Mikseri.net

#1562 kirjoitettu 21.03.2024 19:38

Ustad Noor Bakhsh - Kalam Lolo

Tää on kaunista.

#1563 kirjoitettu 22.03.2024 20:46

https://www.youtube.co...

Hardfloorin joku keikka vuodelta 2019. Komeaa tb-303 pörisyttelyä.

#1564 kirjoitettu 25.03.2024 15:36

Tom Petty and the Heartbreakers - Learning to Fly

Tom tajusi bändeineen, että hyvää biisiä ei kannata liioilla mutkilla pilata ... Se vaatii malttia, ymmärrystä ja tyylitajua ...

#1565 kirjoitettu 25.03.2024 16:18

Chuck Berry - Johnny B. Goode
Chuck eteni svengillä, kuitenkin sopivasti maltilla, ettei lipsunut liikaan koukerointiin. Rokkikomppi kitaralla on hieno keksintö.

#1566 kirjoitettu 25.03.2024 16:54

Sex Pistols - Anarchy in the UK
Asenne kohillaan ja soitto kulkee kuten pitääkin. Muistaakseni herätti aikoinaan kauhua Suomen päättäjissä. Taidettiin evätä maahan pääsykin tältä bändiltä, eikä herunut työlupia, mikäli oikein muistan? Nuorison työntekoon suhtauduttiin siis nuivasti! Kummallista ...

#1567 kirjoitettu 25.03.2024 19:21

Uppe kirjoitti:
Sex Pistols - Anarchy in the UK
Asenne kohillaan ja soitto kulkee kuten pitääkin. Muistaakseni herätti aikoinaan kauhua Suomen päättäjissä. Taidettiin evätä maahan pääsykin tältä bändiltä, eikä herunut työlupia, mikäli oikein muistan? Nuorison työntekoon suhtauduttiin siis nuivasti! Kummallista ...


Siis jo silloinkin ... mitä lie olleet ulkomaaneläviä, vievät meitin työpaikat ja naiset.

#1568 kirjoitettu 26.03.2024 06:47

AnttiJ kirjoitti:
Uppe kirjoitti:
Sex Pistols - Anarchy in the UK
Asenne kohillaan ja soitto kulkee kuten pitääkin. Muistaakseni herätti aikoinaan kauhua Suomen päättäjissä. Taidettiin evätä maahan pääsykin tältä bändiltä, eikä herunut työlupia, mikäli oikein muistan? Nuorison työntekoon suhtauduttiin siis nuivasti! Kummallista ...


Siis jo silloinkin ... mitä lie olleet ulkomaaneläviä, vievät meitin työpaikat ja naiset.

Joo, työteliäitä nuoria miehiä oli tulossa Suomeen näyttämään, miten töitä tehdään kunnolla, olisivat siis olleet hyvänä esimerkkinä Suomen 70-luvun velttoilevalle nuorisolle, ja Suomen päättäjät eväsivät työluvat! Tuolloinen Johnny Rotten muine pistolseineen olivat vähintään yhtä kovia työmiehiä kuin perussuomalaisten työmies Putkonen!

#1569 kirjoitettu 27.03.2024 11:09

Slift - Levitation Sessions

Parin vuoden takainen 75-minuuttinen pätkä Youtubesta. Erityisen osuva mietelmä löytyi kommenttiosiosta: Hell. I just turned 70. And I like these guys.

Ei, se en ollut minä.

#1570 kirjoitettu 31.03.2024 16:50

https://www.youtube.co...

Juno reactor livenä Tokiossa 2002

Alkaa ainakin tutulla biisillä ja mustia miehiä tanssii ja soittaa rumpua.

#1571 kirjoitettu 06.04.2024 00:09 Muok:06.04.2024 00:10

Hieno versio hyvästä kappaleesta, ehkä minun makuuni sopivin. Tarina on loistava, kaunista ja synkkää yhtä aikaa. Tykkään myös siitä, että surullinen on yhtä toivotonta kuin se on normaaliudessaan helppoa kuin hengittäminen.

