme varttia, josta eka puolituntinen vahvaa elektronista biittiä ja mitä lienee vocoder/oktaavilaitelaulua. Sitten kitaran kanssa loput, mukana pari Retribution Gospel Choirin biisiä ja kolme Low’n, loput omia, enimmäkseen viimeisimmältä levyltään. Lauluääni on kyllä loistavassa kunnossa edelleen, ja kitara, no joo: seuralaiseni kysyi onko sillä joku ongelma ton kitaran kanssa. Vastasin että ei; aina se on kuulostanut jotenkin kömpelöltä ja epävireiseltä.
Maagisia hetkiä koettiin mm. kappaleiden Holy Ghost ja No More Darkness aikana. Ja tämähän oli kahdeksas kerta (ja viides maa) kun näen Sparhawkin livenä, ja täytyihän bändin olla seuraavana (= tänä) aamuna aamiaisella taas samassa hotellissa kuin me. Pakettiautolla lähtivät aamulla kohti Osloa, jossa odotti keikka samana (= tänä) iltana.

cedarbear muokkasi viestiä 23:27 06.08.2025

#581 kirjoitettu 10.08.2025 21:38 Muok:10.08.2025 21:38

Sakari Kuosmanen @ Pohjolan kievari, Kuusamo 8.8.2025

Tabletilta yritti saada taustanauhoja soimaan. Aivan kaameata kamaa. Ääni oli kunnossa, mutta lyttyyn kompressoitu tausta ja livelaulu eivät kokonaisuutena toimineet ollenkaan. Onneksi pelleily loppui muutamaan biisiin. Akustisella kitaralla komppaamat biisit toimivatkin sitten miljoona kertaa paremmin. Keikka päättyi tiestysti Finlandiaan. Siinä taustanauhan käyttö toimi.

#582 kirjoitettu 12.08.2025 02:50

cedarbear kirjoitti:
Alan Sparhawk @ Lille Vega, Kööpenhamina - ti 5.8.2025

Poikansa Cyrus (20 v.) oli basson varressa ja rummuissa Eric Pollard, se sama kaveri, joka oli Low’n ekstrajäsenenä bändin Tavastian keikalla, kuinka monta vuotta siitä onkaan, en muista; Fitz ehkä muistais…



Siitä lie jo hyvä tovi, liki 14 vuotta jos en nyt aivan erehdy!

#583 kirjoitettu 08.09.2025 10:33

Mogwai - Kulttuuritalo, Helsinki, la 6.9. 2025

Ylläni oli n. 22 vuotta vanha Mogwai t-paita, eli kai tuo skottibändi silloin aikoinaan teki suuren vaikutuksen, kun nyt taas piti lähteä heitä toistamiseen todistamaan. Kyllähän volyymi oli edelleenkin paikoin vaikuttava, myös ns. dynamiikan vaihtelu. Suuri osa biiseistä oli teemaltaan tuttuja, tosin korvieni kokeman soundin puuroutumisen vuoksi aluksi vaikeasti tunnistettavissa. Mutta hienoahan se oli, kai.
Paria viime levyäkin suuremman vaikutuksen on kuitenkin viime aikoina tehnyt Stuart Braithwaiten valloittavaan persoonaan perehtyminen, etenkin tuoreehkon ’elämänkertansa’ pohjalta.
Tämän genren kolme merkittävintä bändiä on nyt tullut koettua viimeisen puolentoista vuoden aikana, joten saavutus tämäkin. Kovasti on rikastuttanut.

#584 kirjoitettu 09.09.2025 21:25 Muok:09.09.2025 21:26

Väinö Tuonela & Österbotnicana orkesteri @ Wanha mylly, Taivalkoski 5.9.2025

Helvetin hienoa musiikkia. Harmi että yleisöä oli todella vähän. Tappikosken juntit eivät ymmärrä hyvän päälle.

#585 kirjoitettu 14.10.2025 00:00

Noniin! Tulin juuri kotiin Tavara-asemalta jossa soitti comebackin tehnyt Ugly Kid Joe. Pidin UKJsta kovasti kun olin pieni, joten sanoin aika nopeasti shut up and take my money kun keikasta kuulin.

Olin innoissani, joten olin kärppänä paikalla kymmenen minuuttia ennenkuin lämppäri, Ginger Evil, aloitti. Kyseessä oli mukavanoloinen altsumetallibändi, jossa lauloi oivallisen suuriääninen nuori nainen, joka kohteli tamburiinia mukavan piittaamattomasti. Mieleen ei jäänyt oikein mitään, mutta viihdyin kuitenkin. Join kokiksen.

Sitten seurasi piinallisen pitkä väliaika. Juteltiin mainitulle paikalle bändejä haalivan tyypin kanssa ja kuulimme, että mainittu väliaika oli UKJn toivoma. Tänä aikana lavalla haahuili Tyyppi, joka testaili randomin oloisesti kaikkia instrumentteja. Mikä oli viihdyttävää ja hermostuttavaa samaan aikaan.

Ugly Kid Joe aloitti minuuttia vaille yhdeksän. Veikkaan, että olivat yhtä innoissaan kuin yleisö. Ensin tuli Intro, ja sitten Whit tuli kertomaan naapureista. Naapurivihaa potevalle HW-tädille tämä oli namiherkkua.

Puolentoista tunnin keikkaan mahtui huomattava määrä vanhoja hittibiisejä (mukana laulaminen oli suositeltavaa), hämmentävän vähän uusia biisejä, käsien ilmaan nostamista ja yhdessä taputtamista sekä heiluttamista, huutamista, yleisön kanssa vitsailua, lähemmäs hiissaantumista, hyppimistä, sekä naurua. Whit kuulosti ihan samalta kuin 25 vuotta sitten ja oli hyväntuulinen ja viihdyttävä esiintyjä. Saatiin opettaa kirosanojakin!

Keikan päätti Everything About You (piti laulaa mukana) ja meille kerrottiin ilahduttavan monisanaisesti, että olimme osallistuva ja energinen yleisö.

Konkluusiona, kun Whit käskee hypätä, minä kysyn miten korkealle. Oli superkivaa, lähtisin heti pääHesuliin katsomaan Tavastian keikankin jos ei olisi velvoitteita. Menkää te, siellä on ihan taatusti hauskaa!