Mikseri.net

#42 kirjoitettu 04.12.2020 12:09

IT kirjoitti:
Jos suoraan sanon mitä ajattelen, niin mikseriläiset on kyllä hönöä porukkaa...


Minä ainakin olen yleensä ihan hönö.

#43 kirjoitettu 04.12.2020 14:41

Filius|B kirjoitti:
"Musiikki ei ole nuoteissa, vaan hiljaisuudessa niiden välissä."


John Cage - 4’33” (A Death Metal Cover)

#44 kirjoitettu 04.12.2020 15:22

IT kirjoitti:

Ja tuo musiikin opettaja on tässä suhteessa väärässä... Ei soittamista opi soittamalla,

Ok. En ota kantaa Tomi Paldaniuksen ammattitaitoon. Hän on valmistunut klassisen kitaransoiton opettajaksi Turun taideakatemiasta 2003 ja on erikoistunut fingerstyle -kitaransoittoon, jossa hän soittaa kappaleiden melodiat, soinnut ja bassolinjat samanaikaisesti sekä heittää kitarasoolot sekaan.

#45 kirjoitettu 04.12.2020 16:09 Muok:04.12.2020 16:24

Vaikka teoriankin tuntemus on minusta erittäin tärkeää (mikä ei varmaan ole jäänyt epäselväksi ), niin soittamaan oppii ainoastaan harjoittelemalla soittoa. Sen, miten käyttää vasenta kättä muuhunkin kuin sointujen vaihtoon kitarakompissa oppii vain kokeilemalla: sähäkkä komppi ei synny jos käsi ei välillä irtoa oikeissa kohdissa otelaudasta. Filius|Bitch taisi kirjoittaa hiljaisuuden merkityksestä; tuossa asiassa sekin korostuu.

Se, miten harjoitellaan vaihtelee mm. musiikkityyleittäin; ihan joka genrestä ei edes löydy kunnollista opetusmateriaaliakaan. Kun riittävät esim. kantriin liittyvät perustaidot on saavutettu, niitä voi sitten halutessaan syventää soittelemalla vaikkapa "Country Licks"-kirjan tarjoamia riffejä ja sooloja läpi jos korva ei pysty niitä kunnolla poimimaan levyiltä. Jos ei ymmärrä mitä on soittamassa, ei oppaista taida olla hirveästi apua.

Oikeaa "tatsia" on vaikea saavuttaa, jos ei ole koskaan kuunnellut tai soittanut kulloinkin tarvittavaa tyyliä. Olimme kavereitten kanssa ravintola "Kairossa" istumassa kun joku puolalaisbändi oli soittamassa. Ukot olivat niin taitavia, ettei meillä olisi ollut mitään palaa jos kilpaa olisi pitänyt soittaa ... paitsi jos olisi soitettu humppaa. Humppakomppi on simppeli soittaa, jos tietää miten se tehdään; puolalaiset eivät tienneet. Huono esimerkki tälle foorumille, mutta pointti tuli ehkä selväksi.

Kun eri asioita tehdään sopivassa balanssissa, saattaa huomata olevansa edes 1/10 niin hyvä kuin poikkeuslahjakkuus ja musiikillinen kameleontti Marzi Nyman (Tapiolan Musiikkilukio, Espoon Jazz-opisto, Sibis) joka pystyy johtamaan orkesteriakin kun tarve vaatii. Siinä on oiva esimerkki siitä mihin teorian tuntemuksella, kovalla harjoittelulla ja ahkeralla & monipuolisella soittamisella pääsee.

AnttiJ muokkasi viestiä 16:24 04.12.2020

Jos ei muuta keksi perjantaille, niin ainahan voi kuunnella vaikkapa tämän: https://youtu.be/ADR4-...

#46 kirjoitettu 04.12.2020 17:12

IT kirjoitti:

Lisäksi unohdit tuota uutista lainatessasi myös sen toisen puolen totuutta:

"Siitä huolimatta, että musiikkia voi nykyään opiskella korvakuulolta, on musiikin ammattilaisen osattava lukea nuotteja, vaikkei soittaisikaan klassista musiikkia sinfoniaorkesterissa."

Tällainenkin totuus löytyy tuosta sun uutisesta...


En unohtanut, vaan tarkoituksella jätin itsestäänselvyyden mainitsematta.

#47 kirjoitettu 06.12.2020 09:56

Vaikka tämä keskustelu hieman roivasikin väärille raiteille, niin oma hyötynsä tästäkin.

