Mikseri.net

#882 kirjoitettu 15.05.2024 10:29

TV1 "Kääntöpiste". v. 2018 ensi-iltansa saanut elokuva joka saavutti ensi-illassa vähän alle 5.000 katsojaa. Leffa sai neljä Jussi-ehdokkuutta. Elokuvan käsikirjoitti ja ohjasi Simo Halinen. Viipyilevä, jopa unettava tarina sekalaisista ihmiskohtaloista jotka lopunperin nivoutuvat yhteen. Roolihahmoina ovat mm. paperiton pakolainen, kuntosaliyrittäjä, hoitolaitoksen karkuri ja näyttelijä. Osa dialogista käydään englanniksi. 3/5

#883 kirjoitettu 15.05.2024 18:00

Viasat: "Ace Of Base". Kolmeosainen dokkari ruotsalaisbändin nopeasta noususta maailman absoluuttiselle huipulle ja siitä kuinka sen huima menestys poltti osan jäsenistään loppuun muutamassa vuodessa. Kaikki vaan eivät kestä jatkuvaa lentelyä paikasta toiseen ilman tarpeellista "omaa" elämää ja tilaa. AoB on myös esimerkki siitä, miten muualla on joskus helpompaa pärjätä kuin kotikentällä. Jos jotain miinusta haluaa etsiä niin jos korvat eivät aiemmin ole tursunneet "All That She Wants"-hittiä, niin tämän sarjan jälkeen kyllä tursuaa. 4/5

#884 kirjoitettu 19.05.2024 09:43 Muok:19.05.2024 09:44

YLE "Roberta" (2022). https://areena.yle.fi/...

Itselleni Roberta Flack tuli tutuksi vasta 70-luvun alussa "Killing me Softly With His Song"-hitistään jota soittelimme silloisen bändini kanssa. Ihmeellistä kyllä en ole aikaisemmin noteerannut, että Grammy-palkinnollakin palkittu megahitti ei olekaan Flackin sävellys vaan cover, josta vain väliosa on Flackin säveltämä. Flack levytti urallaan useita muitakin hienoja covereita joihin hän pyrki aina lisäämään myös omaa panostaan. Dokkari poikkeaa normikaavasta sikäli, että iso osa keskittyy Flackin ulkomusiikilliseen toimintaan mm. mustan kansalaisliikkeen merkkihahmojen parissa sekä v. 1937 syntyneen Flackin kokemaan rasismiin.

Flack aloitti uransa pianistina ja jazz-laulajana jonka ensimmäinen albumi "First Take" julkaistiin v. 1969. Flack ponnahti suurempaan julkisuuteen vasta kun Clint Eastwood välttämättä halusi "The First Time Ever I Saw Your Face"-kappaleen elokuvaansa "Yön painajainen" (1972) mistä biisi ponnahti USAn singlelistan ykköseksi. https://youtu.be/uSrKf...

Tyylikäs ja hieno laulaja jonka parikymmentä LP-levyä (joista pari löytyy levyhyllystäni) olisi mielestäni ansainnut enemmän musiikkiin painottuvan lähestymiskulman. Siksi vain 3/5.

Tässä Flackin jazz-taustan paljastava upea ja täysin omiin nimiin menevä tulkinta "Bridge over Troubled Water":sta: https://youtu.be/k49yM...

#885 kirjoitettu 29.05.2024 20:06

Viasat: Women in Rock (neliosainen dokkari v. 2022). Ääneen pääsevät mm. Sydney Bennett, Rickie Lee Jones, Margo Price, Nona Hendryx, Mavis Staples, Tori Amos, Pat Benatar, Aimee Mann, Norah Jones, Joan Jett, Jody Watley, Kate Pierson, Natalie Merchant, St. Vincent, Chaka Khan, Macy Gray, Nancy Wilson, Sheryl Crow, Susanna Hoffs ja Shania Twain.

