Mikseri.net

#42 kirjoitettu 12.05.2023 06:38

Diktatuureissa tehdään ihmisestä "yhteiskuntakelpoinen". Se on tietysti eri asia, onko sellainen yhteiskunta "kelpo". Mm. Hitlerin ja Stalinin mielestä oli ja mm. Putinin mielestä on edelleenkin. Myös demokratiat näkyvät nykyään olevan taas matkalla diktatuuriin, kansojen tahdosta. Vanhakantainen koti, uskonto, isänmaa -hapatus valtaa alaa. Ja militarismi on nousussa kuin 30-luvulla ... Kansoja pitää kuntouttaa, että jaksavat tapella toisiaan vastaan, siinä sitä "työtä" riittää.

#43 kirjoitettu 12.05.2023 10:01 Muok:12.05.2023 10:09

etkomissio kirjoitti:
[...] Ja militarismi on nousussa kuin 30-luvulla ... Kansoja pitää kuntouttaa, että jaksavat tapella toisiaan vastaan, siinä sitä "työtä" riittää.

Joo. Sodat ovat jo vuosituhansia olleet ihmiskunnalle tapa ns. toteuttaa luonnonvalintaa ja kiihdyttää kehitystä, typerimmällä ja tuhlailevammalla mahdollisella tavalla. Lisäksi sota on ollut kohtuullisen tehokas keino poistaa yhteiskunnasta "ylimääräisiä" miehiä.

Luulisi että lapsikin keksisi muita tapoja motivoida kehitystä ja ratkoa erimielisyyksiä kuin sota, mutta joillekin "elämä tai kuolema"-tason konflikti näyttäisi olevan luonnollisinta.

Ja tosiaan Venäjä näyttää nyt poikkeuksellisen typerää esimerkkiä siitä, miten menetetään saavutettua sivistystasoa. Venäjän oppositiossa on vitsailtu, että jonkunhan pitää näyttää maailmalle miten ei pidä tehdä.
Ja Ukrainan puolelta tulee mieleen Oleksii Arestovychin sanomiset siitä, että Venäjä on ikäänkuin länsimaiden "varjo" Jungin psykologian käsitteenä ( https://fi.wikipedia.o... ). Olkoonkin että psykologia on tieteenalana edennyt Jungin käsitteistä, mutta ajatus on silti osuva.



***



Minulla on sellainen hypoteesi, että jos onnistuttaisiin takaamaan koko planeetan väestölle vastikkeeton perushyvinvointi (asunto, ruoka, perusterveydenhuolto) sekä vähintään peruskoulun oppimäärää vastaava yleissivistys, niin se olisi merkittävä muutos parempaan suuntaan koko ihmislajille. Sillä saataisiin todennäköisesti monen konfliktin kipinät sammutettua, tai ainakin nostettua konfliktit aseelliselta tasolta keskustelun tasolle.

Olen tätä nykyä vakuuttunut että ihmisten tekemälle [suorittavalle] työlle tuollainen vastikkeeton hyvinvointijärjestelmä ei voi perustua, koska ihmisiin näyttää olevan sisäänrakennettu taipumus kilpailla, kadehtia, syrjiä ja samankaltaistaa.
Todella harva "nettomaksaja" sellaisena haluaa olla; useimmiten kun ihminen siihen asemaan joutuu, niin katkeroituu "nettosaajille". Ihmisluonnon puitteissa tuo on ymmärrettävää.

Esimerkiksi perustulo toteutunee vasta sen myötä, kun vastentahtoisten ihmisnettomaksajien työn osuus hyvinvoinnin ylläpitämisestä onnistutaan korvaamaan suurimmalta osin konetyövoimalla.

Nykyäänkin vauraus perustuu jo suuressa määrin konetyöhön, mutta koska suorittavien koneiden "aivoina" ovat töissä enimmäkseen ihmiset, niin sen työn luoman vaurauden jakaminen vastikkeetta ei sovi yhteen ihmisluonnon itsekkyyden kanssa. Siitä päästäneen yli vasta kun suorittavilla koneilla on omat "aivot", ja sellaisen konetyön osuus yhteiskunnassa niin iso ettei kukaan voi sulkea silmiään siltä.