Molemmilla on paikkansa musiikissa: sekä teorialla että käytännöllä. Kun itse sommittelen sanoja biiseihin, niin joudun siinä monenlaista pyöritystä tekemään ennen kuin on valmista. Joten noista teoriaa käsittelevistä opuksista voisi olla hyötyä. Pystyisi ehkä ainakin nopeuttamaan omien biisien sanoittamista.

Ei IT (ja muut, jotka muistuttavat teorian merkityksestä) väärässä ole, yksi tapa kehittää itseään on tuollaiset opukset, kunhan käytännön muistaa myös, eikä uppoudu teorian suohon. Teorian tutkiminen vaatii viitseliäisyyttä. Koitan sitä joskus itsestäni löytää riittävästi.

IT:lle muutenkin kiitokset laajasta keskustelujen ylläpidosta ja monipuolisista aiheista. Tietämystä sinulla on paljon ja olen kyllä löytänyt uusia näkökulmia paljonkin asioihin. Tässä keskustelussa ehkä asia lipui vääriin uomiin, kun samassa ketjussa tuli keskustelua sekä yleisellä tasolla että IT:n omien biisien kautta.

Lisäksi me olemme erilaisia ihmisiä. Niin pitääkin olla. Tänään on itsenäisyyspäivä. Tuntematon Sotilas-kirja kuvaa hyvin erilaisia luonteenpiirteitä ihmisissä. Ne olivat silloinkin voimavara, kun oli kovat paikat ...

#48 kirjoitettu 06.12.2020 11:07

urpoarpo kirjoitti:
Vaikka tämä keskustelu hieman roivasikin väärille raiteille, niin oma hyötynsä tästäkin.

Molemmilla on paikkansa musiikissa: sekä teorialla että käytännöllä. Kun itse sommittelen sanoja biiseihin, niin joudun siinä monenlaista pyöritystä tekemään ennen kuin on valmista. Joten noista teoriaa käsittelevistä opuksista voisi olla hyötyä. Pystyisi ehkä ainakin nopeuttamaan omien biisien sanoittamista.

Ei IT (ja muut, jotka muistuttavat teorian merkityksestä) väärässä ole, yksi tapa kehittää itseään on tuollaiset opukset, kunhan käytännön muistaa myös, eikä uppoudu teorian suohon. Teorian tutkiminen vaatii viitseliäisyyttä. Koitan sitä joskus itsestäni löytää riittävästi.

IT:lle muutenkin kiitokset laajasta keskustelujen ylläpidosta ja monipuolisista aiheista. Tietämystä sinulla on paljon ja olen kyllä löytänyt uusia näkökulmia paljonkin asioihin. Tässä keskustelussa ehkä asia lipui vääriin uomiin, kun samassa ketjussa tuli keskustelua sekä yleisellä tasolla että IT:n omien biisien kautta.

Lisäksi me olemme erilaisia ihmisiä. Niin pitääkin olla. Tänään on itsenäisyyspäivä. Tuntematon Sotilas-kirja kuvaa hyvin erilaisia luonteenpiirteitä ihmisissä. Ne olivat silloinkin voimavara, kun oli kovat paikat ...


Tuohon ei ole mitään lisättävää. Noilla asioilla on kaikilla paikkansa toisiaan täydentävinä elementteinä.

Vaan vähänkö minua keljutti kun katselin tuossa aiemmmin linkittämääni videota kundista joka opetti funk-kitaran perusteet muutamassa minuutissa. Missä hitossa tuollainen opetusmateriaali ja tuollaiset oikealla asenteella operoivat opettajat olivat 70-luvun alussa kun olisin tarvinnut niitä!

Vastaus: eivät missään Suomessa. USA:ssa niitä olisi kyllä löytynyt jazz-opistoista, joihin rahani ja kykyni eivät olisi riittäneet.

#49 kirjoitettu 12.12.2020 21:19

IT kirjoitti:
Mikä näitä kaikkia laulajia yhdistää?


Dolly Parton - Jolene
Rick Medlocke - Left Turn On A Red Light
Adele - Set Fire To The Rain
Ronnie Van Zant - Simple Man
Jennifer Rush - The Power Of Love
John Lennon - Jealous Guy
Klaus Meine - Wind Of Change
Whitney Houston - I Will Always Love You
Jon Bon Jovi - Wanted Dead Or Alive
Ben E. King - Stand By Me


Kaikissa tapauksissa vokalisti venyttää ja/tai taivuttaa vokaaleja omalla tavallaan...

Olen tässä viime päivinä kuunnellut paljon kappaleita sillä korvalla, ja alan uskoa, että todellisten laulajien salaisuus on se millä tavalla he venyttävät ja/tai taivuttavat vokaaleita... Näin ainakin englannin kielisessä lyriikassa... Sellainen ajattelu, että yksi nuotti per tavu on täyttä potaskaa... Todellinen hauskuus ja nerous parhaimpien vokalistien kohdalla alkaa just siitä miten he vokaaleja kohtelevat...

