Mikseri.net

#882 kirjoitettu 22.03.2025 15:39

cedarbear kirjoitti:
Fennesz - Mosaic

Itävaltalaissyntyisen kitaristin ja elektronisen musiikin (electronica, ambient, noise) artistin Christian Fenneszin viime vuonna ilmestyneen levyn juuri kuuntelin. En osaa tuosta oikein mitään sanoa kuin että kuulostaa mahtavalta, niin kuin valtaosa aikaisemmista tuotoksistaankin. En tunne terminologiaa enkä ymmärrä hienouksia enkä subgenrejä, mutta mahtavia orkestraalisia harmonioita, tai jotain, olen kuulevinani.
Siitä lähtien kun Fenneszin näin livenä v. 2015 Hollannin Tilburgissa (ja satuimmepa vielä hotellin aamupalallekin samaan aikaan…) olen hänen harvakseen ilmestyneet levynsä tsekannut, eikä tämäkään tuottanut pettymystä.


Fennesz on kovaa kamaa! Itse löysin hepun muistaakseni Ulverin kautta: sillä Norjan kansallisoopperassa nauhoitetulla livellä, joka on julkaistu DVD:näkin, heppu feattaa setin viimeisellä biisillä “Not Saved", joka on aivan huikea. Sit löysin myöhemmin internetin levybasaareilta jonkun levynkin - sellaista ambient-juttua mut hemmetin hyvää sellaista.

sit noit levyjä joita on tullut kuunneltua täs viime päivinä kokonaan; kaikki nää on tietty levyjä, joita oon arvostellut tonne Tuonela Magazinen sivuille - eihän tätä nykyä meinaa enää riittää aikaa kuunnella musaa ihan vain "huvikseen" - onneks saan itse valkata arvostelulevyt, joten tulee pääasiassa valittua sellaisia, joiden ounastelen maistuvan meikäläiselle - eikä oo kovin usein tarvinnut pettyä.

Thomas Barrandon: Remembrance
- hyvää elektronista maalailua Ranskan suunnalta

Lasse Soundblaster: On Tapahtumassa Räjähdys
- Pihka Is My Name -elektropoppiduon Lassen sooloproggis, joka peittoaa Pariisin Kevään sen omassa geimissä

Unreqvited: A Pathway to the Moon
- huikean kaunista post-black-metallia tai jotain sellasta

Coheed and Cambria: Vaxis Act III - The Father of Make Believe
- näiden newyorkilaisten progeilijoiden konseptuaalisen scifi-saagan uusin osa, joka on yllättävän viriiliä kevytprogeilua, väliin tulee Rush mieleen

Hanging Garden: The Unending EP
- kotimaista death-doomia sieltä herkemmästä päästä, toimii!

sit sain arvosteluun promon brasilialaiselta progebändiltä:
Maestrick: Espresso Della Vita - Lunare
aika eeppistä ja elokuvamaista progeilua, jossa välillä koukataan brasilialaisen sambankin puolelle; levy ilmestyy kyl vasta toukokuun alussa, mut kun oon erikoistunut progelevyjen arvosteluun Tuonela Magazinessa, sain levyn jo hyvissä ajoin arvosteluun, jotta bändi vois sit käyttää arviota promoamisessaan; oli helppo kehua, koska aivan älyttömän hyvä levy kaikin puolin!

Rootbrain: Mothertomb EP
- suomalais-saksalaista grungella sävytettyä metallia, välil aika vahvastikin akustisesti; bonarina Garbage-cover "#1 Crush" grungeviboilla! Toimii!

Moonshot: Broken Bones EP
- tätä uutukaista oon ehtinyt vasta pari kertaa pyöräyttää läpi, mut bändi jatkaa tutulla ja hyväksi havaitulla linjallaan

#883 kirjoitettu 29.03.2025 20:09

Viime päivinä olen kuunnellut paljon intialaista musiikkia:

Bismillah Khan - The Shehnai’s Humble Master (2CD)
Shehnai on puusta tai metallista tehty pieni puhallin, vähän bretagnelaisen bombardin kaltainen, ja Bismillah Khan oli puolestaan ”a musician as important to Indian classical music as John Coltrane was to jazz”. No joo.

