Mikseri.net

#882 kirjoitettu 22.04.2021 14:47

Olen nyt näemmä jämähtänyt tähän nojatuoliin, ja kaikenlaista tulee kuunneltua. Youtube tarjosi tällaisen:

Teenage Fanclub - In Our Dreams

skottibändin tulevalta levyltä. Siitä muistui että olin bändin keikalla Brixton Academyssa v. 1993. Vähän erilaista tuo oli silloin, nyt se on siistiä ja kesyä. (No, onhan se ihan ”hyvää” vieläkin.) Vertailun vuoksi kuuntelin yhtyeen Readingin festarikeikan 1992 ekan biisin ”God Knows It’s True”. Nice!

Tuotako se ikääntyminen teettää?

#883 kirjoitettu 24.04.2021 10:23

Rory Gallagher - Shadow Play (Live 1979)

Back in the late sixties, Jimi Hendrix was on a popular afternoon talk show, The Mike Douglas Show. When Mike Douglas asked Jimi "What is it like to be the best rock guitarist in the world?" Jimi responded "I don't know, you'll have to ask Rory Gallagher".

#884 kirjoitettu 24.04.2021 12:01

Spotiifyssa soittolista "Liquid Drum n Bass". Hyvin toimii taustamusiikkina.

#885 kirjoitettu 27.04.2021 09:33

Jones - Kaikki löytyy läheltä

#886 kirjoitettu 27.04.2021 09:52

The Messthetics - Because The Mountain Says So

Fugazin vanha rytmiryhmä + Anthony Pirog, kitara.

#887 kirjoitettu 28.04.2021 11:58

Marissa Nadler - All The Colors of The Dark

Jos tämä ei ole kaunista, niin mikä sitten? Oikeastaan mielenkiintoista (?) pohtia, että tämä voi olla kuitenkin musiikkia, josta (joku) ei pidä tai ei halua kuunnella... Niin onko sillä ”kauneudella” mitään merkitystä? Onko se kuitenkin täysin suhteellista? Löytyy varmaan monta hyvää perustelua (musiikillisia ja muita) miksi tämä on kenties... musiikkina mitätöntä... ja pohdintana turhaa.

#888 kirjoitettu 28.04.2021 15:53

Alasehir - Nazca

Kaunista on tämäkin.

#889 kirjoitettu 28.04.2021 19:41

Marc Ribot’s Ceramic Dog - B-Flat Ontology

Northern Spy Records ilmoitti että kesäkuussa ilmestyy bändin uusi levy Hope, tässä maistiainen siltä, aika huikea. Saamassani viestissä oli aika rankka Ribotin vuodatus aiheesta, mutta en saanut sitä tähän kopioitua.

#890 kirjoitettu 29.04.2021 10:48

Trilogia - Työvoitto (2004)

Täs on hyvii träkkejä. Jotkut vähän heikompia, mutta ihan hyvä paketti tää koko levy kaiken kaikkiaan.

#891 kirjoitettu 29.04.2021 19:51

Marc Ribot’s Ceramic Dog - The Dead Have Come To Stay With Me

Rankkaa kamaa.

#892 kirjoitettu 01.05.2021 00:48

Ruufolf - Doupeimmat jumala seivaa

#893 kirjoitettu 01.05.2021 01:21

MC Taakibörsta - PA 2001

#894 kirjoitettu 01.05.2021 01:56

Mike Posner - At Night, Alone

#895 kirjoitettu 03.05.2021 10:35

Keiji Haino / Jim O’Rourke / Oren Ambarchi - A New Radiance Springing Forth From Inside The Light

Näin kansainvälisen sananvapauden päivänä saan luvan kertoa, että universumin merkittävin (ja merkillisin) rock-(ja rock hyvin laveasti ymmärrettynä)-muusikko japanilainen Keiji Haino saavuttaa tänään miehen iän eli täyttää 69 vuotta. Sen vuoksi soitan nyt itselleni mm. tämän kappaleen, joka alkaa suurin piirtein albumillaan kohdasta 22:04, ja kestää n. 9:12...:

Haino - kitara, vokaalit
O’Rourke - basso
Ambarchi - rummut

#896 kirjoitettu 03.05.2021 11:25

Bardo Pond - Hit

tässäpä varsinainen hitti!

#897 kirjoitettu 03.05.2021 11:44

Dave Heumann (of Arbouretum) - When Delivery Comes (solo acoustic)

No niin, ei muuta tällä kertaa.