Vokaalien avulla voidaan myös kuljettaa ja rytmittää sitä lyriikkaa alla kulkevaan rytmiin ja melodiaan...


Näinhän se on. Ihmisääni on kuten muutkin instrumentit; kitaran kieliäkin venytetään, ääniä improvisoidaan, omalla tyylillä. Vokaaleja voi laulaja venyttää, ja vaikka katkoa ... Sanat sisältävät vokaaleja ja konsonantteja, ja konsonantin venytys on hieman hankalaa, joten vokaalit antavat suuremman liikkumavaran. Sanoittaessa kannattaa sanajärjestys asettaa niin, että vokaalivoittoiset sanat (useimmiten) tulevat loppupuolelle lausetta, ei aina mutta usein. Riippuu tietenkin sävellyksestä.

#50 kirjoitettu 13.12.2020 05:52 Muok:13.12.2020 05:54

Keskustelun tasokkuuden suhteen olisi asialle eduksi jos tunnistaisi mm. sävelletyn melodian ja fraseerauksen käsitteiden välisen eron. Fraseraus ei ole mitään uudelleensäveltämistä, vaan olemassa olevan sävel- ja tekstimateriaalin hienosäätöä, jossa siinäkin on olemassa selviä perussääntöjä.

WIKI/Fraseeraus:

"Fraseeraus tarkoittaa musiikissa melodia- tai rytmifraasien esittämistä persoonallisella tavalla, kuitenkin niin että fraasin alkuperäinen melodinen ja rytminen hahmo säilyy tunnistettavana.

Fraseeratessaan esittäjä voi muunnella haluamillaan tavoilla esim. äänenväriä, dynamiikkaa, intensiteettiä ja äänenkorkeutta (mm. vibrato), sekä äänten rytmistä mikroajoitusta.

Fraseeraamalla esittäjä värittää esittämäänsä teosta oman näkemyksensä mukaiseksi ja ottaa näin vapauden luoda oman tulkintansa esitettävästä kappaleesta.

Fraseeraamiseksi voidaan mieltää myös esittäjän jo olemassa olevalle melodialle tekemä vähäinen rytminen ja melodinen muuntelu. Fraseeraamisen erottaa varsinaisesta muuntelusta se, että alkuperäinen musiikillinen informaatio pysyy tunnistettavana. "

--------------------------

Vain taitavat laulajat pystyvät kunnolliseen ja persoonalliseen fraseeraukseen. Jos ei osaa laulaa kuin välttävästi, ei fraseeraukseenkaan kannata uhrata yhtään minuuttia. Kehno lopputulos muuttuu yleensä väkinäisiä fraaseja vääntämällä vieläkin kehnommaksi, johon entinen pomoni olisi saattanut sanoa:"saatiinpa tuolla operaatiolla sudelle häkkikin".

--------------------

Ei sanoituskaan ole mitään sattumankauppaa kun se tehdään ammattitaidolla.

https://www.sakonstudi...

"Esimerkiksi Heikki Salo esitteli laululyriikan oppikirjassaan, Kahlekuningaslajissa, hieman toisenlaisen lähestymistavan: Siinä hän kertoo tekevänsä melodiasta aina ensimmäiseksi rakennekartan, johon merkitsee ensin laulun osat allekain kokonaisrakenteen hahmottamiseksi, jonka jälkeen hän kirjaa ylös kuinka monta säveltä on kussakin säkeessä ja mitkä ovat niiden kestot ja sitten hän vielä merkitsee että missä kohdissa tavujen pitäisi olla painollisia. Näin hänelle syntyy laulusta metrinen kaavio josta käy ilmi minne kuuluu pitkä ja minne lyhyt tavu. Samassa kaaviossa on siis tavukartta ja laulun kokonaisrakenne.

Olen kuullut, että etenkin monet vanhan liiton sanoittajat, kuten esimerkiksi Vexi Salmi, haluavat laulusta nuotinnoksen ennen kuin ryhtyvät sanoitustyöhön. Tällöin heillä on käytössään valmiiksi tätä Heikin karttaa vastaava työkalu. Käytännössä ainostaan nuottien painoarvot näkyvät nuotinnoksesta huonosti. Pop/rock osastolla nuotteja voi toki olla kuitenkin vähän huonosti liikkeellä!"

----------------------------

Siinä parin sanoittajamestarin työskentelytavat, joita yritän parhaani mukaan noudattaa myös itse omissa tekeleissäni ja joita yritin täälläkin selittää kehnolla menestyksellä.