Toisinsanoen, vastikkeettoman hyvinvoinnin idea hyväksyttäneen kulttuuritasolla vasta kun useampi äänestäjä- ja päättäjäsukupolvi on kasvanut maailmassa jossa traktorit ajavat itseään, valtaosassa tehtaista on valot pois päältä, rakennustyömailla ihmiset ovat vähemmistö tekoälyohjattuihin koneisiin nähden - ja niin edelleen.

#44 kirjoitettu 12.05.2023 14:09

En usko tuohon utopiaan, että kukaan ei tee töitä ja kaikilla on kivaa. Ei sellainen yhteiskunta ole mahdollinen, missä kukaan ei tekisi töitä muualla kuin siellä missä voidaan loikoilla lämpimässä syömässä luonnon antimia. Sitten kun ollaan niin pitkällä, että robotit kasaavat ja huoltavat itse itsensä, ne huomaavat etteivät ne tarvitse ihmistä mihinkään ja poistavat moiset loiset ympäriltään.

Toinen asia mikä nyt unohtuu, on väestön hallitsematon kasvu. Millä sekin saadaan vapaaehtoisesti aisoihin? Yritetty on, mutta kehnolla menestyksellä. Ja kun väestöä on liikaa, alkaa taistelu henkiinjäämisestä koska täältä loppuu osalta ruoka ennen kuin robotit tekevät kaikki työt. Siispä sodat tulevat jatkumaan, ikävä kyllä.

Kansalaispalkka perustuu ajatukseen, että rahaa tulee pankin seinästä. Idealistinen hahmotelma jossa jalat eivät juuri maahan kosketa. Minne muten hävisivät suoritetun kokeilun tulokset? Ne taidettiin aika lailla vaieta kuoliaiksi; asiasta ei hirveästi ole sen jälkeen keskusteltu ainakaan kovin suuriäänisesti.

Ennusteeni on, että maapallo tukehtuu väestönkasvuun ennen kuin ollaan tilanteessa jossa työnteko olisi pelkkä huvitus ja harrastus.

#45 kirjoitettu 12.05.2023 14:43

IT kirjoitti:
[...]
Mä itse epäilen, että kun tekoälyyn perustuva konetyövoima korvaa ihmisen työntekijänä, niin maailmaan syntyy moderni ryysykerjälistö, koska sitä rahaa perustuloon ei ole...

Noinhan siinä käy jos ei pohdita tässä alkuvaiheessa riittävästi sitä, mihin perustuukaan ihmisten oikeus elantoon (tai onko moista oikeutta ylipäätään). Olisihan se absurdi tilanne että koneet tekevät tuotteita, mutta tuotteet eivät päädy niitä tarvitseville ihmiskuluttajille koska ko. ihmisillä ei ole rahaa.

Voisi myös tahallisen naiivisti kysyä, miksi täysautomatisoidut koneet pyytäisivät ihmisiltä rahaa. Siihen liittyen enemmän jäljempänä.

Sillä välin taas linkki erään miljonäärin kirjoittamaan teokseen joka pohtii täysautomatisaation mahdollisia suuntia:
Marshall Brain - Manna, https://marshallbrain....
Voi lukea kokonaan tuolta nettisivulta, ei tarvitse ostaa mitään.

Sitäkin kannattaa muistella miten yhteiskunnille tapaa käydä jos ryysykerjäläisiä on liikaa. Noin sata vuotta sitten - senaikaisen teollistumisen kiihtymisaikana - niin kävi eri puolilla läntistä maailmaa. USA:ssa päädyttiin perustamaan alkeellinen hyvinvointivaltio, Venäjällä päädyttiin neuvostofasismiin ja Saksassa pienellä viiveellä kansallissosialismiin.




IT kirjoitti:
[...]
Vähintäänkin verotuksen rakennetta olisi muutettava rajusti, koska palkkatöistä saatavat verotuotot laskisivat rajusti, ja/tai sitten robottien työ pitäisi panna verolle ihmistyön lailla...