Sabri Khan - Best of Indian Sarangi
Tästä pidin vähän enemmän. Sarangi on vähän viulun kaltainen, vanhin intialainen jousisoitin, ja siinähän on pirusti niitä resonanssikieliä.

Munir Khan - Ananda : Classical Sarangi Music of North India
Tämä oli helpommin lähestyttävä kuin edellinen, välillä liiankin toisteinen. Eihän tästä sarangista mitään tavanomaista viulun vingutusta irtoa, ehei!

Debashish Bhattacharya -O Shakuntala!
Tällä levyllä soi sitten intialainen slide kitara, joka sekin näyttää aika erilaiselta länsimaisiin variantteihin verrattuna. Ja kuulostaa! Tämän levyn olen kuullut aiemminkin, mahtaa olla siis kuulemisen arvoinen.

Tällaista musiikkia on ihan mukava kuunnella taustalla vaikka sanaristikkoa täytellessä. Kirjastosta näitä löytyy, jos kiinnostaa.

#884 kirjoitettu 01.04.2025 08:59

Stepa - Rakkaus ylivoimainen (2021)

Albumi, joka pitää sisällään 13 kappaletta. Levy löytyy multa Spotifyn lisäksi vinyylinä.

Kaiken kaikkiaan rentouttavaa sekä positiivisista ajatuksista ammentavaa suomenkielistä, modernia, hiphop-musiikkia.

#885 kirjoitettu 08.04.2025 09:48

Elastinen - Elaksis Kivi (2004)

Jos tää ei oo Elastisen paras levy, niin tää on ainakin niistä mun lemppari, jota kelpaa kuunnella vielä yli 20 vuotta sen julkaisun jälkeenkin. Myyntimenestys tämä ei koskaan ollut.

#886 kirjoitettu 12.04.2025 19:29 Muok:12.04.2025 20:09

Ustad Kamal Sabri - Sarangi Meditation

Okei, tämä on kans kirjastosta löydettyjä levyjä, ja tosiaankin luokiteltu meditaatiomusiikiksi, mutta väliäkö sillä. Runsas tunti aivan ihanaa sarangin vingutusta ja ujellusta, pystyin tätä lähestymään ihan vaan kauniina kuuntelumusiikkina. Youtubessa näytti muuten olevan runsaasti tämän Kamal Sabrin videoita, ja mikä mielenkiintoisinta, yhdellä pätkällä soittaa Jukka Orman kanssa, ja toisella Raoul Björkenheimin kanssa. Mitäs siitä sanotte? Uskallanko suositella?

Levy on muuten Suomessa äänitetty, Kirkkonummella v. 2014.

cedarbear muokkasi viestiä 20:08 12.04.2025

#887 kirjoitettu 14.04.2025 15:26

Dropkick - Primary Colours (2025)

Virkistävä uutuus, vaikka ei tämä maailmoja kaada. Skottitrio kuulostaa kovasti Teenage Fanclubilta - skotteja ovat hekin - vaikkakaan ei yhtä maagiselta kuin TFc ihan uransa alussa, mutta ei toisaalta niin känäiseltäkään kuin nyt kun TFc:n äijät ovat kuusissakymmenissään. Sujuvia ja monipuolisia melodioita, komeita lauluharmonioita ja ihan purevia skittasoundejakin.
Tää pääsi jatkoon.

#888 kirjoitettu 14.04.2025 19:20

Tarwater - Silur (1998)

Vieläkin kasassa olevan saksalaisduon kakkoslevy, jonka olen takuulla kuullut n. neljännesvuosisata sitten, vaan nyt heti uudestaan. Wikipedia sanoo että postrockia, mutta minusta tämä on jotain vähän elektronista minimaalista, ja paikoin hyvin toisteista ja aika hiljaista.
Heti palautuivat mieleen ja miellyttävinä soivat esim. kappaleet The Watersample ja V-At.

#889 kirjoitettu 14.04.2025 22:17

Fugazi - The Argument (2001)

Tämänpäiväisen trilogian päättää Fugazin viimeinen levy ennen bändin siirtymistä ”määrittelemättömälle tauolle”.

”They were noted for their style-transcending music, DIY ethical stance, manner of business practice, and contempt for the music industry.” Eli kyseessä oli kaikin puolin merkittävä bändi, in case you didn’t know.

Kappale Ex-Spectator on aivan helvetin hyvä, ja levyn päättävä nimibiisi, ei sekään ole pöllömpi.