#898 kirjoitettu 04.05.2021 22:49

Terje Rypdal Group - NRK TV-Special Live in studio (1978)

Löysin Youtubesta tällaisen 37-minuuttisen taltioinnin, ja sehän toi muistoja mieleen: vuosien 1976 ja 1987 välisenä aikana hankin kaikki silloin ilmestyneet Terje Rypdalin levyt. Rypdal on v. 1947 syntynyt jazzkitaristi, minulle kuitenkin mitä suuremmassa määrin sähköinen (rock)kitaristi. Hänellä on aivan oma soundinsa (dreamy, atonal? ja samalla äärimelodinen). Tämä on hieno studiolive, mukana toki myös tylsempää eli oikeampaa jazzia.

#899 kirjoitettu 05.05.2021 23:01

Teenage Fanclub - Reading Festival 1992

Vilkaisin pari viikkoa sitten tätä livepätkää (14 min.) ja palasin nyt tähän uudelleen, koska tää on niin kova. TF oli siis skottilainen indierock- tai powerpop-bändi, jonka huippukausi oli 90-luvun alkupuolella, ja jota Kurt Cobain kuvaili sanoin "the best band in the world". Oasiksen Liam Gallagher puolestaan kutsui heitä "the second best band in the world"...
Festarilla oli väkeä lähemmäs 100 000 ja osa harrasti mutaleikkejä - meno on sen mukaista. Bändi, joka on coveroinut levylle asti Neil Youngia ja Yo La Tengoa, ei voi olla pöllömpi. Vai voiko?

#900 kirjoitettu 05.05.2021 23:09

cedarbear kirjoitti:
Teenage Fanclub - Reading Festival 1992

Vilkaisin pari viikkoa sitten tätä livepätkää (14 min.) ja palasin nyt tähän uudelleen, koska tää on niin kova. TF oli siis skottilainen indierock- tai powerpop-bändi, jonka huippukausi oli 90-luvun alkupuolella, ja jota Kurt Cobain kuvaili sanoin "the best band in the world". Oasiksen Liam Gallagher puolestaan kutsui heitä "the second best band in the world"...
Festarilla oli väkeä lähemmäs 100 000 ja osa harrasti mutaleikkejä - meno on sen mukaista. Bändi, joka on coveroinut levylle asti Neil Youngia ja Yo La Tengoa, ei voi olla pöllömpi. Vai voiko?


Ihan jees, mutta tässä jytisee hyvin:

https://youtu.be/uTEGx...

#901 kirjoitettu 05.05.2021 23:53 Muok:05.05.2021 23:54

Voiko muuten Sladen laskea huumoribändiksi? Ajattelin vain, kun sovittiin cedarbearin kanssa aiemmin toisessa ketjussa, että Frank Zappa ei ollut huumorimuusikko, vaikka hän olikin huumoria hyvin hyväksikäyttävä muusikko.

#902 kirjoitettu 06.05.2021 10:01 Muok:06.05.2021 10:01

urpoarpo kirjoitti:
Voiko muuten Sladen laskea huumoribändiksi? Ajattelin vain, kun sovittiin cedarbearin kanssa aiemmin toisessa ketjussa, että Frank Zappa ei ollut huumorimuusikko, vaikka hän olikin huumoria hyvin hyväksikäyttävä muusikko.


Aikanaan kun Slade löi läpi ja biisejä kuunneltiin huolella (kuin myös soitettiin) niin otimme silloin bändin kovasti tosissaan kitaristin "peenasta" ja bändin pukeutumisesta huolimatta. Hittejä tuli kuin sudelta kuraa vaikka ns. kuuntelumusaa ei syntynytkään. Eikä se soittokaan ollut kovin sujuvaa mutta laulu toimi kuin tauti.

Näin jälkeen päin ajateltuna bändin vaikuttavuus minuun johtui lähes täysin Noddy Holderin rosoisesta äänestä. Huumoria emme ainakaan silloin vähän päälle parikymppisinä osanneet ajatella.

Vaan nythän on niin, että moni asia muuttuu huumoriksi jälkeen päin tarkasteltuna kun näkövinkkeli vaihtuu iän myötä. Kuvailisin bändiä tällä hetkellä tarkasteltuna lähinnä laskelmoiduksi businekseksi enemmän kuin huumoriksi.

#903 kirjoitettu 06.05.2021 13:33

aRt074 kirjoitti:
jaa että Slade on joskus otettu tosissaan? Toisaalta eipä tuo pukeutumistyyli varmaan 70-luvulla niin erikoiselta tuntunut kun oli myös Glitteriä, Bowieta, Alice Cooperia ja sellaista.


Niinpä, ei tuo pukeutuminen poikennut sen ajan "normista" pätkääkään pl. soolokitaristi Dave Hill, jonka omituinen ja jatkuvasti vaihtunut esiintymisminä ei kyllä miellyttänyt minua yhtään. Pelkästä tukasta tuli -100 bojoa.

Jeppe oikealla:
https://fi.wikipedia.o...
https://fi.wikipedia.o...