Snacke muokkasi viestiä 00:09 06.04.2024

Gillian Welch (Dave Rawlings siellä myös soittelee tottakai) ja Conor Oberst

#1572 kirjoitettu 07.04.2024 17:16

https://www.youtube.co...

Jotain melodista technoa, vähän vieras käsite minulle, mutta eipä ole sitä yhtä ja samaa tumps tumps tumps menoa.

#1573 kirjoitettu 10.04.2024 18:01

Deep Purple - Smoke on the Water

Riffin metsästys osa 3.

Kun kansalta laajemmin kysytään, että mikä kitarariffi on jäänyt parhaiten mieleen, epäilemättä Smoke on the Waterin riffi mainitaan usein. Senhän tietää Takahikiäläinen mökin muorikin. Yksinkertaisuudessaan neronleimaushan tämä riffi onkin ja biisi kokonaisuutena myös on hyvin rakennettu ja esitetty. Erikseen mainittava on biisin alussa sisään jyräävä basso, joka on varsin herkullinen biisiä kohottava, jännettä rakentava elementti. Tämä riffi on suonut varmaankin monta onnen tunnetta aloitteleville kitaristeille, kun ovat tämän suhteellisen nopeasti tyydyttävällä tavalla oppineet soittamaan. Ja osalla luonut intoa myös jatkaa treenaamista. Nopea onnistumisen tunne heti alkuun on tärkeä kokemus soittajalle matkalla kohti kehittyneempää osaamista.

#1574 kirjoitettu 10.04.2024 18:45

Led Zeppelin - Whole Lotta Love

Tämä riffi keikkuu myös kärjessä, kun kansalta kysytään parasta tai mieleenpainuneinta riffiä. Sama kuin edellä, kyse on hyvin yksinkertaisesta, mutta tehokkaasti vaikuttavasta riffistä. Biisi perustuu jatkuvaan lyhyen riffin toistoon, voimakkaaseen laulutulkintaan ja myös hemmetin tehokkaaseen rumputyöskentelyyn. Biisiin on saatu mielenkiintoa myös psykedeelisillä väliosilla, jolloin biisi ei muutu tylsäksi, vaan energia pysyy yllä. Toki aikansa kuva - nykyajan biiseihin ei tuollaisia väliosia juuri laiteta, kun pyritään turboahdettuun valliin alusta loppuun. Se on sitten makuasia, mitä kukanenkin pitää hyvänä.

#1575 kirjoitettu 11.04.2024 07:44 Muok:11.04.2024 08:00

Yksi kadonnut riffi lisää:

Beatles: I Feel Fine: https://youtu.be/WrAV5...

Hieno riffi (1964) jonka "isä" oli John Lennon joka rakensi koko biisin keksimänsä riffin ympärille. Se kuulostaa helpolle, mutta vaatii sorminäppäryyttä jotta sen saa kulkemaan komppikitaralla sujuvasti ja oikeaoppisesti barre-otteella. Olin aikanaan kovasti tyytyväinen itseeni kun sain sen tyydyttävästi haltuuni pitkällisen yrittämisen jälkeen.

Singlenä julkaistu biisi oli listaykkösenä monessa maassa ja siitä tuli Britannian viidenneksi eniten myyty single 60-luvulla. Kappale on merkitty senaikaiseen tyyliin Lennon & McCartney tuotannoksi vaikka Lennon teki sen yksinään.

AnttiJ muokkasi viestiä 07:59 11.04.2024

Unohtui mainita, että riffin idea on lainattu Bobby Parkerilta: https://youtu.be/m-L3Z...

#1576 kirjoitettu 11.04.2024 07:59 Muok:11.04.2024 08:05

...ja toinen perään:

Beatles: Day Tripper https://youtu.be/2IbPn...

"Day Tripper":n (1965) riffi oli 60-luvulla pakko osata jos halusi kutsua itseään kitaristiksi. Riffi tärähtää oikein mukavasti kun biisin soittaa sävellajista jossa riffi alkaa alimmasta vapaasta E-kielestä. Tässäkin singlenä julkaistussa kappaleessa pääpukarina hääri John Lennon.