Tarina alkaa 60-luvulta ja jatkuu ilmeisen lähelle dokkarin valmistumisvuotta. Sisällössä keskitytään hyvin pitkälti siihen miten vaikeaa naisartistien ja erityisesti rokkareiden on ollut murtautua läpi siten, että on saanut pitää oman päänsä. Minulla tosin on se kuva, että myös aloittelevat miesartistit ja bändit ovat törmänneet ihan samoihin asioihin kuten mm. siihen, oliko suunniteltu levyn sisältö sellainen että sen julkaiseminen oli levy-yhtiöiden päättäjien mielestä kannattavaa. Ulkonäköpaineita miehillä tuskin on ollut niin paljoa kuin naisilla sen enempää kuin ympärillä pyörineitä limanuljaskan oloisia tyyppejä studioissa tai levy-yhtiöissä.

Musiikin osuus jäi tässäkin pläjäyksessä aika ohueksi mistä syystä pisteet 3,5/5.

#886 kirjoitettu 03.06.2024 16:19

Olen naureskellut koko talven ja kevään viikkottaiselle Jukka Lindströmin "Kovan viikon Ilta"-huumorisarjalle (YLE). Kesätauko on tullut joten nyt pitää haalia jotain muuta katseltavaa.

Törmäsin ihan yllättäen Lindströmin toiseen sarjaan "Jukka Lindströmin sivuhistoria", joka on viihdearvoltaan Kovan viikon illan veroinen. Sarja on satiirinen dokumentti kaikesta siitä, mistä 2020-luku tulevaisuudessa muistetaan. Tulevaisuuden dokumentaristin tarkan suurennuslasin alle joutuvat poliittiset puolueet, keskeiset poliittiset henkilöt kuin myös ajan ilmiöt. Käsittelyyn pääsevät mm. tv-viihde, someajan keskustelukulttuuri ja somevaikuttajat. Sarja on tehty aiemmin eli vuonna 2021 minkä toki huomasi muutamasta sketsistä. Pisteitä tästä 4,5/5.

#887 kirjoitettu 04.06.2024 08:16

Dokkari "Ron Carter: Finding the right notes" (YLE Areena 1h 46min): https://areena.yle.fi/...

v. 1937 syntynyt Ron Carter on esiintynyt yli 2.500 levyllä ja on maailman eniten levyttänyt jazz-basisti. Carterin kanssa soittaneet muusikot ovat kuin jazzin kuka-kukin-on listaus 1950-luvulta alkaen mutta mukaan mahtuu myös useita kovia soul-nimiäkin. Sellon soitolla musiikkiuransa aloittanut ja Eastman School of Music-opinahjosta valmistunut Carter on julkaissut lukuisia sävellyksiään ja levyjään bändin johtajanakin. Carter on toiminut mm. useita vuosia musiikin opettajana ja saanut kunniatohtorin arvonimen Berklee College of Musicista. Carter ei siis ole kuka tahansa basson pompottelija.

Dokkarista syntyy mielikuva joviaalista herrasmiehestä mutta samalla oman arvonsa tuntevasta henkilöstä; jälkimmäiseen vaikuttanee Carterin lapsuusaikanaan kokema rasisimi mikä esti mm. hänen kiinnityksensä klassisen musiikin orkesteriin. Ei siis ihme että miehen motivaatio on ollut kohdallaan vielä yli 85-vuotiaanakin.

Suosittelen dokkaria erityisesti niille, jotka kuvittelevat olevansa koviakin basisteja. Pisteitä putoaa 5/5.

#888 kirjoitettu 04.06.2024 18:16

YLE Areena: Hassisen Kone Ratinan stadionilla (heinäkuu 2022). Bändin paluukeikka 40 vuotta aiemmin tapahtuneen hajoamisen jälkeen. Erittäin hyvin yleisöä vetäneeseen konserttiin oli onnistuttu saamaan mukaan kaikki bändin alkuperäisjäsenet. Itseltäni v. 1979 perustettu Hassisen Kone meni aikanaan kokolailla "ohi" mutta tunnistin toki konsertin kappaleet paria poikkeusta lukuunottamatta.

