Mikseri on musiikkiyhteisö,
jossa voit kuunnella, ladata ja arvostella suomalaista musiikkia,
lisätä rajattomasti biisejä, luoda oman artistisivun, kerätä arvosteluja ja faneja
Olkoon tämäkin 40-minuuttinen Youtubepätkä kuin kokonainen levy… Madhuvanti Pal soittaa rakentamaansa rudra veenaa, ja tämä jos mikä on kaunista musiikkia (siinä missä esim. kaikkien tuntema klassikko Wichita Lineman). Tähän on mukava päättää päivänsä… öö… siis torstaipäivä. Olisi muuten bluesmiehillekin opittavaa tuosta kielten venyttelystä!
10/10
Ihan jees jamittelua ... (en nyt toki kokonaan kuunnellut) ... Wichita Lineman ei taida varsinkaan "nykyräppipoppinuorille" kovin tuttu olla ... Kauniskin voi unohtua ja hautautua määrättömän nykymöykän ääniroinan alle ... Äänikin näköjään voi muodostua ongelmajätteeksi ihmisen toimesta. (Ei koske tätä nimenomaista biisiä)
Olkoon tämäkin 40-minuuttinen Youtubepätkä kuin kokonainen levy… Madhuvanti Pal soittaa rakentamaansa rudra veenaa, ja tämä jos mikä on kaunista musiikkia (siinä missä esim. kaikkien tuntema klassikko Wichita Lineman). Tähän on mukava päättää päivänsä… öö… siis torstaipäivä. Olisi muuten bluesmiehillekin opittavaa tuosta kielten venyttelystä!
10/10
Ihan jees jamittelua ... (en nyt toki kokonaan kuunnellut) ... Wichita Lineman ei taida varsinkaan "nykyräppipoppinuorille" kovin tuttu olla ... Kauniskin voi unohtua ja hautautua määrättömän nykymöykän ääniroinan alle ... Äänikin näköjään voi muodostua ongelmajätteeksi ihmisen toimesta. (Ei koske tätä nimenomaista biisiä)
Kaunishan tuo Wichita Lineman oli, mutta kuulin biisin nyt tietoisesti varmaankin ekaa kertaa elämässä juurikin Uppe sun linkistä katsottuna.
Se tossa biisissä on, että kun se on Country genreä, niin ei tällainen 80-luvun alussa heavyä kuuntelemaan ruvennut ja myöhemmin enemmän Classic Rockiin siirtynyt ole tuollaisesta tietoinen.
Toki joku Highway Man (ja sen suomenkielinen versio) on tuttu:
Itsellä on suhteellisen vähän levysuosikkeja rapmusiikin puolella, mutta tämä on kuulunut niihin pitkään. Asan Loppuasukas toimii myös. Tulenkantajista pidin myös sekä Stepan ja Ruudolfin menosta.
Itse levystä. Ehkä tälläinen brittijätkän meno on vaan lähempänä itäsuomalaisen miehen kokemusmaailmaa kun vaikka Atlantin takainen gangstapapatus. Flowsta voisi puhua jopa ns. puhelauluna. Jokainen kappale kertoo eri aheeesta, mutta isosda kuvassa juuri brittijätkän elämästä. Ehkä nykykorvin tässä on turhan simppelit ja ei-musikaaliset taustat. Tuotannossa ei juuri kikkailua, mutta tåmä taisi ollakin aika kotikutoinen projekti.
Hieno depyytti jota tulee kerran viidessä vuodessa pyöräytettyä.