Jotakuinkin noin, jos aiotaan pitää kiinni rahasta arvon, kysynnän, tarjonnan yms. abstraktiona.



IT kirjoitti:
[...] Mutta olisiko se enää firmoille kannattavaa ylläpitää tekoälyyn perustuvia robotteja, jos niiden käytöstä pitäisi maksaa jopa tuhansien eurojen "tulovero" kuukausitasolla, jotta sosiaaliturva saadaan rahoitettua? Veikkaan ettei yrittäjät tällaista veroa hevillä hyväksyisi...

Tuohon liittyy näkemys siitä, että kapitalismi olisi jossain vaiheessa este täysautomatisaatiolle. Itse en jaa sitä näkemystä, ainakaan jos puhutaan kapitalismista välineenä eikä uskontona.




IT kirjoitti:
Eli oma mielipide on se, että kansalaispalkka on lähinnä sellaista teoreettista puuhastelua, mutta käytännön toteutuksessa olisi suuria ongelmia...

Totta on se, että hyvinvointi syntyy työstä ja sen tuottamasta lisäarvosta, mutta samalla tätä työtä on pystyttävä verottamaan, jotta yhteiskunnan tulonsiirrot ja palvelut saadaan rahoitettua...

Yksi ajatus on jättää täyskonetyöllä tehtävää tuotantoa rahalla arvottamisen ulkopuolelle, jakaen työn tulokset ilmaisina. Jos esimerkiksi täysautomatisoidut maatilat tuottavat X kiloa porkkanoita vuodessa, ja kuluttajien kysyntä on Y kiloa, niin siihen väliin ei välttämättä tarvita muita arvon abstraktioita. Kysyntä ja tarjonta voidaa tuossa esittää suoraan porkkanakiloissa.

Nykymaailman lähtökohdista tuossa esimerkissä on ongelmana mm. seuraavaa:
- miten sellaisen täysautomatisoidun maatilan rakentamisen kustannukset katetaan?
- aletaanko tuotteita jakamaan ilmaisina vasta kun rakentamisen kulut on saatu takaisin?
- onko sellaisten maatilojen rakentamisen ja ylläpidon riippuvuusketjut niin ikään täysautomatisoituja, ja tuotteensa niin ikään ilmaisia?
- kuka tai mikä tekee huolto- ja ylläpitotyöt, ja millaisesta korvauksesta?
- mitä tuollainen tekee kilpailutilanteelle?
- mitä tuollainen tekee sijoituksiin ja tuottoihin perustuvalle tavalle luoda vaurautta?

Taaskin nousee kysymys siitä, miten täysautomaatio sopii yhteen kapitalismin kanssa, sellaisena kuin sen tunnemme. Ja jälleen vastaus olisi, että niin kauan kuin talousjärjestelmä on väline eikä uskonto, niin se on muokattavissa ihmisten tarpeisiin (eikä toisinpäin).

Osa ongelmaa onkin se, että menneisyyden ja nykyisyyden viitekehyksistä on vaikeaa käsittää tulevaisuuden ratkaisuja.
Kuitenkin teknologian ja kulttuurin kehittyessä on pakko ajatella asioita vaiheittain uusiksi ja uskallettava kokeilla kaikenlaista - tai sitten valita jämähtää tietylle tasolle, aatteellisin ja/tai uskonnollisin perustein. Ison mittakaavan esimerkkinä jämähtämisestä voisi mainita Pohjois-Korean, ja pienen mittakaavan esimerkkinä amissikylät. Kummissakin on todella korkea ihmistyöllisyysaste, mutta harva meistä niissä haluaisi elää.

***

Samalla ei kuitenkaan saa unohtaa historian oppeja.
Esimerkiksi Kambodžan punakhmerien toimet lienevät pahimpia esimerkkejä siitä kuinka yritettiin luoda agraarisosialistinen idylli mutta päädyttiin täyspainajaiseen.