#890 kirjoitettu 18.04.2025 23:29

Frank Zappa - Guitar (CD1) (1988)

Kuuntelin ekan ceedeen tältä tuplalta, joka on koottu Zappan kitarasooloista konserttitilanteissa vuosilta 1979 - 1984. Runsas tunti ja 17 sooloa, mitäpä tuohon lisäämään. Loistavaa kamaa, melko ylittämätöntä lajissaan. Huomenna varmaan menee kakkoslevy kuunteluun, pääsiäisestä huolimatta tai juuri sen vuoksi.

#891 kirjoitettu 19.04.2025 19:20 Muok:19.04.2025 19:21

Nightwish - Yesterwynde. Tämä uusin siis. Joo. Kyllä se hyvälle kuulosti, vaan mulle ei kyllä mikään kappale erottunut erityisemmin. Pitäisin kyseistä albumia ehkä enemmänkin yhtenä pitkänä bisinä. Mikä lienee ollut heillä tarkoituksenakin, luulisin... Kokonaisuus, juu.

Rokka Bnili muokkasi viestiä 19:20 19.04.2025

#892 kirjoitettu 21.04.2025 17:40

Sleep - Dopesmoker

Kuuntelinpa tämän stoner/ doom metal -klassikon nyt eka kertaa kokonaisuudessaan: kokonainen levy tai yksi kappale ihan miten vaan, rapiat 63 minuuttia. Tämä on kai pohjimmiltaan se vuoden 2003 versio; alkuperäinen official bootleg julkaistiin v. 1998, ja tämä on uudelleenjulkaisu vuodelta 2022. Simple, eh? On siinä riffiä kerrakseen, noista ”vokaaleista” en oikein pidä, mutta on tässä muuten muutamia ns. hetkiä…

#893 kirjoitettu 21.04.2025 20:16

Immersion & SUSS - Nanocluster, Vol. 3

Brittiläisen postpunkyhtyeen Colin Newman ja israelilaissyntyinen puolisonsa Malka Spigel, molemmat seitsemänkymppisiä, ja amerikkalainen ambient/countrybändi SUSS, eivät kovin nuoria hekään - yksi heistä tuossa ehti jo kuollakin - ovat siis tehneet yhdessä levyn, ja se on todella hyvä.

#894 kirjoitettu 23.04.2025 01:26

geeli kirjoitti:
Maija Vilkkumaa - Pitkä ihana leikki (1999)

Pirteätä suomenkielistä rock-musiikkia, jossa otetaan myös kantaa asioihin. Laulajana ja sanoittajana Vilkkumaa on lahjakas. Tää albumi ilmestyi ysärillä ja nyt kuuntelin sen uudestaan. Levyllä on 12 kappaletta, joiden joukossa ovat myös hitit "Tähti" ja "Satumaa-tango".


Maija on kyl tosi hyvä ja ihQ.

#895 kirjoitettu 30.04.2025 18:50

Venamoris: To Cross or To Burn

Dave Lombardon ja tän thrash-metallilegendan vaimon muodostaman duon uusin levy, savuista triphop-soundia ja tummasävyistä electronicaa pienin jazz-maustein. Aivan hiton kova lätty! Ilmestyi tuossa helmikuun lopulla ja pääsi melkein livahtamaan täysin ohi meikäläisen musiikkitutkasta, mut onneks somessa eräs musabloggari hehkutti tätä rieskaa sen verran superlatiivein ylisanoin, ett pakkohan se oli tsekata - ja kannatti!

#896 kirjoitettu 05.05.2025 22:32

Chris Brokaw - Ghost Ship (2025)

Ei silti ettenkö olisi kuunnellut useitakin kokonaisia levyjä viime aikoina, mutta eipä
ole pitkään aikaan tullut vastaan mitään maininnan arvoista uutta tai edes vanhempaa. Vaan nytpä on. Tämä on hieno ja persoonallinen levy, mies ja kitara, mutta ei perinteiseen tyyliin, ei. Kuusikymppinen Brokaw, legendaarisen seminaalisen slowcorebändin Codeinen perustajajäsen 1990-luvun alusta, ja lukuisista muista projekteistaan sittemmin tunnettu kitaristi (alkujaan rumpali!) tuuppaa nyt ilmoille pitkästä aikaa musiikkia, jota en osaa sen tarkemmin kuvailla. Se täytyy itse kuunnella, ja aionkin sen tehdä toistamiseen. Näin aluksi.