Jos tuo tapa ei kelpaa, niin sitten pitää etsiä muita tapoja, joita niitäkin löytyy ja joita pystyy käyttämään jos on riittävästi kokemusta, korvaa ja tyylitajua.

Kun tyytyy sanoittamaan vain omia taideteoksiaan, niin niitä voi väännellä ihan mielensä mukaan; muiden tekemiä biisejä ei vaan voi.

#51 kirjoitettu 13.12.2020 08:48 Muok:13.12.2020 08:53

Fraseeraus ja basso ovat minusta biiseissä vähän eri asioita. Basso kuuluu populaarimusiikin kulmakiviin kun fraseeraus taas on osa koristelua.

Jos otan vertauksen niin basso on osa kakkua ja fraseeraus on se pienoislippu siinä kakun päällä. Kakku voi olla aivan hemmetin hyvää vaikka se lippu puuttukin. Jos kakku on raaka, se pienoislippu siinä päällä ei pelasta tilannetta.

Itse näen tämän fraseerausjutun muutenkin niin, etten lähde sitä edes yrittämään muuta kuin apinoimalla jotain todella helppoa kohtaa jos on aivan välttämätön pakko (toistaiseksi ei ole ollut).

Jos joku ihan oikea laulaja jostain kumman syystä haluaisi laulaa jonkun biisini, niin jättäisin mahdollisen fraseerauksen ihan suosiolla solistin huoleksi koska hänellehän se kuuluukin osana biisin tulkintaa. Studioissa kyllä karsitaan turhat niekut ja kököt fraseeraukset ammattilaisten toimesta pois tai suorastaan kehotetaan solistia fraseeramaan jossain tietyssä kohdassa.

----------------

Sitten meissä on sekin ero, että kun lähden tekemään mitä tahansa biisiä, hommaan siitä ensin kunnon pahvin joten olen aika hyvin kärryillä siitä miten sävellys oikeasti menee. Samalla selviää tietysti sekin, miten paljon biisin tunnetuimmat solistit koristelevat levytyksiään omalla fraseerauksellaan. Jos fraseerauksesta on tullut suorastaan biisin tavaramerkki, huomioin sen sovituksessakin jotenkin.

#52 kirjoitettu 13.12.2020 09:07

AnttiJ kirjoitti:

Ei sanoituskaan ole mitään sattumankauppaa kun se tehdään ammattitaidolla.

Olen kuullut, että etenkin monet vanhan liiton sanoittajat, kuten esimerkiksi Vexi Salmi, haluavat laulusta nuotinnoksen ennen kuin ryhtyvät sanoitustyöhön.



Näin on kuten sanot.

Kun taas sävelletään sanoja, on systeemi ja työmetodit siihen sopivia.

Vexi Salmi ja Kassu Halonen tekivät paljon biisejä myös sillä tavalla, että Vexi lähetti sanat faksilla Kassulle, joka sävelsi ne. Aamupuolella alkoi jo faksi suoltaa ulos jopa kymmenen Vexin sanoitusta. Heillä oli nopea työtahti:

– Aamuseitsemältä tuli ensimmäinen faksi, siitä tiesin, että Vexi on herännyt. Puoleenpäivään mennessä oli tullut kymmenen tekstiä. Kolmelta se soitti ja kysyi, onko sävellykset sävelletty. Kun sanoin, ettei vielä kaikkia, se totesi: “Kato ettei susta tuu hidasta”.

Koko juttu:
https://yle.fi/uutiset...

#53 kirjoitettu 13.12.2020 09:41 Muok:13.12.2020 09:51

Tämä on juurikin näin. Tilanne on ihan erilainen jos tehdään sanoja biisiin (joko uusia tai käännöksiä) tai biisiä sanoihin. Jälkimmäistä en ole koskaan edes kokeillut muuten kuin omiin teksteihini, koska en pidä itseäni minkääntason säveltäjänä.

Omissa harvoissa biiseissäni sävel ja ensimmäisen säkeistön sanat saattavat syntyä joskus aika lailla yhtä aikaakin jolloin saatan muuttaa muutamia nuotteja jotta osuva riimi toimii tai vaihtoehtoisesti muutan riimitystä jos sävelet tuntuvat hyviltä. Omassa "tuotannossa" pelivaraa onkin juuri tuosta syystä merkittävästi enemmän kuin lainabiisien sanoituksessa.