Kappale, kuten koko single, kolkutteli listojen kärkiä koska sen kääntöpuolelta löytyy suureen suosioon noussut "We Can Work It Out"; täysin makuasia kumpaa kappaletta haluaa pitää A-puolena.

AnttiJ muokkasi viestiä 08:05 11.04.2024

Ja näinhän se menee: https://upload.wikimed...

#1577 kirjoitettu 11.04.2024 10:18

AnttiJ kirjoitti:
...ja toinen perään:

Beatles: Day Tripper https://youtu.be/2IbPn...

"Day Tripper":n (1965) riffi oli 60-luvulla pakko osata jos halusi kutsua itseään kitaristiksi. Riffi tärähtää oikein mukavasti kun biisin soittaa sävellajista jossa riffi alkaa alimmasta vapaasta E-kielestä. Tässäkin singlenä julkaistussa kappaleessa pääpukarina hääri John Lennon.

Kappale, kuten koko single, kolkutteli listojen kärkiä koska sen kääntöpuolelta löytyy suureen suosioon noussut "We Can Work It Out"; täysin makuasia kumpaa kappaletta haluaa pitää A-puolena.

AnttiJ muokkasi viestiä 08:05 11.04.2024

Ja näinhän se menee: https://upload.wikimed...

Kyllä noitakin molempia Beatles-riffejä tuli kossina treenattua intohimoisesti. Molemmat noista ovat jo vaativampia kuin nuo aiemmat Deep Purplen ja Led Zeppelinin biisien riffit. Vaikka kannattaa muistaa, että yksinkertainenkaan riffi ei ole helppo pitää kasassa koko biisin keston ajan kunnolla. Yksi tärkeä oppi heti aloittelevalle kitaristille on, että älä pidä (ylimielisesti) itsestään selvänä ja helppona mitään musiikissa.

#1578 kirjoitettu 11.04.2024 14:02

Uppe kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:
...ja toinen perään:

Beatles: Day Tripper https://youtu.be/2IbPn...

"Day Tripper":n (1965) riffi oli 60-luvulla pakko osata jos halusi kutsua itseään kitaristiksi. Riffi tärähtää oikein mukavasti kun biisin soittaa sävellajista jossa riffi alkaa alimmasta vapaasta E-kielestä. Tässäkin singlenä julkaistussa kappaleessa pääpukarina hääri John Lennon.

Kappale, kuten koko single, kolkutteli listojen kärkiä koska sen kääntöpuolelta löytyy suureen suosioon noussut "We Can Work It Out"; täysin makuasia kumpaa kappaletta haluaa pitää A-puolena.

AnttiJ muokkasi viestiä 08:05 11.04.2024

Ja näinhän se menee: https://upload.wikimed...

Kyllä noitakin molempia Beatles-riffejä tuli kossina treenattua intohimoisesti. Molemmat noista ovat jo vaativampia kuin nuo aiemmat Deep Purplen ja Led Zeppelinin biisien riffit. Vaikka kannattaa muistaa, että yksinkertainenkaan riffi ei ole helppo pitää kasassa koko biisin keston ajan kunnolla. Yksi tärkeä oppi heti aloittelevalle kitaristille on, että älä pidä (ylimielisesti) itsestään selvänä ja helppona mitään musiikissa.


Joo, noin on. "I Feel Fine", pikkurillin venytys ja sen työskentely oikeaan tahtiin soinnun yhteydessä oli nuorelle jannulle paha pala. Tuossa videossakin näkyy miten Lennon soittaa sen barrella. Kaivoin piruuttani kitaran esiin ja päätin kokeilla; ei mennyt niinkuin Strömsössä.

#1579 kirjoitettu 12.04.2024 09:21

Seuraava vanha mutta tunnettu riffi:

Rolling Stones ja (I Can't Get No) Satisfaction: https://youtu.be/nrIPx...

Singlenä v. 1965 julkaistun biisin avaava riffi lienee yksi Universumin tunnetuimmista ja helpoimmista kitarariffeistä. Sen kynäilijä on tietysti Keith Richards. Tämänkin riffin onnistuu tietysti tyrimään huolimattommalla ja veltolla soitolla. Sanomattakin on selvää, että tämäkin riffi oli pakko osata jos omisti kitaran.