9/10

#897 kirjoitettu 07.05.2025 12:42

Mariska - 10

Uunituore levy Mariskalta. Kuuntelin tämän. Sanoitukset, kuten olettaa saattaisikin, ovat kovaa tasoa. Voisiko tältä artistilta muka muuta odottaakaan?

Minun suosikkilevyni Mariskalta on Memento Mori (2004), joka oli puhtaasti suomihiphop-levy. Sittemmin Mariskan levyt ovat osoittautuneet irtautuneiksi hiphopin kaavoista ja ovat lähellä monitulkintaista iskelmää tai main stream pop-musiikkia tai miksi ei rock-musiikkia.

Levyllä on 10 biisiä ja kyllähän niitä kelpaa kuunnella enemmänkin. Ja pitääkin myös allekirjoittaneen kuunnella, jotta saisi vielä enemmän sanoituksista irti. Tää on tod näk hyvää kuunneltavaa esim. kesälomalle.

#898 kirjoitettu 07.05.2025 16:42

ML Buch - Suntub (2023)

Tanskalaisen (Marie Louise) Buchin kakkoslevy on dream poppia, soft ja art rockia ja elektropoppia, ota nyt siitä sitten selvää. Monipuolista ja miellyttävää kuunneltavaa, ei ihan hyggeä mutta tosi dejligt.
Mielenkiintoiset detaljit musiikin synnystä:
”Vocals recorded in cars along the Danish coast line,
Guitars recorded in various houses and waterfront storage spaces,
Reamped through a Peugeot SUV and in Kalundborg swimming pool, sauna, changing room.”

#899 kirjoitettu 09.05.2025 10:13

Ex Tuuttiz - Venlafaxin Cowboy (2025)

Tuore albumi Ex Tuuttikselta, jonka aiempi nimi oli Tuuttimörkö. Kansitaide mukailee, varmasti monen peli-/tietokonenörtin tunnistamaa, Doom:n kuvastoa. Siitä propseja.

Itse levy on tasaisen varmaa laatua sisältäen 11 kappaletta. Suomenkielistä hiphoppia diggaavien korvissa kuuluu varmasti jotain laadukasta ja tunnistettavaa. Saundit eivät ole mitään perinteistä boom bappiä, vaan varsin moderneja. Feattaajina kuullaan mm. Stepaa ja Eevil Stöö:tä. Hitiksi lohkaistusta Meksikonlahden tapauksesta on julkaistu myös YouTuubeen musavideo. Levyn päättää hieman koskettavakin Anna meikän olla kiltti.

Voin suositella...

#900 kirjoitettu 14.05.2025 23:15 Muok:14.05.2025 23:47

Purple Trap - The Stone

Joulukuussa 2005 äänitetty, mutta nyt vasta vinyylinä ilmestynyt ja uudelleen miksattu live. Soitettu siis John Zornin legendaarisessa ”musiikinesitystilassa” The Stonessa, New Yorkissa. Tämä on yksi näitä Hainon (Keiji Haino - kitara ja vokaalit) triokokoonpanoja, tällä kertaa Rashied Ali rummuissa ja Bill Laswell bassossa. Onhan tämä aikamoista, vaikkapa ’The Stone, Part V’ on kappale jolla Haino on, eh, miellyttävimmillään.

Kuuntelin perään heti toisenkin levyn:

Causa Sui - Loppen 2024 (2025)

Tanskalainen stoner rock instrumentaalikvartetti on ollut toiminnassa jo 20 vuotta, tässä viimeisin tuotos, äänitetty Köpiksen eli Christianian kuululla Loppen-klubilla. Taattua räimettä, mutta vähän tuttua ja turvallista. Bändin taannoinen Szabodelico-albumi on sen sijaan jäänyt mieleen raikkaana joskin vähän viihteellisenä kokonaisuutena. Suosittelen. Sitä.
Ei kun on tääkin ihan hyvä.

cedarbear muokkasi viestiä 23:47 14.05.2025

#901 kirjoitettu 15.05.2025 15:19

God Is An Astronaut - Embers (2024)

Tämäkin irlantilainen postrock-trio on ollut yhdessä yli 20 vuotta, ja (tieto)koneeni syövereistä löytyikin bändin levy All Is Violent, All Is Bright vuodelta 2005. Sen koommin en ole näitä tietääkseni noteerannut, vaan onhan näillä homma hallussa edelleenkin. Ei maailmoja kaada, mutta kyllä tätä ihan sujuvasti kuuntelee.