Varmaan nyt joku suuttuu, mutta mielestäni etenkin bändin ensimmäisen eli neljän hengen kokoonpanon työskentely jäi kovasti paljon jälkeen Kolmannen Naisen hienosta ja sujuvasta soitosta. Sitäpaitsi äänityksessäkin oli jonkin verran toivomisen varaa. Mutta paikalla ollut yleisö eli kuitenkin täysillä mukana ja sehän oli tietysti konsertin tavoitteenakin. Pisteet 3/5

#889 kirjoitettu 05.06.2024 18:29

Viasat: On Broadway (2019 kesto 52 min) dokumentti jossa on haastateltu lukuisia alan henkilöitä, jotka tietävät mistä puhuvat. Dokkari käy läpi Broadwayn tilaa 60-luvulta Covid-kauden alkuun. Musiikkiteatteri on ehtinyt olla kriisissä useammankin kerran matkan varrella mutta aina se on kuitenkin selvinnyt pitävälle maalle joko kotimaisen tai mm. Britanniasta tuotetun tarjonnan avulla. Jossain vaiheessa koko teatterialue on ollut lähellä konkurssia, jossain toisessa vaiheessa liikevaihtoa on kertynyt pienen valtion vuosibudjetin verran. Lippujen hinnat ovat kohonneet lähes älyttömiksi (parhaat paikat 800 - 1.000 USD) ja tasolle, jolla pystyisi mm. katsomaan paikan päällä Valioliigan huippujoukkueen yhden kauden kaikki kotipelit erittäin hyviltä katsomopaikoilta. Pisteitä dokkarille 4/5.

Parhaimpia musikaalituotantoja on esitetty Broadwayllä kymmenien vuosien aikana tuhansia kertoja; selvästi suosituin on ollut "Oopperan kummitus" 13.981 esityksellä. Tuo pisti pohtimaan sitä kuinka kauan salit täyttyisivät jos joku huippubändi lähtisi esiintymään täsmälleen samalla proggiksella kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Arvaan, että kovin kauas jäätäisiin kummituksen lukemista.

Näin Lontoossa "Miss Saigonin" 90-luvun alkupuolella. Hieno ja vaikuttava esitys jossa monipuoliset solistit olivat niin kovia, että olisivat pyyhkineet mm. täkäläisillä poppilaulajilla lattiaa mennen tullen. Ulkomailta tuodun Catsin näin Hartwall Areenalla joskus 2000-luvun alussa enkä edes muista minkä ryhmän toteuttamasta esityksestä oli kysymys, mutta kelpo taso oli siinäkin.

#890 kirjoitettu 06.06.2024 11:42

Viasatin tarjonnasta "Hitsville: The making of Motown" (2019 kesto 1h 47min). Loistelias dokumentti Motownin synnystä ja noususta yhtiöksi, jonka tuottamat biisit saavuttivat 180 listojen ykkössijaa USA:ssa. Dokumentti käsittää ajan yhtiön synnystä sen muuttoon Los Angelesiin 70-luvun alkupuolella. Yhtiön perusti Detroitiin levykauppiaana epäonnistunut ja autotehtaalla työskennellyt Berry Gordy v. 1959 (Tamla Records --> Motown Records Company v. 1960 alkaen).

Dokkari etenee pääosin Gordyn ja yhtiön kantaviin voimiin sekä biisin tekijänä että artistina kuuluneen Smokey Robinsonin rennon jutustelun kantamana. Äänessä ovat myös monet muut Motown-artistit ja sen ajan tähdet (mm. Stevie Wonder, Mary Wilson, Martha Reeves, Otis Williams, Jacksonin veljessarja, Aretha Franklin, Diana Ross, Marwin Gay, Little Richard) joko haastateltuina tai arkistomateriaalista napattuina sekä yhtiön palkkalistoilla toimineet henkilöt (mm. säveltäjänerot Holland, Dozier, Holland ja tuottaja Norman Whitfield). Suurena punaisena lankana kulkee prosessinomainen tapa jolla yhtiötä kehitettiin ja sen artisteja koulittiin systemaattisesti mm. esiintyjinä. Pisteitä annan 6/5 koska nyt musiikkinäytteet olivat riittävän pitkiä joten asiaa tuntematonkin pääsee perille siitä mistä kulloinkin on kysymys.

Anekdoottina kerrottakoon, että Motownin studiobändi levytti enemmän ykköshittejä kuin The Beatles, Elvis, The Rolling Stones ja The Beach Boys ... yhteensä.

PS: Motown viittaa Detroitin lempinimeen "motor town". Yhtiön levyjä markkinoitiin ulkomailla "Tamla Motown"-nimellä.