Olen varma että jos juuri nyt yritettäisiin aatepohjalta vaikkapa maatalouden täysautomatisointia isossa mittakaavassa, mukaanlukien isot muutokset talousjärjestelmässä - "jee, traktorit ja puimurit ajaa itsekseen kuluttaen ilmaista tuulisähköä, luovutaan siis rahasta heviosastoilla" niin menisi pahasti pieleen, koska riippuvuusketjut ja ympäröivä kulttuuri eivät ehtisi sopeutua.

Sen sijaan voisi juuri nyt alkaa vähintäänkin suunnittelemaan - ellei jopa kokeilemaan - pienen mittakaavan täysautomatisoituja maatiloja. Mahdollisesti voisi myös tähdätä siihen, että siten kehitetyt ratkaisut ovat enemmän tai vähemmän avointa lähdekoodia, ainakin jos sijoittajat moiseen suostuvat.

#46 kirjoitettu 12.05.2023 15:23

AnttiJ kirjoitti:
[...] Ei sellainen yhteiskunta ole mahdollinen, missä kukaan ei tekisi töitä muualla kuin siellä missä voidaan loikoilla lämpimässä syömässä luonnon antimia.

Koneiden antimia. Ja tullaan elämään todennäköisimmin virtuaalitodellisuuksissa. Nuoremman väen elämästä merkittävä osa tapahtuu kyberavaruudessa jo nyt.

Mielenkiintoinen puoli siinä on se, että moni nykynuori kokee tilan eri tavalla. Kaveripiirin eri jäsenet voivat olla tuhansien kilometrien päässä toisistaan, mutta kokemustasolla lähes yhtä lähellä ja läsnä kuin olisivat metrin päässä. Fyysinen ei enää määrää ajattelua samalla tavalla kuin aiemmilla sukupolvilla.



AnttiJ kirjoitti:
[...] Sitten kun ollaan niin pitkällä, että robotit kasaavat ja huoltavat itse itsensä, ne huomaavat etteivät ne tarvitse ihmistä mihinkään ja poistavat moiset loiset ympäriltään.

Vain jos kasvatamme heistä kilpailevan lajin itsellemme.

Näen todennäköisempänä yhteensulautumisen teknologian kanssa, kuten tähänkin asti on tapahtunut. Kehittynyt teknologia on ihmislajin erityisominaisuus; riippuvuutemme teknisistä välineistä alkoi jotakuinkin kirjoitustaidosta ja on tähän mennessä edennyt siihen että hyvinvointimme ja sivistyksemme on täysin teknologioista riippuvainen.



AnttiJ kirjoitti:
[...]
Toinen asia mikä nyt unohtuu, on väestön hallitsematon kasvu. Millä sekin saadaan vapaaehtoisesti aisoihin? Yritetty on, mutta kehnolla menestyksellä. [...]

Materiaalisen elintason nousu, yleissivistävä koulutus ja kulttuurien kehittyminen kohti naisten oikeuksien kunnioittamista ovat tunnetusti väestönkasvun hillitsijöitä.

Lähes kaikissa teknisesti ja kulttuurisesti edistyneissä maissa on edessä väestön väheneminen, ei väestönkasvu.

Oletus on, että jos hyvinvointi ja hyvä sivistystaso taataan koko planeetan väestölle, niin väestönkasvu pysähtyy ja kääntyy laskuun. Tämähetkinen arvio rajapyykiksi taitaa olla noin 10 miljardia.

En mene sanomaan voiko tuollaiseen oletukseen täysin luottaa.

#47 kirjoitettu 12.05.2023 17:24 Muok:12.05.2023 17:32

IT kirjoitti:
Ensinnäkin, jos ajatellaan nykyistä taloustiedettä, niin sehän määrittelee itsensä "niukkuuden tieteeksi"...

Kieltämättä jälkiniukkuus on edelleen monille käsittämätön idea. Sitä se oli myös kaikissa yhteiskunnissa jotka kommunismin verukkeella hyppäsivät ihmistyön hyväksikäyttöön perustuviin diktatuuridystopioihin.

Suosittelen lukemaan koko viestini uudestaan ajatuksella: https://www.mikseri.ne...
Siinä oli sanalla "riippuvuusketju" otettu huomioon juurikin raaka-aineet yms., ja esitetty ilmaisia tuotteita tuottavan maatilan idea kyseenalaisena - muttei väistämättä mahdottomana.

