Mikseri on musiikkiyhteisö,
jossa voit kuunnella, ladata ja arvostella suomalaista musiikkia,
lisätä rajattomasti biisejä, luoda oman artistisivun, kerätä arvosteluja ja faneja
Onnittelut voittajalle & mitalisteille. Kiitos kisajärkälle ja äänestäjille.
Erikoiskunniamaininta Halliketun Evelle hyvästä filosofiasta pisteiden annon yhteydessä. Tässä lauseessa on hyvä kiteytys, jos on halua päästä itseilmaisussaan eteenpäin: "Toivottavasti tekin haluatte opetella rohkeutta ja häpeän sietämistä. Onneksi niitäkin voi harjoitella." Näin se on.
Lisäkunniamaininta J. Hifishille kommentista, jossa oli mainittu ruskeakielisyys. Sen kanssa kannattaa olla tarkkana. Ihminen lajina on selkärankaisiin lukeutuva, mutta kykenee sujuvasti myös toimimaan mm. selkärangattomana, matelijana, seteliselkärankaisena ... jne.
Hyvää kesää kaikille! Jatkan sodan murehtimista (mutta toki kesästäkin nauttien), ja saatanpa tehdä lauletunkin version joskus tuosta kitarainstrumentaalistani. Ruttuinen paperi taskunpohjalla on pyörinyt jo pitkään, jossa on sodanvastaista sanoitusaihiota. Koronaan sairastumisen takia en ehtinyt laulettua versiota tehdä tähän kisaan. Ei kesäkisa tietenkään ihan oikea ympäristö tällaiselle biisille olekaan ... Muussa yhteydessä parempi.
Kiitos vielä tasapuolisesti kaikille! Mieltä suuresti lämmittäviä sanoja.
Pienenä triviana voisi mainita, että jokaisen julkaisemani biisini lisäksi on yleensä keskimäärin 3 valmista, mutta ikuisesti julkaisematta jäävää kappaletta. Joskus useampikin. Ankaran syynin kautta aina joku pääsee lopulta näkemään päivänvalon (ja silti toki sekin voi olla ihan ripuli). Näiden lisäksi on vielä monta kesken jäävää kikkaretta, joista sitten mahdollisesti saa varaosia tuleviin biiseihin.
On siis totta tosiaan aina erittäin hienoa silloin, kun kappale toimii edes jollain lailla muillekin, päästyään ensin hirveän rääkin kautta vinttistudiosta pihalle ja vapauteen.
Ville Kotiranta kirjoitti:
Pienenä triviana voisi mainita, että jokaisen julkaisemani biisini lisäksi on yleensä keskimäärin 3 valmista, mutta ikuisesti julkaisematta jäävää kappaletta. Joskus useampikin. Ankaran syynin kautta aina joku pääsee lopulta näkemään päivänvalon (ja silti toki sekin voi olla ihan ripuli). Näiden lisäksi on vielä monta kesken jäävää kikkaretta, joista sitten mahdollisesti saa varaosia tuleviin biiseihin.
Jep, tuo lienee totuus kaikkien kohdalla, ketkä osaavat yhtään mitään. Vaatii meinaan aika paljon sitkeää puurtamista ja paskojenkin biisien tekemistä, että kehittyy yhtään mihinkään.