#891 kirjoitettu 10.06.2024 22:19

Tänään kävimme elokuvissa asti katsomassa Furiosa: A Mad Max Saga

Pidän kovasti apokalyptisista, bensanhajuisista dystopiamaailmoista ja Furiosa onnistui maalaamaan varsin viihdyttävän kuvaelman, jonka pääosissa loistivat viha ja suru. Odotin graaafista väkivaltaa, veriroiskeita ja lähikuvia ammottavista haavoista, mutta sen sijaan sainkin näyttäviä räjähdyksiä, ja murisevia, ilman halki lenteleviä autoja. Pidin tästä paljon enemmän, ja vaikka Furiosan juoni oli kovin heppoinen, suorastaan ilmavan kevyt, nostan tämän viihdyttävimpien Mad Max -elokuvien joukkoon. Suosittelen kovasti.

Alussa näytettiin Alien: Romulus traileri ja saatoin viihdyttää kanssakatsojia ilahtuneilla huudahduksilla. Sori siitä.

#892 kirjoitettu 09.07.2024 13:12

Kauhea kankkunen 3

Tää tuli katseltua eilen. Olen nähnyt ensimmäisen elokuvan. En muista olenko nähnyt toista elokuvaa. Näyttelijät ovat siis tuttuja.

Ekassa leffassa yritetään selvitä polttareista ja tässä kolmannessa elokuvassa on hieman muutettu asetelmaa. En ehkä paljasta enempää.

Ihan kohtalainen elokuvana. Vitsit on ihan hauskoja. Tuntuu isomman budjetin elokuvalta, en vaan osaa sanoa tarkalleen että miksi.

Arvosana: 3 / 5

#893 kirjoitettu 10.07.2024 13:04

Truman Show

"Reality"-teeveetä käsittelevä elokuva. Tää oli hyvä. Fanitan pääosan esittäjää, joka siis on Jim Carrey. Pistää pohtimaan ja huumoriakin on hieman, vaikka Carrey:llä onkin niin sanotusti vakavampi rooli tässä elokuvassa.

Mitä muuta? Tämä on julkaistu vuonna 1998.

Suosittelen. (Ei arvosanaa)

#894 kirjoitettu 20.07.2024 12:58

Valehtelija, valehtelija (1997)

Jim Carrey -teema jatkuu näissä mun viimeksi-näkemäsi-elokuva-arvosteluissa. Tämä elokuva on itse asiassa oikein hyvä. Juonikuvio rakentuu sen päälle, että päähenkilö menettää kykynsä valehdella yhdeksi päiväksi. Hän on asianajaja.

Tästä tulee mieleen hyvinkin kantaaottavia ajatuksia. Mitä jos ei voisikaan valehdella, edes niitä pieniä valkoisia valheita, lainkaan? Ja miten aikuisten maailma eroaa lasten maailmasta näiltä osin.

Elokuvassa on hauskoja vitsejä. Ja Jim Carrey vetää hyvin roolinsa. Tämä on sellainen ehkä astetta vakavampi rooli, mutta koomikon rooli, silti. Muistaakseni Carrey olisi halunnut vakavampia rooleja tässä kohtaa elämäänsä ja uraansa.

Miksi katsoin juuri tämän elokuvan? Selitys on ensinnäkin se, että se tuli reissussa kirpputorilla vastaan DVD:nä kahden euron hintaan, niin pitihän se ostaa. Katsoin tämän heti eilen, kun tulin mökkireissulta kotiin.

Arvosanaksi annetaan: 4/5.

Nyt juon vähän kahvia ja kuuntelen viimein tämän uuden Eminemin levyn kunnolla läpi.

#895 kirjoitettu 24.07.2024 23:05

Tropical Fuck Storm - Goody Goody Gumdrops (Full Movie) [2022]

Niin, kun tuossa lukee että ”full movie”, niin kai tämä on sitten elokuva, vaikka onkin oikeastaan 70-minuuttinen musiikkivideo, jolla aussikvartetti esittää samannimisen albuminsa musiikkia. Filmi on kuvattu Australian takamailla Garethin ja Fionan ranchilla, seinättömässä ladossa ja ulkotiloissa. Bändin kaoottinen musiikki on… hmm… mielenkiintoista, sillä onhan Gareth Liddiard loistava laulaja/lauluntekijä/kitaristi, jolla on unohtumattomia saavutuksia The Drones-yhtyeen ja Springtime-projektin riveissä, mutta tämän bändin tuotannosta vain murto-osa on ns. miellyttävää. Joka tapauksessa hitusen viehättävä filmi, jos vain kestää porukan omalaatuista huumoria. Ja musiikkia.