Marshall Brainin Manna -kirja ( https://marshallbrain.... ) kannattaa tosiaan käydä läpi myös. Siinä on vastauksia joihinkin argumenteistasi, jos ei suoraan niin esimerkkien kautta.
Brain kirjoittelee kaikenlaista - joskus myös sellaista minkä kanssa olisi ehkä terveempää olla eri mieltä - mutta vuonna 2003 onnistui ennustamaan asioita joista osa on jo nykypäivää (mm. ihmisvoimin tehtävä mutta tietokoneen ohjaama keräily varastotyössä).

Jos haluat esimerkkejä osittaisesta runsaudesta ("jälkiniukkuudesta") arjessamme, kokeile seurata kaupoissa mitä tuotteita on liiaksi asti. Menevät yleensä joko köyhille tai hävitettäviksi. Siltä osin jälkiniukkuutta on saavutettu sellaisen kapitalismin keinoin mikä meillä nyt on. Se kehitys jatkunee ilman sen kummempia kaatumisia 1900-luvun kommunismin suuntaan.




IT kirjoitti:
[...] Ylipäätään normaaleille hyödykkeille pätee se, että jos hinta on nollassa niin kysyntä ylittää aina tarjonnan...

Päteekö tuo mielestäsi todellisuudessa?

Otetaan toinen esimerkki: tien reunassa on laatikko jossa on omenoita, ja siinä kyltti jossa lukee "saa ottaa".

Voidaanko väittää, että omenoiden kysyntä on tällöin väistämättä suurempi kuin tarjonta? Mistä omenoiden kysyntä riippuu?




[...] Jos työn tulokset jaettaisiin ilmaisina, niin silloin esim. Ferrarien kysyntä ampaisisi nuorten miesten keskuudessa taivaisiin... Ja siihen Ferrarin hintaan ei vaikuta pelkästään työ, vaan myös raaka-aineet ja investointikulut...

Sivuuttaen sen, millä tavalla Ferrari liittyy siihen että jokainen ihminen tarvitsee ruokaa, suojaa ja terveydenhoitoa, pakko kysyä:

Jos Ferrarin hinta olisi 0, miksi kaikki nuoret miehet mukamas haluaisivat Ferrarin?

Mikä saa nuoren miehen haluamaan Ferrarin ylipäätään?




IT kirjoitti:
Sama pätee täysautomatisoiduille maatiloille... Ajatellaan suomalaisia tomaatteja, jotka on tuotettu kasvihuoneessa... Jos ne olisivat ilmaisia, niin kysyntä jälleen ylittäisi tarjonnan... Eli niitä tomaatteja ei riittäisi kaikille...

Faktaa toki on että täyttä runsautta ("jälkiniukkuutta") tuskin kaikkien elintarvikkeiden kohdalla saavutettaisiin edes ns. singulariteetin jälkeen. Mitä kotimaisiin kasvihuoneisiin tulee, niin lähivuosikymmeninä niiden automatisointi ja tuotteidensa hintakehitys tulee olemaan mielenkiintoista seurattavaa.

Mutta tuo ilmaisen tuotteen kysynnän perustelu vaikuttaa taas aika dogmaattiselta.
Eihän se, että hintalapussa lukee 0 euroa, automaattisesti takaa sitä että jokainen ihminen ottaisi tomaatteja. Todennäköisempi syy ottaa tomaatti on se, haluaisiko sinä päivänä (tai lähipäivinä) syödä tomaatteja.

Eli mihin tomaattien kysyntä tosiasiassa perustuu?




IT kirjoitti:
[...]
Tuo kaikki haiskahtaa tietyllä tavalla aika pahasti jonkinlaiselta kommunismilta, jossa isolla tasolla päätetään kuinka paljon mitäkin tavaraa tuotetaan vuositasolla kiintiöineen, ja homma menee persiilleen ihan samasta syystä kuin miksi ei kommunistinen komentotalous toiminut entisen NL:n puitteissa...