Kappale pongahti listaykköseksi niin USA:ssa kuin Britanniassakin. Kappale mm. sijoittui sijalle 31. Rolling Stone-lehden "500 kaikkien aikojen suurinta biisiä"-äänestyksessä v. 2021.

#1580 kirjoitettu 12.04.2024 09:27

Keekki (siis, Cheek, heh) kuuntelussa, ainakin yhden kappaleen verran. "Mitä tänne jää". Ei täs mitään hirveän syvällistä ole. On myös jo "vanha" biisi. Sinällään aihe on ihan kohillaan. On hyvä kirjoittaa omasta elämästä, kuolemasta ja kaiken katoavuudesta. Keek tekee tämän vain niin pintapuolisesti. Tykkäätkö Cheekistä? Mä en, oikeastaan...

#1581 kirjoitettu 12.04.2024 09:37

Seuraava Deep Purple-riffi eli "Black Night": https://youtu.be/Et3AJ...

Biisin avaava riffi kolahti minuun heti ensimmäisellä kuuntelulla. Kappale julkaistiin v. 1970 sekä "In Rock"-LP:llä että singlenä, joka ylsi Britannian listoilla sijalle 2. Ritchie Blackmoren (kuuleman mukaan humalapäissään) kehittelemä riffi on hyvinkin samanoloinen kuin Ricky Nelsonin vanhan ikivihreän "Summertime":n biittiversion introssa kuultava kitarointi https://youtu.be/NSngz...

#1582 kirjoitettu 12.04.2024 09:44

geeli kirjoitti:
Keekki (siis, Cheek, heh) kuuntelussa, ainakin yhden kappaleen verran. "Mitä tänne jää". Ei täs mitään hirveän syvällistä ole. On myös jo "vanha" biisi. Sinällään aihe on ihan kohillaan. On hyvä kirjoittaa omasta elämästä, kuolemasta ja kaiken katoavuudesta. Keek tekee tämän vain niin pintapuolisesti. Tykkäätkö Cheekistä? Mä en, oikeastaan...


En tykkää, mutta kunnioitan Cheekin (tai kenen tahansa muunkin) kykyä tehdä miljoonaomaisuus suomalaisilla hittibiiseillään ja stadionkeikoillaan. Kuinkahan moni täkäläinen paikallaan junnaavan uran omistava artisti kieltäytyisi Cheekin urasta jos siihen aukeaisi mahdollisuus? Tuskin kovinkaan moni ...

#1583 kirjoitettu 13.04.2024 07:27

AnttiJ kirjoitti:
Seuraava vanha mutta tunnettu riffi:

Rolling Stones ja (I Can't Get No) Satisfaction: https://youtu.be/nrIPx...

Singlenä v. 1965 julkaistun biisin avaava riffi lienee yksi Universumin tunnetuimmista ja helpoimmista kitarariffeistä. Sen kynäilijä on tietysti Keith Richards. Tämänkin riffin onnistuu tietysti tyrimään huolimattommalla ja veltolla soitolla. Sanomattakin on selvää, että tämäkin riffi oli pakko osata jos omisti kitaran.

Kappale pongahti listaykköseksi niin USA:ssa kuin Britanniassakin. Kappale mm. sijoittui sijalle 31. Rolling Stone-lehden "500 kaikkien aikojen suurinta biisiä"-äänestyksessä v. 2021.

Joo, yksinkertainen rockissa on useimmiten puhuttelevampaa kuin monimutkainen. Soittaja / biisintekijä joutuu päättämään biisiä tehdessään, soittaako yleisölle vai lähinnä itselleen ja lavan edessä seisoskeleville tärkeileville kitaraharrastajille. Varsinkin ryhmätyönä "demokraattisesti" (siis riitelemällä ) syntyvät rock-biisit usein pilataan liiallisilla koukeroilla. Kun ei oikein tehdessään tiedä tekiskö rockia vai jazzia, niin tulee jotain monimutkaista tuupaa, joka ei ole kumpaakaan.

#1584 kirjoitettu 13.04.2024 07:34

AnttiJ kirjoitti:
Seuraava Deep Purple-riffi eli "Black Night": https://youtu.be/Et3AJ...