#896 kirjoitettu 28.07.2024 01:30

Sivistyksessäni oli The Thing -elokuvan kokoinen aukko, jonka paikkasin tänään.

Tiedän, että The Thing on elokuvahistoriallisesti arvostettu teos, mutta minä en pitänyt siitä. Olen ehkä kyllästetty kauhulla ja taipuvainen ylianalysointiin, ehkä aika oli tehnyt tehtävänsä ja tuonut ensikatseluun "voi huoh miten kuluneet tehosteet" -aspektin, tai ehkä kirjailijan silmä näki juonenkäänteet ennalta ja tyrmäsi ne kliseisiksi, en tiedä. Avaruusaluksen maahansyöksystä asti (mietin btw millaiset kilvet em aluksessa oli suojaamassa re-entryltä, minkä jälkeen pahastuin siitä, että mainittu kohtaus pilasi oivallisen mahdollisuuden laittaa katsoja miettimään, mistä ihmeestä on kysymys) katselukokemusta leimasivat sekä tuskastuminen että ärtymys.

Elokuvat, joissa hahmot napsitaan yksi kerrallaan kohti dramaattista kuolemaa vaativat toimiakseen sen, että katsoja välittää hahmoista. The Thing teki parhaansa pitääkseen henkilöstönsä kasvottomina, persoonattomina olentoina, joiden kohtalolla ei ollut mitään merkitystä. Edes assimilointialien ei herättänyt suurempaa tunnetta suuntaan tai toiseen, joten elokuva jäi hajuttomaksi, mauttomaksi, ja tavallaan tympeäksi kokemukseksi.

0/5, ei jatkoon.

#897 kirjoitettu 31.07.2024 23:21

Ensimmäisestä osasta on aikaa niin kauan, että sisarentytär on tätiään puoli metriä pitempi eikä enää taida muistaa Rileyn päänsisäistä maailmaa. HW-täti sen sijaan riemastui suunnattomasti uudesta tunnesekoilusta. Käytiin tänään katsomassa Inside Out 2!

Pääosassa seikkailivat edelleen Riley ja tunteet, mutta asetelma olikin vähän erikoisempi. Rileyn pää kävi ahtaaksi, minkä ansiosta päästiin miettimään, millaiset asiat ihmisolennon minäkuvan muokkautumiseen vaikuttavat. Teemat olivat ekaan osaan verrattuna aikuisempia, mutta "OMG ette voi sanoa noin!" -Pixar-huumori kukoisti niin, että pieni sali oli täynnä yllättynyttä naurua.

Pidin tästä kovasti, vaikka uusien tunteiden ilmaantuminen vähän huolestuttikin.

#898 kirjoitettu 30.10.2024 13:22

World's Greatest Dad (2009)

Linkki Plex:iin

Robin Williamsin tähdittämä komediallinen draama, tai joku vastaavasti luokiteltava, elokuva oli tämä. Hyvä ja syvällinen juoni. Hassuja tapahtumia elokuvassa riittää. Huomasin silti harvemmin naurahtavani ääneen elokuvan aikana. Juonta en halua spoilata enempää. Sanotaan, että on kyse murros-/teini-ikäisen pojan ja isän välisestä suhteesta.

Tää oli ihan hyvä pätkä. Katselin Plexin kautta. Ilmaiseksi siis, tosin mainoksia pukkasi todella paljon leffan katselun aikana. Taitaa olla viimeisiä leffoja joissa Robin Williams esiintyy ennen kuolemaansa. Liian aikaisin lähti.

Arvosana: 4/5

#899 kirjoitettu 13.11.2024 18:12

YLE Areenassa 1,5 tunnin pläjäys Rollareitten alkuperäisjäsenestä Brian Jonesista. Mielenkiintoinen pätkä jonka jälkeen pidän varhain kuollutta Jonesia lähinnä "lahjakkaana mulkerona". Miksi? Syy selvinee jos katsoo dokkarin. 4/5 kamaa.

#900 kirjoitettu 25.11.2024 13:51

Kikka (2022)

Kattelin tän eilen.