#902 kirjoitettu 20.05.2025 18:51

T.Rex - Dandy in the Underworld (1977)

Oisko tää useamman höyläyksen jälkeen jo 10/11-tasolla?

T.Rexin tuotanto on ollut nyt vuorostaan syväsyynissä tässä kevään aikana.
Sinänsä erikoista että saman yhtyeen alkuvuosien levyjä en kyennyt kuuntelemaan loppuun asti sitten millään, mutta jälkipuolisko oli poikkeuksetta tasaisen kovaa kamaa.

'Electric Warrior' (1971) on ymmärrettävästi näistä se arvostetuin, ihan Ziggy Stardust-levelin albumi, mutta eipä nuo sen jälkeisetkään kovin kauas jää.

Marc Bolanin biiseissä on kerrassaan hurmaavaa naiiviutta ja minkäänlaisen teennäisyyden puutetta.

#903 kirjoitettu 23.05.2025 09:19

Xzibit - Kingmaker

Tuore Xzbitin platta. Kuuntelin Spotifyssa. Levyllä on 20 träkkiä ja kuunneltavaa on yhteensä 63 minuttia. Ihan täysi ja pitkä levyllinen, mikä on ehkä tänäpäivänä hieman poikkeavaa.

Kaiken kaikkiaan Zxibitin vauhti on hieman hitaampaa kuin joissain vanhoilla levyillä, mutta se ei ole ollenkaan huono asia. Sanottavaa tuntuu olevan eikä yhdellä kuuntelukerralla välttämättä saa kaikkia sanoituksia avautumaan. Saundiltaan levy on varsin moderni ja kaikin puolin toimiva.

Xzibit antaa kyllä jotain tällä levyllä vanhalle fanille En tiedä, löytääkö nuoremmat kuuntelijat tältä levyltä jotain.

#904 kirjoitettu 23.05.2025 23:04

Tässä parina kolmena iltana olen kuunnellut kappaleita eli lauluja randomina amerikkalaisen Arbouretum-yhtyeen tuotannosta, itse asiassa vuosien 2004 ja 2020 välisenä aikana ilmestyneiltä kahdeksalta levyltä. Arbouretum on David Heumannin johtama kokoonpano, eikä varmaan kovin tuttu ilmiö monellekaan. Musiikki on ns. alternative rockia, vanhanaikaiseksikin tuota kai voi mainita, loistavia melodiota - jotenkin brittifolkin tms. trad. sävyjä kummittelee taustalla - tukevaa kitaravetoista soitantaa ja… ja ja, no, Heumann on yksi hienoimpia laulajia, joita olen kuullut. Suosittelen, jos tuollainen kiinnostaa.

#905 kirjoitettu 23.05.2025 23:25

Sleep Token - Even In Arcadia (2025)

kun rock- tai metallibändi (tms.) ponkaisee Billboardin ja suurin piirtein kaikkien muidenkin myyntilistojen ykköseksi, niin kyseessä on sen verran merkkitapaus, että velvoite oli tsekata läpi.

Mutta nyt meni sen verran reilusti meikäläisen hilseen yli tämä trendijuttu että voidaan puhua jo avaruusromusta.

Jos jotain positiivista tästä pitäisi keksiä, niin ehkä voisi jotain koettaa höpöttää porttiteorioista tai sellaisista.

Nyt nollaan tämän tietysti kuuntelemalla uusinta Lady Gagaa

#906 kirjoitettu 25.05.2025 15:44

Marc Ribot - Map of a Blue City (2025)

Tämä on merkittävä levy, mutta myös perin merkillinen. Se on Ribot’n laululevy, joka päättyy instrumentaaliin, ja se on enimmäkseen akustinen. Siinä on intiimi, pienen huoneen soundi. Hitto, tämä on jotenkin kiehtova kokonaisuus, jonka kuuntelin läpi varmaan silmiä räpäyttämättä. No, ehkä silmäni olivat kiinni.
Lyriikasta löytyy ”kovia totuuksia ja kylmiä havaintoja”, joihin en vielä paneutunut. Ribot ei ole varsinaisesti laulaja, mutta hänen kuiskailevan toteava otteensa koukuttaa.