Biisin avaava riffi kolahti minuun heti ensimmäisellä kuuntelulla. Kappale julkaistiin v. 1970 sekä "In Rock"-LP:llä että singlenä, joka ylsi Britannian listoilla sijalle 2. Ritchie Blackmoren (kuuleman mukaan humalapäissään) kehittelemä riffi on hyvinkin samanoloinen kuin Ricky Nelsonin vanhan ikivihreän "Summertime":n biittiversion introssa kuultava kitarointi https://youtu.be/NSngz...

Olen kuullut joskus joltain, että Ritchie Blackmore olisi ollut mulkku äijä, en itse tiedä onko ollut tai onko enää. Ritchie tuskin suostui aikoinaan kovinkaan paljon riffien suhteen "rock-demokratiaan", koska ei halunnut pilata biisejä. Sillä tavalla voi kyllä saada mulkun maineen ja palkinnoksi muusikkona suuren maineen. Varsin hyvä symbioosi loppupeleissä.

#1585 kirjoitettu 13.04.2024 07:53

Uppe kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:
Seuraava Deep Purple-riffi eli "Black Night": https://youtu.be/Et3AJ...

Biisin avaava riffi kolahti minuun heti ensimmäisellä kuuntelulla. Kappale julkaistiin v. 1970 sekä "In Rock"-LP:llä että singlenä, joka ylsi Britannian listoilla sijalle 2. Ritchie Blackmoren (kuuleman mukaan humalapäissään) kehittelemä riffi on hyvinkin samanoloinen kuin Ricky Nelsonin vanhan ikivihreän "Summertime":n biittiversion introssa kuultava kitarointi https://youtu.be/NSngz...

Olen kuullut joskus joltain, että Ritchie Blackmore olisi ollut mulkku äijä, en itse tiedä onko ollut tai onko enää. Ritchie tuskin suostui aikoinaan kovinkaan paljon riffien suhteen "rock-demokratiaan", koska ei halunnut pilata biisejä. Sillä tavalla voi kyllä saada mulkun maineen ja palkinnoksi muusikkona suuren maineen. Varsin hyvä symbioosi loppupeleissä.


Minullekin on syntynyt vuosien varrella käsitys, ettei Ritchie ole ollut niitä maailman helpoimpia soittokavereita. Mutta kun on tarpeeksi hyvä, niin silloin on varaa pitää kiinni omista ideoistaan.

Joskus asioita on ratkottu niinkin, että bändeissä on useita biisintekijöitä, joille jakaantuu itsenäistä vastuuta levytettävistä biiseistä. Silloin tosin kinattiin siitä, kenen biisit pääsevät levyille asti eli kinaaminen biiseistä siirtyi kinaksi levyn sisällöstä.

Kiinteäksi symbioosiksi uskoteltu Lennon & McCartney-kaksikkokaan ei tehnyt levyjä niin kimpassa kuin sisäpiirin ulkopuolella uskottiin. Levyiltä löytyy useitakin kappaleita joihin toisella osapuolella ei ollut isossa kuvassa osaa eikä arpaa vaikka molemmat nimet tekijöinä esiintyivätkin. Kiistojakin löytyi kotitarpeiksi asti. Arvaan, että levytyksiin aktiivisesti vaikuttaneella sovittaja/tuottaja George Martinilla on ollut suuri tasapainottava rooli siinä, että paletti pysyi kasassa niinkin kauan kuin pysyi.

#1586 kirjoitettu 13.04.2024 08:14

Uppe kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:
Seuraava vanha mutta tunnettu riffi:

Rolling Stones ja (I Can't Get No) Satisfaction: https://youtu.be/nrIPx...

Singlenä v. 1965 julkaistun biisin avaava riffi lienee yksi Universumin tunnetuimmista ja helpoimmista kitarariffeistä. Sen kynäilijä on tietysti Keith Richards. Tämänkin riffin onnistuu tietysti tyrimään huolimattommalla ja veltolla soitolla. Sanomattakin on selvää, että tämäkin riffi oli pakko osata jos omisti kitaran.