Kikka on/oli suomalainen laulaja/artisti, joka nousi huipulle 1980-luvulla. Tuolloin kotimaisen musiikin kenttä oli todella kapea verrattuna nykypäivän tarjontaan. Artisteja oli paljon vähemmän ja kanavat nousta kuulluksi harvemmat.

Mielenkiintoisinta oli kaikki tämä musabisnekseen liittyvä, ekan koelaulun saaminen, nouseminen huipulle, musavideoiden kuvaaminen, jne. Js tämä kaikki tapahtui Suomessa 1980-luvulla. Toki elokuva kertoo 90- ja 2000-lukujen olosuhteista myös.

Alkoholi oli Kiikan elämässä isossa roolissa ja laulaja alkoholisoituikin lopulta.

Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen elokuva. Seksuaalisuutta elokuvassa esiintyy runsaasti. Mutta eihän se aikuista katsojaa häiritse.

Arvosana: 4 / 5

Niin, ja tää löytyy Yle Areenasta vielä monen monta kuukautta.

#901 kirjoitettu 17.12.2024 17:54

YLE Areena: Blind Channel (5-osainen dokkari).

Mainio kronologinen paketti bändistä mm. keikoilla ja studiossa sekä kundien ajatuksista mm. musiikin tekemisen ja uran suhteen viime vuosien ajalta (tuorein otos taitaa olla keväältä 2024). Taustavoimat ja kotijoukotkin pääsevät sopivasti ääneen. Se tuli ainakin selväksi, että kv-huipun tuntumassa olevan bändin elämä ei ole pelkkää ruusuilla tanssimista ja erotiikkaa. Jos sarja saa jatkoa, niin katselen varmasti jos olen vielä hengissä. Vaikka musiikki ei ole tehtykään minulle, niin siitä huolimatta 4,5/5

#902 kirjoitettu 06.01.2025 14:04

Levoton tuhkimo

Toissapäivänä kävin pienessä, lähellä sijaitsevassa, korttelikinossa tämän elokuvan katselemassa. Hyvä kokemus. Voidaan tietysti debatoida siitä, onko nautinnollisempaa katsoa 4K:na omasta ruudusta kotosalla, mutta ei hävinnyt mielestäni yhtään tälle tämä elokuvateatterikokemus.

Itse elokuva kertoo Dingon ja sen laulajan, Pertti Neumannin, tarinan. Tarina on totuudenmukainen ja huonoistakin jutuista kerrotaan, esim. tiheän keikkailun ja dokailun vaikutus lopulliseen uraan musiikin saralla. Kuten tiedetään, ei Dingo ekan levyn jälkeen saanut oikein tehtyä sitä tarvittavaa jatkoa eli uutta ja uudenlaista toista kokopitkää levyä. Sitten puhuttiinkin pitkään "Dingon paluusta".

Neumannin lahjakkuus ja visio tulevat esiin elokuvassa. Vielä 80- ja 90-luvulla Suomi vaikuttaa olleen aikamoinen takapajula. Elokuvassa mietitäänkin että miten nämä tyypit on onnistuneet nousemaan pinnalle saamatta kertaakaan kunnolla turpiinsa.

Kaiken kaikkiaan ihan hyvä pätkä...

4/5

#903 kirjoitettu 14.01.2025 07:38

YLE Areenassa Koivusalo juniorin tekemä dokkari: Pepe (tunti ja rapiat)

Asioita käydään aika lailla kronologisessa järjestyksessä läpi Pepen vanhojen bändikavereiden haastatteluiden tukemana. Koska olen lukenut miehestä kirjoitetun kirjan, ei dokkari sisältänyt mitään uusia "paljastuksia" mutta oli siitä huolimatta katsomisen arvoinen. Jo kirja paljasti sen minkä dokkari vahvisti: Pepen ura on ollut lähes koko ajan tietynlaista muiden ohjailemaa ajopuuteoriaa koska miehen oma pyrky framille on ollut lähes olematonta; laulamisenkin hyvinkin ujo Pepe aloitti muiden pakottamana. Bojot 4/5

#904 kirjoitettu 18.01.2025 22:47

Sisu

Vuokrasin mokoman neljän euron huimaavaa hintaa vasten, koska ihana laatu ja ei mainoskatkoja. Ajattelin, että kaikki hype ei voi pitää paikkaansa, että ei nyt kotimainen leffa voi olla _niin_ hyvä, kuin mitä hehkutettu. Mut vittu. Olihan se! Överiksi vedetty toimintaleffa ja vielä suomalaista käsialaa, ja kaikkein parasta on, että pääosan näyttelijä puhuu koko leffassa yhden lauseen ja sekin tapahtuu aivan kalkkiviivoilla. Niin ja on justiinsa sellainen toteamus, joka on täydellinen piste i:n päälle tämmösessä tykittelyssä.