9/10

#907 kirjoitettu 27.05.2025 09:53

Olisi lähiaikoina Musen, Manic Street Preachersin ja Smashing Pumpkinsin keikkoja, niin näitä katalogeja olen myllyttänyt läpi. Kaikista voisi sanoa samaa, että parhaimmat hetket toimii kyllä, mutta eivät ehkä silti kuulu omiin ykkössuosikeihin.

Muse: Tunnetuimmat rokkirallit - ja niitä on kuitenkin kourallinen - jotka soineet radiossa ovat sitä terävintä kärkeä. Tietyt piirteet albumimitassa ehkä jopa ärsyttää (esim. laulutyyli). Supermassive black hole on kieltämättä kulunut, mutta jonkinlainen klassikkoralli

MSP: Tuotanto on jo melko laaja, että ymmärrettävästi huippuhetket jäi sinne ysärille ja viimeiset 20-30-vuotta on kuulostanut muutamaa poikkeusta lukuunottamatta ei-superfanille melko laimealta. Onhan näillä laadukkaita sanoituksia ja Bradfiel on mahtava laulaja ja näppärä popsäveltäjä. On näillä kuitenkin setillinen huippubiisejä eli varmaan hyvä keikka tulossa - ellei sitten soiteta puolet uudelta levyltä

Smashing Pumpkins: Jälkikäteen voidaan sanoa, että olihan tämä näistä 90-luvun breikanneista indiebändeistä ihan sitä kärkeä. Tykkään kovasti ekojen levyjen kitarameiningistä. Melancholy olisi ollut yhteen levyyn tiivistettynä kova lätty.

Kuuntelin myös yhden klassikon: The Beatles Pepperin. No onhan se kova lätty! Monipuolisia, tiiviitä ja luovia biisejä. Sen aikaisella ediotoinnilla ja äänityksillä vielä ihan hyvä soundinen. Maccan basso kuuluu oikein hyvin. A day in the life jaksaa vielä sykähdyttää.

#908 kirjoitettu 29.05.2025 13:26

Pink Floyd at Pompeii – MCMLXXII (Blu-ray)

Tämä restauroitu ja uudelleen miksattu versio julkaistiin muutama viikko sitten.
Blu-rayn ääniraita kuulokkeilla ainakin kuulosti aika hemmetin paljon originaalia paremmalta.

Tuostakin klipistä ehkä saa jonkinlaisen käsityksen...

Echoes (part 1)

klassikko/11

#909 kirjoitettu 30.05.2025 19:31

Tommy Bolinin albumit 'Teaser' (1975) ja 'Private Eyes' (1976)

Tämä kaksikko on tullut tavaksi soittaa aina peräperää putkeen, kun ekan jälkeen jää aina fiilis että tarttee lisää.

molemmat 11/11 plättyjä mulle.

'Private Eyes'-levy on varmaan soundeiltaan aivan parhaita 70-luvulla tehtyjä levyjä mitä olen kuullut. Tietysti maku-, laitteisto- ja päiväkohtaisia asioita nämä tällaiset.

#910 kirjoitettu 30.05.2025 22:53

Alan Sparhawk - With Trampled by Turtles (2025)

Tänään julkaistiin tämä, Sparhawkin ja duluthilaisen alt country / bluegrass bändin yhteistyönä syntynyt levy. Mitäpä tästä sanoisin, suhteeni kyseiseen artistiin kun on ollut pitkään varsin spesiaali, aiemman tuotantonsa vuoksi. Valtaosa kappaleista on (minulle) tuttuja muodossa tai toisessa, soolokeikoillaan jo vuodesta -23 esitettyjä. Biisit on sovitettu hieman uusiksi ja instrumentaatio Tbt-tyyliin, eli sähkökitarameteliä ei kuulla. Kappaleet ovat yksinkertaisen kauniita ja laulajanahan Alan on edelleen loistava. Tällä tietoa ainoa yhteiskeikka näillä on ensi joulukuussa Minnesotan St. Paulissa, eli enemmän tai vähemmän soolona mies keikkailee tänäkin kesänä ahkerasti myös Euroopassa, ja esim. elokuun alussa Kööpenhaminassa. Sittenpä sen taas näkee ja kuulee…