Heh. Vielä nykyisinkin kun ottaa jälkiniukkuuteen, täysautomaatioon yms. liittyviä ideoita esille, niin ainakin vanhempi väki tapaa yhdistää marxisimiin. Jos ainoa viitekehys on 1900-luvun kommunismiyritelmät, niin tapaa tulla siihen viittaavia vasta-argumentteja neuvosto-olkinuken kera.

Miksi ihmeessä täysautomaatioon tarvittaisiin keskitettyä komentotaloutta kiintiöineen?

#48 kirjoitettu 12.05.2023 19:38 Muok:12.05.2023 19:41

IT kirjoitti:
Niin, siis kysynnällä ja tarjonnallahan ei taloustieteessä tarkoiteta sitä määrää jota kysytään ja tarjotaan, vaan ne on hiukan moniulotteisempia käsitteitä...

Joo, jos ajatellaan noita termejä suppeasti taloustieteen teorian kannalta niin voi tulla väärinymmärryksiä.

Viime kädessä on kuitenkin aina X määrä tuotteita ja Y määrä ihmisiä jotka niitä tarvitsevat ja/tai haluavat. Parempia termejä tähän asiayhteyteen saa toki ehdottaa.


IT kirjoitti:
Toki sillä kysynnälläkin on rajansa, eikä se loputtomiin kasva, koska ihmisten tarpeet tulevat tyydytetyiksi, eikä kaikki halua niitä omenoita ottaa, mutta satavarmasti tossa sun esimerkissä on enemmän halukkaita ottajia niille omenoille kuin mitä niitä riittää...

Satavarmasti? Eihän noin voi olettaa tietämättä muita seikkoja, kuten minkä tien varrella omenalaatikko on, ja paljonko sen varrella kulkee ihmisiä. Oli sikäli kompakysymys.

Verrattava tilanne on melkeinpä minkä tahansa fyysisen kauppapisteen arki. Myymälän koko ja valikoima perustuvat siihen millaisia asiakkaita sinne voi tulla, missä määrin, millä ajoneuvoilla ja niin edelleen - mukaanlukien myyntitilastot. Jos tilaa lähi-Alepaan viikoksi laatikon omenoita, niin se ei tietystikään voi perustua teoreettiseen oletukseen että omenoille riittää ostajia, vaan em. tietojen perusteella tehtävään menekkiarvioon.

Lähi-Alepassa näillä näkymin hinta on toki yksi tekijä joka vaikuttaa omenoiden menekkiin, mutta Suomessa harva (jos kukaan) on niin köyhä ettei ole omenoihin varaa siinä määrin kuin niitä haluaa. Jolloin ratkaisevinta on se, tarvitseeko/haluaako kukaan sen myymälän asiakkaista niitä omenoita ja kuinka paljon.

Jälkimmäinen seikka pitää paikkansa silloinkin kun omenat ovat ilmaisia. Eli ainakaan siihen nähden täysautomaatiolla tuotettavien elintarvikkeiden maksuttomuus ei ole ongelma: on edelleen ihmisiä jotka niitä tarvitsevat, ja menekki (käytettäköön nyt sitä sanaa kysynnän sijaan) riippuu paikasta, ajasta ym. seikoista.

Tietysti ilmaisten tuotteiden sopeuttaminen maksulliseen valikoimaan on haaste; lähivuosikymmeninä todennäköisin suunta on automaatiolla tuotettavien - ja kuljetettavien, hyllytettyjen, jne. - tuotteiden hintojen lasku, siihen saakka kunnes hinta on nimellinen (ottaen toki huomion inflaation).
Ja tosiaan nimenomaan kapitalistinen kilpailu - tuskainen seikka kuin voikin olla joissain ulottuvuuksistaan - tullee näillä näkymin olemaan se todennäköisin hintoja laskeva tekijä.

Mielenkiintoista on, missä vaiheessa saavutetaan minkäkin tuotteen kohdalla tilanne, jossa hinnan määrittelyssä ei ole mukana ollenkaan suorittavan ihmistyön kustannuksia.