Jos nyt haluaa oikein jonkun miinuksen keksiä, niin saksalaisten käyttämä panssarivaunu ei ollut autenttinen toisen maailmansodan aikainen vaunu, mutta hitonko väliä, kun leffa oli muuten täydellinen toimintapläjäys.

Tällästä pitäisi täällä tehdä enemmänkin, tai edes enemmän leffoja joissa ei pyöri ne samat hiton näyttelijät vuosikymmenestä toiseen.

Tää oli paras leffa pitkään aikaan, eli aivan 5/5

#905 kirjoitettu 26.01.2025 11:40 Muok:26.01.2025 11:56

Katsoin Cineast'ista Night Call (La nuit se traîne, 2024) -nimisen belgialaisen 'jännitys, toiminta' -kategorioidun pätkän.
Varsin toimiva ja otteessaan pitävä trilleri, sopiva sekoitus rymistelyä ja inhimillistä näkökulmaa. IMDB pisteet 7,1/10; pistetään sama arvosana itseltäkin. Vai oisko se sitten 3,5/5.

Jos Cineast ei ole tuttu, niin suosittelen. Uudempi palvelu, joka on korvaamassa Kirjastokino ja Viddla -palveluja. Kirjastokortilla ja sen nettikäyttötunnuksilla saatavilla ilmaiseksi leffoja ja dokkareita. Valikoima kai jossain määrin kiertää, kuten muuallakin.
Myöskin eri paikkakuntien kirjastokorteissa eroja: nykyisen kotipaikkakuntani (suurempi lounaissuomalainen kulttuuripääkaupunki) kortilla leffoja voi katsoa 4 kpl/kk, entisen kotipaikkakuntani (pieni itäsuomalainen kaupunki) tunnuksilla voi katsoa 10 filkkaa kuukaudessa... Molemmilla siis 14 yhteensä, jos jaksaisi..

Leffojen lisäksi siis dokkareita, esim musadokkareita: Beatles, Stones, Blur, Morricone, Alma, Joan Jett, Biggie & Tupac, Nas, Billie Holiday, Buena Vista Social Club, It Might Get Loud, jnetc...
Joskus harmitti, kun ei päässyt leffafestareille katsomaan Sleaford Mods - Bunch of Kunst -pätkää, täältäpä sekin sitten löytyi..

#906 kirjoitettu 28.01.2025 00:23

Ei Beatlesiä ilman Hampuria, Yle Areena

Hampurin baareista 60-luvun alussa, St. Pauli ja Reeperbahn, kuvausta. Aikalaishaastatteluja. Musiikkipuolesta ei voi paljoa puhua, kuuluu muutama ajan hittilevy ja vähän alkuperäistä 50-luvun rokkia levyltä. Little Richard muistelee alkuvaiheen Beatlesin tapaamista keikkaympyröissä hauskasti.

Beatlesimitoija-bändin musiikin käyttö vähän laskee tunnelmaa, . Halvalla tehty vaikutelma tavallaan sopii aiheeseen. Jos ei ole erityisemmin beatlesfani niin kiinnostavaa historiaa niiltä ajoilta kun nuori Irwinkin (tuleva) vietti aikaansa tuossa turmeluksen pesässä.

#907 kirjoitettu 28.01.2025 07:07

johnsmith kirjoitti:
Ei Beatlesiä ilman Hampuria, Yle Areena

Hampurin baareista 60-luvun alussa, St. Pauli ja Reeperbahn, kuvausta. Aikalaishaastatteluja. Musiikkipuolesta ei voi paljoa puhua, kuuluu muutama ajan hittilevy ja vähän alkuperäistä 50-luvun rokkia levyltä. Little Richard muistelee alkuvaiheen Beatlesin tapaamista keikkaympyröissä hauskasti.