#904 kirjoitettu 06.05.2021 13:33

Ei ollut Slade huumoribändi, ei, vaikka monet ulkomusiikilliset seikat tänä päivänä hymyilyttävät. Slade teki oman aikansa kertakäyttömusiikkia, ja varmaan se sopi ns. hauskanpitoon, mitä kummallisimpia verukkeita porukka kun on kautta aikain siihen keksinyt.

Hei, mutta mikä soi nyt :
Khruangbin - So We Won’t Forget

- tuore klassikko Texasista, ja mitä ulkomusiikillisiin seikkoihin tulee, niin Laura Lee, basso...

#905 kirjoitettu 06.05.2021 22:38

Vähän nostalgiaa taas, siltähän ei voi välttyä. (Toki 60- ja 70-luvut on melkein taputeltu, sinne ei mieli enää halaja.) Tämä on 80-luvun lopulta, ja jotenkin taas heräsin muistamaan että tämä oli (ja olisi edelleenkin) ns. kitarismin juhlaa:

Terje Rypdal and the Chasers - Örnen (norjalaisella ööllä)

#906 kirjoitettu 08.05.2021 21:49

Auger - My Guardian

Pari vuotta sitten Lumouksessa oli pari tyystin tuntematonta tyyppiä jostain Briteistä. Harvemmin ns. aikuisena löytää bändejä, joiden takia oikeasti sanoo IIIK mutta Augerista tuli aika nopeasti sellainen.

#907 kirjoitettu 08.05.2021 22:18

Mukava, kun aiemmin pikku kaljoissani kirjoittelin Sladesta tähän ketjuun, ja se kirvoitti kommentteja. Itse myönnän olevani (pintapuolinen?) hittibiisien kuuntelija ja omatkin tuotokset on ns. rallimusiikkia. Minulle on muuten sanottu päin pläsiä, että mun biisit ei ole musiikkia, ne on kuulemma VAIN renkutuksia. Ei se tunnu ollenkaan pahalle ..., sanon vain, että pidän renkutuksista.

#908 kirjoitettu 08.05.2021 22:35 Muok:08.05.2021 22:39

No tää ainakin on musiikkia ja jopa taidetta:

https://youtu.be/RgJvc...

#909 kirjoitettu 08.05.2021 22:57

No jaa ... Tuo kuvailuni itsestäni pelkästään hittibiisien kuuntelijana. Ei se nyt aina niin ole. Kuuntelen joskus Pink Floydia yms. Ja muutakin "mitä lie huttua", mutta palaan sieltä yleensä iloisten renkutusten pariin ... Miksi pitäisi vihkiytyä johonkin ...

#910 kirjoitettu 09.05.2021 07:38

Jatkanpa vähän "renkutuksista" eli käyttömusiikista kun asia nousi esiin.

Ns. käyttömusiikin teko hiteiksi asti on hemmetin kovaa duunia, jos homman ottaa tosissaan. Yhden ihmeen hittejä kyllä syntyy, mutta kuka saa niistä jatkumon aikaiseksi? Ei kovinkaan moni. Ja kun jatkumo syntyy, syntyy myös enemmän tai vähemmän huipulla pysyviä tähtiä. Slade oli hyvä esimerkki tästä; ihan samaan kategoriaan Sladen kanssa lasken mm. takavuosien Mud-bändin ja Suzie Quatron jotka jossain kohtaa hallitsivat omaa genreään tarttuvilla pop/rock-biiseillään.

Usein taustalla on ihan erillinen tekijätiimi, joka pystyy hittien tekemiseen vaikka artisti itse ei siihen pystyisikään. Soulissakin oli tosi kova tiimi Dozier-Holland-Dozier joka teki Motownille vinon pinon menestysbiisejä. Äijät tekivät 12 USA:n listojen ykkösbiisiä (mm. "Baby Love", "Stop! In the Name of Love" ja "You Keep Me Hangin' On"). Artistit The Miracles, Martha & Vandellas, Diana Ross, The Supremes, Marvin Gaye, Isley Brothers ja Four Tops kertovat alan harrastajille ihan riittävästi miesten tasosta biisien teossa. Tiimi on nimetty sekä biisintekijöiden että rockin "Hall of Fameen".

Mikä on yllä olevan höpinän tarkoitus? Se, että käyttömusiikin teko ei ole ihan niin helppoa kuin voisi kuvitella ja se, että jotkut takovat aliarvostetuilla biiseillään sekä mainetta että mammonaa. Olen aika varma siitä, että moni puheissaan "renkutuksia" halveeraava artistikin ottaisi mielihyvin vastaan pari listaykköstä jos vaan sauma tulisi.