Noissa coverbiisien sanoituksissa kannattaa pitäytyä mahdollisimman lähellä alkuperäistä aihetta jotta copyrigthsien omistajat pitäisivät tekstiä "käännöksenä", jolloin lupa kuulemma heltiää merkittävästi helpommin (jos sellainen olisi ylipäänsäkään saatavilla). Näin kertoivat ESL:n toimihenkilöt joten siihen lienee uskominen.

#54 kirjoitettu 13.12.2020 13:10 Muok:13.12.2020 13:11

Nyt ollaan asian kovassa ytimessä: on ihan eri asia tehdä itse koko biisi kuin tehdä osa siitä "uudestaan" muiden antamien puitteiden mukaan.

Niin kuin aiemmin totesin, oma tekeminen jättää ihan eri tavalla pelivaraa ja muuntelumahdollisuuksia vaikka tosin tietyt asiat (mm. pitkien vokaalien paikat) kannattaa harkita samalla tavalla. Jos omassa balladisävellyksessä on tahdin pituinen koko nuotti, ei juuri siihen kohtaan kannata yrittää sovittaa puolalaisen mäkihyppääjän nimeä.

Se kuinka nopeasti syntyy vähintään kelvollista sanoitusta, riippuu enemmän kuin paljon mm. hankitusta rutiinista, sanavarastosta, kielikorvasta ja rytmitajusta. Itse en pidä nopeutta sinällään itseisarvona. Joskus ihan OK-tason sanat syntyvät puolessa tunnissa mutta useinmiten parissa päivässä (toki biisin pituus ja mm. aihekin vaikuttavat) . Pieni kypsyttely johtaa ainakin minulla pieniin korjauksiin ja selkeästi parempaan lopputulokseen.

Vexi Salmen työtahtia en kyllä suosittele kenellekään jolla ei ole Salmen kokemusta. Ihan samalla tavalla Vainio ja Leskinen pystyivät tekemään tarvittaessa tekstin nopeastikin; Vainiokin parhaimmillaan suurin piirtein samaa tahtia kuin bändi soitti. Samaanhan pystyvät nykyisin parhaat räppäritkin ... mutta vain parhaat. Aika harva meistä täällä on "Vexi Salmia" tai "Kassu Halosia".

--------------

Valmiin tekstin tekeminen myöhemmin tapahtuvaa sävellystä varten on tosi vaativaa puuhaa (paitsi jos tekee biisejä Ultra Bralle ja aika harva tekee) koska jokaisessa säkeistössä tulisi olla sama poljento koska ani harvoin halutaan, että jokainen säkeistö pitäisi säveltää ja laulaa eri tavalla.

#55 kirjoitettu 13.12.2020 13:42

Jep. Ja tämä tapa, että yksin tekee kaiken: sävellys, sanoitus, sovitus, soitto eri instrumenteilla, laulu, taustalaulut, äänitys, miksaus, masterointi, niin ei sen nyt kovin joutuin tarvi tulla ... Voi olla tyytyväinen, jos jonkinlaisen "rymmyytyksen" saa aikaan.

#56 kirjoitettu 13.12.2020 15:56

Otetaas alusta vielä kerran.

*Jos säveltäjä on säveltänyt pitkän koko nuotin, niin sen voi laulaa halutessaan nuottien mukaan ihan suorana yhden tahdin pituisena äänenä kuten säveltäjä on kirjoittanut.
*Jos säveltäjä on säveltänyt samaan tilaan tietyn sävelkulun jossa on monta nuottia, mutta jotka on yhdistetty pitkällä kaarella niin se lauletaan yhtenä äänenä jonka korkeus vaihtelee nuottien mukaan. Taas voidaan mennä säveltäjän tahdon mukaisesti.
*Tai sitten taitava solisti fraseeraa sen pitkän nuotin (tai kaarella yhdistetyt) hyväksi katsomallaan tavalla. Säveltäjä joko hyväksyy tai hylkää ao. tulkinnan.

Ydin noissa kaikissa on se, että se ääni jonka tulee kestää yhden tahdin verran tulee olla sellainen että sen voi myös laulaa tahdin pituisena. Kerakkeet eivät siihen tarkoitukseen sovi, mutta tietyt lyhyet sanat, tavut tai sanojen loput, joissa on sopivia vokaaleja siihen sopivat (esim. suomessa aan-päätteiset sanat). Sanaa "milloinkaan" voi laulaa viimeisen tavun osalta lähes äärettömän pitkään, koska siinä soi lähes koko ajan vain pitkä "a".

Solistin tarkoitus on toteuttaa säveltäjän aivoituksia, ei säveltää biisiä uudestaan. Asia ei ole ollenkaan yhdentekevä ainakaan säveltäjän kannalta. Jos oikein muistan, niin täällä puhuttiin kerran siitä, että mitäs jos alkaisimme tehdä versioita toinen toistemme biiseistä. Jos oikein muistan, se olit nimenomaan sinä, joka aloit asettaa reunaehtoja omien biisiesi mahdollisiin versioihin. Ehkä asia ei olekaan ihan yhdentekevä?