9/10

#911 kirjoitettu 31.05.2025 16:34

IT kirjoitti:

Mutta tuosta 70-luvun saundimaailmasta ja siitä parhaudesta, niin mun mielestä tuo Bolinin albumi oli tässä mielessä vain yksi muiden joukossa.



no joo, en osaa sanoa miltä se kuulostaa YouTuben ja pöytäkajareiden/kuulokkeiden kautta verrattuna vinyyliin. Mulle tuollainen alataajuusvoittoinen ja silti dynaaminen ja selkeä soundi on aika lähelle täydellistä, ja laitteistot on aikanaan kasattu myös sen mieltymyksen mukaisesti.

#912 kirjoitettu 31.05.2025 18:15

IT kirjoitti:

Mutta siis omasta mielestä en kuullut tossa mitään kovin kummallista verrattuna siihen mitä 70-luvulla tehtiin yleisesti. Ja onko mitään 70-luvun saundia olemassakaan, jos tarkemmin ajattelee, kun sitä musiikkia tehtiin silloinkin aika laidasta laitaan?



Aänitys-, miksaus- ja masterointityylit olivat varsin erilaiset analogiaikoina, noin yleisellä tasolla, ja nekin muuttuivat aika paljon silloisten vuosikymmenten aikana. Tätä käsittääkseni yleensä tarkoitetaan eri vuosikymmenille ominaisista soundimaailmoista puhuttaessa.

#913 kirjoitettu 31.05.2025 18:59

IT kirjoitti:
art074 kirjoitti:
IT kirjoitti:

Mutta siis omasta mielestä en kuullut tossa mitään kovin kummallista verrattuna siihen mitä 70-luvulla tehtiin yleisesti. Ja onko mitään 70-luvun saundia olemassakaan, jos tarkemmin ajattelee, kun sitä musiikkia tehtiin silloinkin aika laidasta laitaan?



Aänitys-, miksaus- ja masterointityylit olivat varsin erilaiset analogiaikoina, noin yleisellä tasolla, ja nekin muuttuivat aika paljon silloisten vuosikymmenten aikana. Tätä käsittääkseni yleensä tarkoitetaan eri vuosikymmenille ominaisista soundimaailmoista puhuttaessa.


Kyllä varmasti näin on. Varsinkin tuohon aikaan se tekniikka ja sen kehitys saneli kaiketikin aika paljon sen missä saundillisesti mentiin. Kun studioissa kuitenkin pyrittiin varmaankin hyödyntämään uusinta tekniikkaa varsinkin suurten artistien kohdalla.

Mutta siis tarkoitin tuolla, että oliko mitään yhtä 70-luvun saundimaailmaa sitä, että eri genreissä ne miksaustyylit oli nyt kuitenkin erilaiset.

Toki jossakin Donna Summerin Disco vedoissa 70-luvulta on mukana sähkökitara ja vieläpä sähkökitaran soolo-osuudet, ja kyse on tanssimusiikista, mutta kyllähän tuo Disco ja Rock soundi nyt kuitenkin muutoin kuulostaa aika erilaiselta.


70-luvun disco kuulostaa aika paljon erilaiselta kuin myöhempien vuosikymmenten disco/tanssimusiikki, eli siinäkin on kuitenkin se oma "70-luvun soundinsa". Tässä asiassa toki on enemmän kyse myös siitä että soitinpuoli uudistui ja muuttui enemmän kuin useimmissa muissa genreissä.

#914 kirjoitettu 31.05.2025 22:28

Itsekkin pidän 70 luvun musasta diskosta,mut itse aiheseen a state of trance 2025 on viimeisin minkä oon kuunnellut kokonaan.

#915 kirjoitettu 02.06.2025 01:00 Muok:02.06.2025 01:01

ELEA - Oniros (11)

#916 kirjoitettu 06.06.2025 15:36

Quade - The Foel Tower (2025)

Brittilän Bristolista tulee kvartetti, josta en ole aiemmin kuullut mitään. Tagit "experimental ambient folk post-punk post-rock" kertonevat jotain. En mä osaa tätä kuvata, tää on vaan monipuolista ja kiintoisan kuulosta.

