Mikseri.net

#82 kirjoitettu 02.08.2010 16:48

Tuulivoimatieto.fi kertoilee:
"Sähkömarkkinoiden murros on aiheuttanut näkökulman muutoksen sähköntuotantohankkeiden taloudellisuuden arvioinnissa.

Aiemmin painotettiin energiahuollon näkökulmaa: Tehtiin sähköä, ei rahaa. Hankkeen taloudellisuus arvioitiin laitoksen koko eliniälle (tuulivoima 20 – 30 vuotta, ydinvoima 40 – 60 vuotta, vesivoima jopa 100 vuotta). Oman pääoman tuottovaatimus oli tyypillisesti luokkaa 4 – 6 %.

Vapautuneilla sähkömarkkinoilla investointianalyyseja luonnehtii sijoittajalähtöinen näkökulma: Sähkön tuotanto on keino rahan ansaitsemiseksi. Sijoitettu pääoma on saatava takaisin 10 – 15 vuodessa, oman pääoman tuottovaatimus on 15 – 30 %.

Sijoittajakeskeinen ajattelutapa saattaa suosia hankkeita ja tekniikoita joilla on alhaiset investointikustannukset ja korkeat käyttökustannukset, sekä hankintahinnaltaan edullisia laitteita verrattuna kalliimpiin mutta teknisesti luotettaviin ja pitkäikäisiin vastaaviin laitteisiin. Investointivaltaiset tuotantotavat (ydin-, vesi- ja tuulivoima) ovat maailmanlaajuisesti tarkasteltuna kärsineet muutoksesta. Näiden investointien rahoitus on vaikeaa, ellei myydystä sähköstä saada todella korkeaa hintaa."
"Tuulivoiman tuotantokustannukset koostuvat investointi- ja käyttökustannuksista. Muuttuvia (tuotetusta energiamäärästä riippuvia) kustannuksia ei tuulivoiman kohdalla juuri ole; vuotuiset käyttö- ja ylläpitokustannukset ovat lähes vakiosuuruiset tuotannosta riippumatta.

Tuotantokustannuksista puhuttaessa esitetään Suomessa yleensä omakustannushinta perustuen 4-6 % reaalikorkoon ja 20 vuoden takaisinmaksuaikaan. Tällöin tuotantokustannus on välillä 3 – 5 snt/kWh sijoituspaikan tuulioloista ja muista tekijöistä riippuen. “Kaupallinen”, investointiekonominen arviointi perustuu usein n. 10 % keskikorkoon ja 10-15 vuoden takaisinmaksuaikaan, mikä johtaa noin kaksinkertaiseen “hintaan”.

Tuulivoimalan suunniteltu käyttöikä on 20–30 vuotta. Sen jälkeen se peruskorjataan. Mikäli masto- ja perustusrakenteiden kantavuus sen sallii, voidaan myös turbiini vaihtaa tehokkaammaksi. Tanskassa on korvattu 1980– ja 90-luvun voimaloita uudemmilla. Nykyisin taloudellisin voimalakoko on 1–3 MW sijoituspaikasta riippuen. Moderni voimalayksikkö tuottaa lähes parisataa kertaa enemmän sähköä kuin 20 vuotta vanhat voimalat.

Eli riippuu ajattelumallista, mikä on kannattavaa.

#83 kirjoitettu 22.09.2010 02:32 Muok:22.09.2010 02:44

Tuntuu vaikealta muodostaa fissiosta selkeitä mielipiteitä suuntaan tahi toiseen, mutta hoksasin tossa että energiatuotannon liiallisesta keskittämisestä mä en pidä, ja siksi(kin) fissiovoima epäilyttää. Hajauttamista, paikallista, ei kaikkia munia samaan pilluun jne.

#84 kirjoitettu 24.09.2010 00:57 Muok:24.09.2010 01:08

Yritän nyt väistellä kysymyksiä ovelasti ja vastaan vähän asian vierestä, niin kuin aina:

Meneekö esitys läpi eduskunnassa?

En yllättyisi jos menisikin. Ehkä jokin totaalisen yllättävä juttu saattaisi hidastaa esityksen läpi menoa. Ehkä hidastelu juuri itse.

Vaikuttaako suomalainen metsäteollisuus ja sen oletettu energiantarve liikaa suomalaiseen päätöksentekoon?

Sitä on totuttu pitämään tärkeänä mittarina ja ehkäpä pelotteenakin. Mutta sanon kyllä - se todellakin vaikuttaa liikaa päätöksentekoon ja muullakin kuin vain energiansaannin saralla. On tietysti myös arvostuskysymys, kuinka suhtaudumme metsien käyttöön ylipäänsä: toiset pitävät niitä pelkkänä puupeltona, jotka voi kaataa ilman että häviämme paljoakaan, toiset merkittävänä ja arvokkaana voimavarana jonka hyödyntäminen on kannattavaa.

Kuinka paljon uusiutuvista energialähteistä voitaisiin ottaa irti, tähän ydinvoimapäätökseenhän on ympätty massiivinen "risupaketti"?

Vaikea sanoa. Irti saannin mahdollisuuksista tuli mieleen kun juuri ulkomaan uutisissa taidettiin todeta jotain Skotlannissa olevista tuulivoiman hyötykäyttömahdollisuuksista: joku on nyt laskenut kuinka siellä voisi kaikkien skotlantilaisten sähkönkäytön taata pelkällä tuuivoimalla...

Brittein saarilla kun on tosiaan pitkä historia ydinvoiman vastustuksessa muutoinkin. Eipä tuo ihmekään kun kaupunkien kyljessä on ydinvoimaloita kiinni ja pohjoisessa ydinsukellusvenesatamat ynnä muuta veikeätä. Jossain kaupungissa on siellä pystytty muistaakseni tuottamaan kananpaskalla koko kaupungin energiansaanti.

Voidaanko energiansäästöohjelmilla saada sähkö riittämään tulevaisuudessa?

En oikein usko siihen. Tosin tuntuu mahdottomalta sellainenkin ajatus että sähköntarve kasvaisi jotenkin potensseissa tms. yhtäkkiä siitä mitä se nyt on. Kahdessakymmenessä vuodessa on tarvittu vain kaksi ( ydin-) voimalaa lisää, muttei tuo voi älyttömästi siitä yhtäkkiä muutenkaan kasvaa. Ennemmin jotain muuta häviäisi jo sellaisen teollistumisen alta jos niin kävisi.

Lakkaako sähköntuonti Suomeen tulevaisuudessa? Ja voiko Suomesta tulla energian viejä?

Uskon että energian viejä voipi tulla.

Onko ydinvoima turvallista nykyisellä teknologialla?

Ei.

Voidaanko ydinjäte haudata turvallisesti suomalaiseen kallioperään?

Ei. Mutta liikaa puhutaan pelkästään loppusijoituksen kannalta. Ongelmia on jo sen louhimisesta alkaen ja siihen liittyvistä pohjavesien saastutuksen riskistä alkaen (näinhän on käynytkin). Tietysti ydinjätteen hautaamiseen kohdistuva pohdiskelu ja ongelman selvittely on myös osoitus jonkinasteisesta vastuunkantamisesta. Itsehän me sitä paskaa tähän maailmaan rikastamme.

Eiköhän se kantakin sitten selvinnyt...öh.


Shah muokkasi viestiä 01:07 24.09.2010


Voi viti...Kato niin tämähän onkin näin vanha. Läpi meni! Hiihaa. Nuclear Assault!