Normaalikuulijalle asialla ei ole yhtään mitään väliä koska hänen tarkoituksenaan on vain kuunnella biisejä. Mutta eikös tämä ole musiikin harrastajien ja tekijöiden, eikä pelkkien kuuntelijoiden sivusto?

Jos asialla ei olisi mitään merkitystä edes biisien tekijöille, koko tämä lanka on ihan käyttökelvoton lähtökohtaisestikin; sen nimihän on "Melodia, vokaalit ja fraseeraus." Ainakin langan käynnistäjä on alun perin ollut sitä mieltä, että eri asioista on kysymys.

Jos tekee itse biisejä itselleen, niin silloinkaan asialla (sävellys --- fraseeraus) ei ole suurtakaan väliä. Mutta kun ihan kaikki täällä eivät operoi pelkästään tuolla tavalla, vaan joku joutuu sitoutumaan tiettyihin pelisääntöihin versioita tehdessään.

---------

Kun biisissä on paljon tahdin (tai jopa yli) kestäviä nuotteja, niin ei niistä taida kerakkeilla kunnialla selvitä. Koko tahdin suriseva ärrä tai suhiseva ässä on jotain sellaista, mitä tuskin kukaan haluaa herkässä balladissa kuulla.

#57 kirjoitettu 13.12.2020 17:28

Kirjoitin edelliseenkiin viestiini mm. kaksi asiaa:

1) Normaalikuulijalle asialla ei ole yhtään mitään väliä koska hänen tarkoituksenaan on vain kuunnella biisejä. Mutta eikös tämä ole musiikin harrastajien ja tekijöiden, eikä pelkkien kuuntelijoiden sivusto?

2) Jos tekee itse biisejä itselleen, niin silloinkaan asialla (sävellys --- fraseeraus) ei ole suurtakaan väliä. Mutta kun ihan kaikki täällä eivät operoi pelkästään tuolla tavalla, vaan joku joutuu sitoutumaan tiettyihin pelisääntöihin versioita tehdessään.

Miten tuon voisi vielä selvemmin sanoa???

#58 kirjoitettu 13.12.2020 17:56

AnttiJ kirjoitti:
Kirjoitin edelliseenkiin viestiini mm. kaksi asiaa:

1) Normaalikuulijalle asialla ei ole yhtään mitään väliä koska hänen tarkoituksenaan on vain kuunnella biisejä. Mutta eikös tämä ole musiikin harrastajien ja tekijöiden, eikä pelkkien kuuntelijoiden sivusto?

2) Jos tekee itse biisejä itselleen, niin silloinkaan asialla (sävellys --- fraseeraus) ei ole suurtakaan väliä. Mutta kun ihan kaikki täällä eivät operoi pelkästään tuolla tavalla, vaan joku joutuu sitoutumaan tiettyihin pelisääntöihin versioita tehdessään.

Miten tuon voisi vielä selvemmin sanoa???


Selvästi olet asian sanonut. Ja ymmärrettävästi.

Itse olen tässä pohtinut, että esim. Tom Jones, Laulaja isolla L-kirjaimella, osaa ja kykenee fraseeraamaan biisejä tietoisesti hyvällä tyylillä ja taidolla. Minun on parasta "tykittää" ne omat tarinani ilman (usein teennäiseksi lipsuvaa) fraseerauksen yrittämistä. Se on jo ok suoritus, kun tempaisee biisin läpi pääsääntöisesti nuotilleen. (Pieni kevennys): Tom Joneskin tulkintani kuultuaan voisi hymyillä ymmärtäväisesti, taputtaa minua rohkaisevasti olalle, ja sanoa, että kiitos, musiikki on hieno asia, yhteinen ilomme, kannustan sinua jatkamaan harjoittelua. Uskon hänen olevan sekä huumori- että herrasmies!

#59 kirjoitettu 13.12.2020 18:37 Muok:13.12.2020 18:40

urpoarpo kirjoitti:

Itse olen tässä pohtinut, että esim. Tom Jones, Laulaja isolla L-kirjaimella, osaa ja kykenee fraseeraamaan biisejä tietoisesti hyvällä tyylillä ja taidolla. Minun on parasta "tykittää" ne omat tarinani ilman (usein teennäiseksi lipsuvaa) fraseerauksen yrittämistä. Se on jo ok suoritus, kun tempaisee biisin läpi pääsääntöisesti nuotilleen. (Pieni kevennys): Tom Joneskin tulkintani kuultuaan voisi hymyillä ymmärtäväisesti, taputtaa minua rohkaisevasti olalle, ja sanoa, että kiitos, musiikki on hieno asia, yhteinen ilomme, kannustan sinua jatkamaan harjoittelua. Uskon hänen olevan sekä huumori- että herrasmies!