Kappale pongahti listaykköseksi niin USA:ssa kuin Britanniassakin. Kappale mm. sijoittui sijalle 31. Rolling Stone-lehden "500 kaikkien aikojen suurinta biisiä"-äänestyksessä v. 2021.

Joo, yksinkertainen rockissa on useimmiten puhuttelevampaa kuin monimutkainen. Soittaja / biisintekijä joutuu päättämään biisiä tehdessään, soittaako yleisölle vai lähinnä itselleen ja lavan edessä seisoskeleville tärkeileville kitaraharrastajille. Varsinkin ryhmätyönä "demokraattisesti" (siis riitelemällä ) syntyvät rock-biisit usein pilataan liiallisilla koukeroilla. Kun ei oikein tehdessään tiedä tekiskö rockia vai jazzia, niin tulee jotain monimutkaista tuupaa, joka ei ole kumpaakaan.


Sanopa muuta. Yksinkertainen riffi on usein toimivin ratkaisu koska se jää helpoimmin tavallisen kuulijan päähän.

Tärkeilevät kitaraharrastajat - tuosta tulee mieleen yksi keikka jolla soitimme Hullujussin innoittamana tangoa "Syyspihlajan alla" jonka puolivälissä soitetaan soolo päin perskuletta. https://youtu.be/hPI92... . Olin juuri aiemmin ostanut efektipedaalin jonka ääni muistutti lentoon nousevan suihkukoneen kohinaa joten soolokohdassa se ja wah-wah päälle ja eikun kun soolon kimppuun. Soitin pokkana niin väärin kuin vain pystyin ja seurasin sivusilmällä kuinka touhujani intensiivisesti lavan edessä tarkkaillut poika näytti miettivän onko tämä hemmetin kovaa vai täyttä paskaa.

#1587 kirjoitettu 13.04.2024 08:48

Seuraava vanhempi riffi.

"Keep On Running": https://youtu.be/YrxHc...

v. 1965 The Spencer Davis Groupin levyttämän, Jackie Edwardsin säveltämän biisin avaava riffi on erinomainen esimerkki yksinkertaisesta mutta toimivasta ratkaisusta. Kappale saavutti Britanniassa nopeasti listojen ykkössijan mutta USAssa se ylsi vain sijalle 76. Kappale on kelpuutettu ainakin kahteen elokuvaankin. Muistan kuulleeni biisin ensimmäisen kerran elokuvateatteri Kyminsuun aulatilan levyautomaatista ja tottakai noin hieno riffi jäi pyörimään päähän.

Jackie Edwardsin oma versio, josta ko. riffi puuttuu: https://youtu.be/WdJGy... Itse asiassa fonisoolossa on kohta, joka muistuttaa Spencer Davis groupin basistin Muff Winwoodin (Steven vanhempi veli) kehittelemää introa.

Tässä lisätietoa hittibiisin taustasta: https://www.theguardia...

#1588 kirjoitettu 13.04.2024 11:08

Steppenwolf - Born To Be Wild

Tässä kitarariffi on tehty vanhan keksinnön rokkikompin pohjalle hieman rytmittämällä eri kuosiin ... hyvin etenee ja energia on jokseenkin perkeleellinen. Polkupyöräkin tuntuu Harrikalle tätä kuunnellessa.

#1589 kirjoitettu 13.04.2024 11:14

Uusi riffi vanhalta bändiltä.

Rolling Stones "Jumpin' Jack Flash": https://youtu.be/S_p81...

Mainio ja tarttuva pääriffi putkahtaa esiin ajassa 0:18 ja jatkuu koko säkeistön alkuosan ajan. Kappale julkaistiin singlenä v. 1968 ja sitä ovat versioineet monet isoista tähdistäkin (mm. soulin kuninkaalliset Tina Turner ja Aretha Franklin). Kappaletta on kuvattu myös bändin paluuksi juurilleen aiemmasta psykedeliavaiheesta. Tätä tuli soiteltua yhdessä bändissä ja aika komeastihan se saatiin soimaan kun kitaroita oli kolme.

Tässä malliksi Tina Turnerin live-veto, joka ei häviä alkuperäiselle millään mittarilla arvioituna: https://youtu.be/nqV2c...