Sitäpaitsi osa em. genren biiseistä jää elämään vuosikymmeniksi, jolloin niistä syntyy vähitellen alansa klassikkoja vaikka niin ei ehkä alun perin ollut tarkoitettukaan tapahtuvaksi. Tehtiin päivän hittiä mutta syntyikin vahingossa klassikko.

Henkilökohtaisesti kuuntelen mieluummin hyvin tehtyä käyttömusiikkia kuin ns. tekotaiteellista pastaa.

#911 kirjoitettu 10.05.2021 14:43

Fushitsusha - Secret Black Box XIII

#912 kirjoitettu 10.05.2021 15:09

Bardo Pond - FC II

#913 kirjoitettu 10.05.2021 19:10

Pyörälenkki sateessa ja sen päälle

Kungens Män - Månen tur och retur

mikäpä sopisikaan tähän paremmin:tämä jytisee!

#914 kirjoitettu 13.05.2021 10:19

Major Stars - The Tightener

Pitkän linjan bostonilaisbändin vuoden 2019 levyn ”Roots of Confusion Seeds of Joy” aloitusbiisi, tällainen kaaospala. Tästähän tulee ihan mieleen 60-luvun lopun Blue Cheer, ei kuitenkaan Summertime Blues...

#915 kirjoitettu 14.05.2021 08:59

cedarbear kirjoitti:
Major Stars - The Tightener

Pitkän linjan bostonilaisbändin vuoden 2019 levyn ”Roots of Confusion Seeds of Joy” aloitusbiisi, tällainen kaaospala. Tästähän tulee ihan mieleen 60-luvun lopun Blue Cheer, ei kuitenkaan Summertime Blues...


Blue Cheer ... minulla oli vuosikausia huoneeni seinällä mustavalkoinen bändijuliste (olisikohan ollut alunperin Suosikin välissä?). Isäukkoni, joka ei ollut lievästi sanottuna rockmusiikin ja muusikoiden ylimpiä ihailijoita, kyseli parin vuoden jälkeen eikö olisi jo aika heittää nuo "kalmukit" hemmettiin tuosta seinältä.

Olin itsepäinen enkä heittänyt. Vasta kun muutin pysyvästi pois kotoa juliste vain "katosi" jotenkin muuton yhteydessä. Minulla on toki vahva "syytä epäillä"-olettama siitä minne se joutui ...

Joo, ja "Summertime Blues" on ainoa biisi jonka bändiltä pystyn nimeämään.

#916 kirjoitettu 15.05.2021 19:58

Viime päivinä olen kuunnellut norjalaiskitaristi Terje Rypdalin erinäisiä livevetoja vuosien varrelta Youtubesta. Jonkin aikaa sitten palasin hänen tuotantonsa pariin, ja täytyi oikein Discogs-sivulta varmistaa että omistin kuin omistinkin hänen kaikki vinyylijulkaisunsa vuosilta 1974 - 1989. Kaiken sen aikaisen rockin ohessa hän oli suurin ja pitkäaikainen idolini. Stratocasteria hän lähes yksinomaan soitti, mutta soundilla joka on välittömästi tunnistettavissa ja erottuu todellakin massasta. Lueskelin samalla Youtube-kommentteja, ja tajusin miten suuren ihailun kohde hän oli, ei pelkästään Norjassa, vaan ympäri maailmaa. Hän oli ”next step from Hendrix” ja olisi halutessaan voinut nousta vielä suurempaan kuuluisuuteen, mutta veti omaa linjaansa alusta lähtien, säveltäjänä ja kitaristina ja ”jazzmuusikkona”.
Tuubista löytyy todellakin paljon kamaa, ja Spotifystakin lähes kaikki tärkein tuotanto, joten tämän parissa vierähtää jatkossa useita päiviä, kun verestän muistojani. Todellista kuuntelumusiikkia!

#917 kirjoitettu 15.05.2021 20:07

www.radiosuomipop.fi Kännissä Suomalainen puree.

#918 kirjoitettu 18.05.2021 16:03

Bardo Pond & Tom Carter - [Untitled track] [19:43]

Legendaarinen kollaboraatio vuodelta 2003, julkaistu 2004.

#919 kirjoitettu 19.05.2021 09:42

Joku algoritmi tässäkin on pelissä, kun kokoelmaltani soi ensin Kungens Män -yhtyeen kokonainen pitkäsoitto ”Dag & Natt” - ruåttalaista instrumentaalipsykee ja nyt

MV & EE - Day & Night

joka on taas psykedeelistä free folkia Vermontista.

#920 kirjoitettu 20.05.2021 13:34

Do Make Say Think - Make

Tämä kanadalainen postrock-bändi on ollut pitkään vakiokamaa soittolistoillani: yhtye tekee komeita orkestraatioita, torvineen päivineen, ja mieleenpainuvia melodioita; kahdella sanalla sanoen hienoja teoksia.