Olet taas(kin) asian ytimessä. Miten ihmeessä jollakin (kuten Tompalla) onkin se jokin, jonka avulla ukko pystyy vetämään vaikeatkin fraseeraukset jatkuvasti täysin putkeen? Oli kyseessä soul tai power balladi, niin kaikki käy. En voi kuin kadehtia .. tai mitä turhia, ensin olisi pitänyt opetella laulamaan edes tahdin mittainen suora ääni kohdalleen.

Mikään, mikä kuulostaa väkinäiselle tai päälleliimatulta, ei kuulosta koskaan hyvälle. Paljon fiksumpaa on hyödyntää omia vahvuuksiaan ja rakentaa omat biisinsä niiden varaan. Sen sijaan arvostan rehellisyyttä ja aitoutta eli ollaan sitä mitä ollaan. Ei kannata yrittä olla Tom Jones jos eväät eivät siihen riitä. Hitosti nauratti aikanaan Alibissa Hullu-Jussin hahmo "Suomen mahtavaäänisin laulaja Frederik D. Kansa".

Vaan soittaako Jones yhtä hyvin kitaraa kuin sinä? Ei muuten soita ...

#60 kirjoitettu 14.12.2020 07:29 Muok:14.12.2020 07:36

Olen tässä kuunnellut (vaimo siis soittaa) jouluradiota ja sieltä on tullut huomattua kaksi asiaa tähän keskusteluun. Monessa suomenkielisessä joululaulussa noita vokaaleja venytetään jotenkin luonnottoman kuuloisesti. En just nyt kyllä saa päähäni esimerkkejä, mutta aina välillä ne liian piitkät voookaalit sieltä kuuluvat.

Toinen asia koskee aloitusviestissä mainittua melisman käyttöä. Kuunnelkaapa tämä laulu Kristiina Kotkanpesältä ja sen jälkeen ei kiinnosta käyttää melismaa muuten kuin huumori (tai ärsyttävyys-)arvoa lisäämässä

Jamsteri opiskeli kirjoitustaitoa 07:36 14.12.2020

#61 kirjoitettu 14.12.2020 08:14

IT kirjoitti:
Tuli tässä sellainen asia mieleen tästä sun kommentista, että kuuluuko ne liian pitkät vokaalit sellaisissa suomenkielisissä joululauluissa, jotka on alun perinkin sävelletty meillä Suomessa ja suomen kielellä, vai onko nuo häiritsevät pitkät vokaalit pääasiassa esim. englannin kielisistä joululauluista suomen kielelle käännetyissä joululauluissa? Vaiko sekä että?


Minusta näin äkkiä mutuilemalla ne on nimenomaan alunperinkin suomeksi sävelletyissä lauluissa. Koitanpa kuulostella tarkemmin, että missä niitä tulee vastaan. Tässä saattaa myös auttaa laulukirjoissa asuvat joululaulut.

#62 kirjoitettu 20.01.2021 09:35 Muok:20.01.2021 10:20

Kävimme mielenkiintoista keskustelua laulamisesta tässä ketjussa ennen joulua. Emme käsitelleet M.A. Nummisen kehittämää tyyliä, joka kyllä ansaitsee tulla mainituksi. Nummis-saundi syntyy, kun "käydään kurkkuun kiinni". Tyylin kuuluvia tunnusmerkkejä ovat hallitut kiekaisut eli "kukot".

Näillä videoilla M. A. Numminen paljastaa äänensä salaisuudet, ensimmäisessä videossa on haastattelu ja toisessa lauletaan käytännössä:

https://yle.fi/aihe/ar...

Olen jonkun verran jo treenaillutkin noita kukkoja, ehkäpä johonkin biisiin voin kiekaistakin. Mutta toki vain kerran tai kaksi, mikäli opin kiekaisun (vai kukkoilun?) kunnolla ...

#63 kirjoitettu 20.01.2021 09:50

Eikös Nummisen omintakeinen laulutyyli ole seurausta myös siitä, ettei mies kehdannut uransa alkuvaiheessa laulaa omalla äänellään?

Voi olla että muistan väärin. Mutta niin tai näin, mies on saavuttanut sen mistä monet haaveilevat: solistin tunnistaa satavarmasti jo ensimmäisen lainin aikana.