Beatlesimitoija-bändin musiikin käyttö vähän laskee tunnelmaa, . Halvalla tehty vaikutelma tavallaan sopii aiheeseen. Jos ei ole erityisemmin beatlesfani niin kiinnostavaa historiaa niiltä ajoilta kun nuori Irwinkin (tuleva) vietti aikaansa tuossa turmeluksen pesässä.


Katselin pätkän jokin aika sitten. Eipä käynyt aika pitkäksi. Toivottavasti muutkin kuin Beatles-fanit (kuten minä) löytävät dokkarista itselleen jotain.

#908 kirjoitettu 14.02.2025 12:47

Pi (1998)

Katsoin tämän leffan eilen. Se kertoo matemaatikosta, joka tutkii matemaattista ongelmaa omistautuneena työlleen ja lähes erakkona. Syvemmällä tasolla tässä puhutaan siitä, miten matematiikka voi selittää paljon luontoa ja maailmaa. Matematiikka ei välttämättä kuitenkaan avaudu kaikille. Kun päähenkilö saa laskelmansa päätökseen ja ratkaisu on hänellä, ovat asiasta kiinnostuneet muutkin.

Ihan hyvä leffa. Tarjoaa vastapainoa Hollywood-rymistelyille.Tähän historian aikaa, 90-luvulla, osattiin tehdä mielenkiintoisia leffoja.

Arvosana: 4 / 5

#909 kirjoitettu 14.02.2025 12:52

Father Stu

Pääosissa Mel Gibson sekä Mark Wahlberg. Elokuvan tarina kertoo nyrkkeilijästä, joka lähtee hakemaan uutta suuntaa elämäänsä. Kiinnostus herää ruokakaupan lihatiskillä työskennellessä uskovaiseksi osoittautunutta naista kohtaan. Juoni alkaa rakentua. Lopulta päähenkilö haluaa papiksi. Ongelmana on vain että tuolloin ei voisi mennä naimisiin eli uskovainen rakastaja pettyy.

Elokuva sai minut jopa liikuttumaan hetkeksi. Vahvaa uskonnollista sävytettä elokuvasta löytyy runsaasti.

Ei mikään huono leffa. Näyttelijät hotiavat hommansa asiallisesti.

Arvosana: 3½ / 5

#910 kirjoitettu 27.02.2025 11:52

Politiikka - Suomi

Tämä nyt ei ole elokuva, mutta laitetaan kuitenkin...

Tämä on enemmänkin dokumenttisarja, jossa on 10 jaksoa. Eilen katsoin kymmenennen jakson. Haastateltavana on useita kymmeniä Suomessa politiikassa vaikuttaneita ja yhä vaikuttavia henkilöitä.

Kai tästä jotain jäi mieleenkin. Esim. se, miten peruskoulu-uudistus tai EU-jäsenyys on vaikuttanut yhteiskunnallisesti. Oli myös mielenkiintoista kuulla henkilöiden taustoista.

#911 kirjoitettu 06.03.2025 11:17

Matti Nykänen

Lähes kaksituntinen dokumentti maailmanluokan mäkihyppääjästä, joka oli myöhemmin myös esim. laulajana tunnettu. Dokumentissa pureudutaan luonteeseen ja ongelmiin, jotka tulivat ilmi menestyksen kasvaessa. Ei kuvata pelkästään sitä kaikkea sekoilua, vaan etsitään syitä käytökseen. Nuori ja poikamainen Matti Nykänen nousee huipulle nuorena. Nykänen kuoli vuonna 2019.

Tämä oli ihan kelpo pätkä:

4 / 5

#912 kirjoitettu 12.03.2025 19:27

All We Imagine as Light

Harvemmin tulee meille teatteriin ja kaupalliseen levitykseen intialaisia elokuvia, ja kun tämä ei ollut edes mitään Bollywood-huttua, niin täytyihän se nähdä. Hidastempoinen kuvaus muutaman ihmisen elämästä Mumbaissa, ja loppupuolella mennään maalle, meren rantaan. Enempää en kerro. Karua kuvausta ja kauniita kuvia, ja paljon ajattelemisen aihetta. Kirsikkana kakun päällä Emahoy Tsegué-Maryam Guèbroun pianomusiikkia. Tiedättehän?

5/5