Ja näin hurjaa jälkeä syntyi Aretha Franklinilta parin hyvinkin tutun hahmon tukemana: https://youtu.be/dQkrL...

#1590 kirjoitettu 13.04.2024 11:26

Uppe kirjoitti:
Steppenwolf - Born To Be Wild

Tässä kitarariffi on tehty vanhan keksinnön rokkikompin pohjalle hieman rytmittämällä eri kuosiin ... hyvin etenee ja energia on jokseenkin perkeleellinen. Polkupyöräkin tuntuu Harrikalle tätä kuunnellessa.


Niinpä. Tämä on yksi niistä biiseistä jotka osuivat kertakuulemalta ja riffi piti tietysti opetella soittamaan. Voi olla, että muisti pettää mutta ihan niinkuin olisin saanut "Arosusien" älppärin synttärilahjaksi silloiselta tyttöystävältä . Tätäkin tuli soiteltua bändin kanssa mutta kovin kauas kuitenkin jäätiin alkuperäisen version raivokkaasta menosta. Easy Rider-elokuvakin (1969) tuli tottakai katsottua ihan tämän biisin takia.

#1591 kirjoitettu 13.04.2024 16:54

Alice Cooper - School's Out

Ja riffiä riittää ... Perkule, tämä livepätkä herätti taas sisälläni uinuneen pojanklopin, sen murrosikäisen mitäänymmärtämättömän kapinallisen ... Hyvin Cooper tuon kansankiihotuksen osaa ja muutenkin rockkliseet on bändillä kohdillaan ...

#1592 kirjoitettu 13.04.2024 16:57

Uppe kirjoitti:
Alice Cooper - School's Out

Ja riffiä riittää ... Perkule, tämä livepätkä herätti taas sisälläni uinuneen pojanklopin, sen murrosikäisen mitäänymmärtämättömän kapinallisen ... Hyvin Cooper tuon kansankiihotuksen osaa ja muutenkin rockkliseet on bändillä kohdillaan ...


Kuuluu sarjaan riffit jotka saa suhteellisen nopeasti kuulostamaan suhteellisen autenttiselle pienemmälläkin osaamisella. Tämäkin piti opetella, tietysti.

#1593 kirjoitettu 13.04.2024 17:01

Kuuntelin eilen puolella korvalla uutista jossa kerrottiin, että koululaiset pitivät kyselytuntia maan hallitukselle. Joku haastatelluista tytöistä taisi mainita kysyneensä koulunsa "sienestä" jos kuulin oikein. Epäselväksi jäi oliko kyseessä

1) liian huonoksi rispaantunut taulusieni
2) juhlasalissa muhiva lattiasieni
3) puutavaravarastossa dokaava veisto-opettaja

#1594 kirjoitettu 14.04.2024 07:31

Riffejä kyllä riittää

John Mayall & The Bluesbreakers "You Don't Love Me": https://youtu.be/r_qpC...-

Willie C Cobbs (ja Bo Diddley?) tekemän biisin avaa mukava riffi, jonka löytää kitaran kaulalta hyvinkin helposti. Kappale löytyy ainakin vuoden 1967 "A Hard Road"-älppäriltä. Brittiläisen bluesin korkeakouluksikin mainitussa Bluesbreakersissa soittivat tällä levyllä muissakin yhteyksissä tunnetuiksi tulleet John McVie (b) ja Peter Green (gtr). Kuulin biisistä Suomessakin havaitun jonkinsortin Mayall-buumin aikana paikallisilla lavoilla useampiakin live-versioita ja sehän pisti tietysti hakemaan riffin salat esiin.

Cobbsin originaali löytyy täältä: https://youtu.be/ZsJMf...

#1595 kirjoitettu 14.04.2024 08:01 Muok:14.04.2024 08:03

Sitten riffi, jonka ainakin Hendrix-diggarit tuntevat:

Jimi Hendrix Experience "Stone Free": https://youtu.be/66COu...