#917 kirjoitettu 10.06.2025 16:33

Neil Young - Everybody's Rockin' (1983)

tämä on vähän kuin Ed Woodin leffat eli niin törkeän huono levy, että kääntyy viihdyttävän puolelle.

arvostelun tuolla puolen/11

Kinda Fonda Wanda

tämä video sentään on kerrassaan mainio:

Wonderin'

#918 kirjoitettu 10.06.2025 18:56

art074 kirjoitti:
Neil Young - Everybody's Rockin' (1983

tämä video sentään on kerrassaan mainio:

Wonderin'


Muistan kuulleeni paljon paremmankin version tuosta kappaleesta. Se ei ole edes se joka löytyy tuubista After The Goldrush -sessioista, vaan levyttikö sen peräti jo Buffalo Springfield? En nopeasti löytänyt mitään; muistikuva on pelkistetystä folk-henkisestä tunnelmasta?
Ennen tuota rockabillylevyähän ilmestyi Trans, joka oli kans aika nolo, vaikka sen vinyylinä omistinkin. Erehdyin tuolloin jopa jollekin Soundi-lehden lukijamatkalle Tukholmaan katsomaan tuota showta.

#919 kirjoitettu 10.06.2025 22:00

IT kirjoitti:

Mitenkäs sä Arto itse suhtaudut tähän Neil Youngin diskografiaan, ja tuohon 80-lukuun? Oliko tämä tarpeellinen episodi, jotta Young pystyi taas löytämään soundinsa?



sitä mieltä hän itse ainakin on, tai on joskus ollut. Tosin melkein kaikki muutkin 60- ja 70-luvun rock-dinosaurukset tuntuivat olevan 80-luvulla enemmän tai vähemmän pois synkasta aikakauden musiikin, tuotantotyylien ja muoti-ilmiöiden seassa. Paha sanoa paljonko siinä on sattumaa että Youngin "paluu" kultalevykantaan ajoittui alt-rockin ja lopulta myös Seattlen flanellipaitojen nousuun kohti valtavirtaa.

Youngin hankaluuksia edesauttoi varmaan myös se että hän oli vuodet 1981-87 Geffen Recordsilla, ja siinä ilmeni kaikenlaista kommunikaatio-ongelmaa ja haasteita käräjille ym. Aikakauden levyt tuntuukin vähän itsesabotaasilta. Kiertueet USA:ssa kuitenkin menestyivät hyvin, joten siinä mielessä Youngille oli ehkä vähän se ja sama saako Geffen miljoonien taalojen sopimusennakolleen vastinetta.

Omat hyvät juttunsa Neilinkin kasarilta löytyy, myös ajalta ennen -89 erinomaisia 'Eldorado' ja 'Freedom'-levyjä. Aika monet niistä tosin on julkaistu vasta myöhempinä vuosikymmeninä, jos ollenkaan. Tossa ajan henkeen sopiva "Super-10" omia suosikkejani:

Interstate
Road of Plenty
Crime In The City
Ordinary People
Misfits (Dakota)
Grey Riders
Shots
Southern Pacific
My Boy
Sample & Hold

#920 kirjoitettu 10.06.2025 22:29 Muok:10.06.2025 22:30

cedarbear kirjoitti:
art074 kirjoitti:
Neil Young - Everybody's Rockin' (1983

tämä video sentään on kerrassaan mainio:

Wonderin'


Muistan kuulleeni paljon paremmankin version tuosta kappaleesta. Se ei ole edes se joka löytyy tuubista After The Goldrush -sessioista, vaan levyttikö sen peräti jo Buffalo Springfield? En nopeasti löytänyt mitään; muistikuva on pelkistetystä folk-henkisestä tunnelmasta?



Linkkaamani doo-wop-versio oli ensimmäinen julkaistu versio. Ainakaan Springfield ei biisiä koskaan levyttänyt. Jos olet kuullut sen ns. todella kauan sitten, niin se on todennäköisesti ollut joku akustinen live-versio, mahdollisesti tältä KQED-radiokeikalta. https://youtu.be/xU3Ny... (alkaa 11:50 kohdasta).

Oma suosikkiversioni on varmaan Tonight's the Night-sessioista, mutta sitä ei taida löytyä kuin maksumuurin takaa Youngin Archives-sivustolta.