#49 kirjoitettu 13.05.2023 08:19

Hyödykkeiden hinnoittelu tapahtuu pääsääntöisesti markkinoilla. Tuottaja voi "ehdottaa" uudelle tuotteelle hintaa ja ostajat päättävät jääkö tuote pysyvästi markkinoille vai ei. Poikkeuksiakin toki on kuten vaikkapa koronarokote, jossa tuottaja pystyi käytännössä määräämään hinnan tai Nokian kännykät aikana jolloin ne riivittiin kauppojen hyllyiltä lähes millä hinnalla tahansa.

Miksi joku maataloustuottaja, joka on pistänyt rahansa kiinni automaation vaatimiin investointeihin, alkaisi dumpata hintoja sen sijaan että ottaisi osapuilleen saman hinnan kuin naapuritilalla ihmisvoimin tehtävistä hyödykkeistä saa silloin kun tuotteet ovat ominaisuuksiltaan identtiset? Kun elintarviketeollisuuden ostaja kertoo maksavansa tällä satokaudella tuotteesta X hinnan Y niin löytyykö viljelijää joka menee ehdottamaan tarjottua alempaa hintaa siksi että pystyy tuottamaan hyödykkeen naapuriaan halvemmalla? Ei löydy niin kauan kun tuotteella on kohtuullinenkin kysyntätilanne eikä ole sitä vaaraa, että tuotteet jäisivät mätänemään omaan varastoon.

Vilja-, vihannes- ja marjatiloilla työskentelee Suomessa jo nykyisin erittäin vähän ihmisiä täysipäiväisesti koska tuotantokausi on suhteellisen lyhyt. Ei ole ollenkaan varmaa olisiko täysin robotoitu maatila kustannuksiltaan investointien jälkeen juurikaan sen halvempi kuin 1-2 vakituisen ihmisen pyörittämä maatila. Kausityöläisten aiheuttama kustannus parin kuukauden aikana voi olla pienempi kuin 24/7 työhön pystyvien robottien joiden kapasiteetista jäisi kaikissa oloissa suurin osa käyttämättä. 20 hehtaarin alalta ei saada satoa yhtään nykyistä enempää robottienkaan avulla.

Harva investointi osoittautuu kannattavaksi jos sen käyttöaste on parinkymmenen prosentin luokkaa eikä esim. tuotannon määrä kasva automaation avulla. Laskemalla toki selviää missä töissä automaatio kannattaa ja missä ei.

Sen sijaan 24/7 pyörivillä karjatiloilla robotit hoitavat monella tilalla jo nyt mm. karjan ruokinnan ja lypsämisen. Niillä korkea automaatioaste on kiistatta edullisempaa kuin pelkkä käsityö koska toiminta jatkuu tasaisena läpi vuoden ja robotit ovat jatkuvassa käytössä.

Suomen maatalouden ongelmana on lyhyt satokausi (pl. kasvihuonevihannekset). Perunasta saadaan yksi sato, etelämpänä kuulemma jopa kolme. Tämä on asia, jota on vaikea muuttaa millään keinolla. Se tarkoittaa samalla myös sitä, että investointien käyttöaste perunanviljelyssä on muualla kolme kertaa parempi kuin täällä. Sama pätee moneen muuhunkin viljelytuotteeseen. Kv. kilpailukyvylle voi sanoa hyvästit jo lähtötelineissä.

Globaalissa markkinassa on lisäksi se erityispiirre, että työvaihe joka meillä on halvempi tehdä automatisoidusti voidaan tehdä muualla käsivoimin halvemmalla. Venäläisellä graafisen alan laitoksella hoidettiin paljon työtä vaativa jälkikäsittely käsipelillä siksi, että työvoiman aiheuttama kustannus oli halvempi kuin vaihtoehtona olleen lännestä ostettavan automatisoidun linjaston pääoma- ja ylläpitokustannukset. Korkeakaan automaation aste ei ihan aina takaa asemaa markkinoilla. Erilaiset käsityöhön perustuvat "hikipajat" kehitysmaissa lienevät yksi ikävä todiste asiasta,