Kuulin v. 1966 "Hey Joe"-singlen B-puolella julkaistun kappaleen ensimmäisen kerran Hendrixin kokoelmaälppäriltä "Smash Hits" jonka naapurin Lauri eli Lalli työssäkäyvänä teininä oli hankkinut palkkarahoillaan. Riffi kannattelee koko kappaletta säkeistöjen alla kulkevana hyvin pitkälle. Pitihän tätäkin riffiä yrittää räpelöidä akustisella kitaralla kun muutakaan ei siihen aikaan ollut. "Smash Hits" oli itselleni nuoruusvuosien paras kokoelmaälppäri vaikka en itse sitä omistanutkaan; onneksi Lallille sai aina mennä kuntelemaan musaa kun siltä tuntui.

Jos rytmitys ei mene oikein, lakkaa tämäkin riffi toimimasta.

#1596 kirjoitettu 14.04.2024 16:37

https://www.youtube.co...

Ambienttiä naisen joikauksella kolme tuntia, huh onpa pitkä aika

#1597 kirjoitettu 15.04.2024 08:47

Vanhalla mennään eli

The Cream "Politician": https://youtu.be/WOPDz...

Riffittelyä vuodelta 1968 "Wheels of Fire"-älppäriltä, joka tietysti nousi listojen kärkikahinoihin niin Britanniassa kuin Euroopassakin. Biisin säveltäjäksi on merkitty basisti Jack Bruce. Riffissä on jotain uhkaavan tuntuista, josta en osaa sen tarkemmin selittää.

#1598 kirjoitettu 16.04.2024 07:31

Vanhassa vara parempi

Free ja "Alrigh Now" livenä: https://youtu.be/vqdCZ...

Hyvinkin tunnettu, mainioita riffejä sisältämä biisi julkaistiin v. 1970 ilmestyneellä LP:llä "Fire and water" ja se päätyi singlenä Britannian singlelistan kakkoseksi ja USAssa neloseksi; kaiken kaikkiaan ykkössijoja heltisi 20 eri maassa. Huonon keikan jälkeen takahuoneessa n. kymmenessä minuutissa valmistuneen kappaleen tekivät kimpassa Freen basisti Fraser ja solisti Rodgers.

Biisiä tuli soiteltuakin yhdessä bändissä mutta vasta parisenkymmentä vuotta sen jälkeen kun siitä oli tullut megahitti. Ihan noin kauaa ei riffien opettelu sentään kestänyt.

#1599 kirjoitettu 16.04.2024 08:02

Vähän "uudempaa" (1985) stuffia riffirintamalle:

Huey Lewis And The News "Power of Love": https://youtu.be/qIL6Q...

Introssa ja säkeistöjen alla kulkee rennosti mutta kuitenkin samalla tarkasti kepitetty vetävä kitarariffi, jonka soitti levylle ilmeisesti bändin kitaristi Chris Hayes. Lewisin "Back to the Future"-elokuvaan säveltämä kappale ylsi USAssa, Australiassa, Japanissa ja Kanadassa singlelistoilla sijalle yksi. Pitihän tätäkin yrittää bändissä ja uskoisin, että versiosta tuli sentään joten kuten tunnistettava.

#1600 kirjoitettu 17.04.2024 11:44

Kunnon riffi on aina poikaa

Bad Company "Can't Get Enough": https://youtu.be/4XwKk...

Vuonna 1974 kajahti eetteriin uuden bändin Bad Companyn pelinavaus "Bad Company"-nimisellä älppärillä jolla oli myös kokoonpanon mielestäni suurin hitti "Can't Get Enough". Singlenäkin julkaistu kappale kolkutteli listojen kärkipäätä vähän siellä sun täällä. Biisiä teki tunnetuksi etenkin sen vastustamaton avausriffi joka kuuluu jokaisen vanhemman polven rokki-kitaristin "pakollisiin kuvioihin". Voimakasäänisen Paul Rodgersin tulkintaakaan ei tietysti pidä unohtaa tärkeänä tekijänä singlen menestykseen.

Biisin sävelsi ja riffin kehitteli kitaristi Mick Ralphs, joka kehitti aiemmin v.1972 Mott The Hooplessa keksimäänsä mainiota ideaa ("One of the Boys"): https://youtu.be/h5MvC...