#64 kirjoitettu 20.01.2021 10:39

AnttiJ kirjoitti:
Eikös Nummisen omintakeinen laulutyyli ole seurausta myös siitä, ettei mies kehdannut uransa alkuvaiheessa laulaa omalla äänellään?

Voi olla että muistan väärin. Mutta niin tai näin, mies on saavuttanut sen mistä monet haaveilevat: solistin tunnistaa satavarmasti jo ensimmäisen lainin aikana.


En ole tuosta tietoinen, onko Numminen(kin) kainostellut (tai jopa hävennyt) ääntään uran alkuvaiheessa ... yleistähän se on ..., varsinkin ennen vanhaan ihmiset usein "koulutettiin" aliarvioimaan itsensä.

Pitkälle on Numminen edennyt. Hänen vaikutuksensa on mielestäni positiivinen sekä musiikissa että muutenkin. Varsinkin asennepuolella on oppimista itse kenelläkin, mikäli on alkanut "panta kiristää" ja suhtautuu musaan liian vakavasti.

#65 kirjoitettu 20.01.2021 10:58

Tiedän, että Numminen oli Suomessa jonkinasteinen elektronisen musiikin pioneeri

#66 kirjoitettu 20.01.2021 14:04

https://youtu.be/J19o3...

hmm...vaikuttaa aika kokeelliselta...

#67 kirjoitettu 20.01.2021 14:14

urpoarpo kirjoitti:

Pitkälle on Numminen edennyt. Hänen vaikutuksensa on mielestäni positiivinen sekä musiikissa että muutenkin. Varsinkin asennepuolella on oppimista itse kenelläkin, mikäli on alkanut "panta kiristää" ja suhtautuu musaan liian vakavasti.


Luin jokin aika sitten Rauli "Badding" Somerjoesta kertovan kirjan. Siitä ilmeni enemmän kuin selvästi, että MA oli se henkilö joka suorastaan väkisin työnsi Baddingia eteenpäin ja jelppasi miestä mm. levytysasioissa enemmän kun laki määrää. Miehethän askaroivat yhdessä monissakin performansseissa ja taideprojekteissa mm. "Suomen Talvisota 1939-40"-kokoonpanonsa kanssa.

#68 kirjoitettu 21.01.2021 08:00 Muok:21.01.2021 08:01

geeli kirjoitti:
https://youtu.be/J19o3...

hmm...vaikuttaa aika kokeelliselta...


Joo, ja varmaan oli hauskaa ... Nummisen ja kumppaneiden Sähkökvartetti "niitti mainetta" jopa ulkomailla:

"Bulgarian kommunistisilla nuorisofestivaalilla Nummisen ja Sähkökvartetin esitys karkotti paikalta suuren osan tuhatpäisestä yleisöstä ja he saivat porttikiellon festivaalille."

https://fi.wikipedia.o...

"... järjestäjät keskeyttivät sen korviaraastavan esityksen. Numminen muistelee tapausta edelleenkin "suurimpana kansainvälisenä menestyksenään"".

https://yle.fi/aihe/ar...

Kunnon underground-meininkiä ...

#69 kirjoitettu 21.01.2021 11:06

Mutta jos ketjun otsikon aiheessa pysytään, niin näitä M.A:n kehittämiä kukkoja voidaan kai käsitellä termin fraseeraus alla. Eihän kukkoa varmaankaan sävelletä kappaleeseen. (Vaikka olisi juonut useammankin Laitilan Kukon)

Mutta kun kyseessä on kuitenkin hallittu kukko, se ei siis pohjaudu improvisointiin, vaan kukko kiekautetaan täysin määrättyyn paikkaan. Sitä kautta se taas menee jo liki säveltämistä. Aika kinkkinen terminen ongelma, onneksi ei hypoterminen ...

Jossakin omassa biisissä tämä kukon käyttö voisi antaa mukavaa lisävivahdetta kenelle tahansa. Mutta vähäinen määrä, esim. 1 - 2 kukkoa biisissä tulkittaisiin helposti vain lauluvirheeksi, siis osaamattomuudeksi. Tämän välttääkseen (muiden kuin M.A:n) kannattaa fraseerata kukko ainakin 7 - 10 kertaa hieman yli kolmen minuutin biisiin. Näin nämä hallitut kukot kertovat korkeasta osaamisesta.

Kukon alkuperäinen keksijä ja kehittäjä M.A. on jo osoittanut taitonsa moneen kertaan, joten yksikin (mestarillinen) kukko biisissä riittää tietenkin hänellä.

Kukkoa voisi myös kehittää sillä tavalla undergroundin hauskassa hengessä, että jossakin biisissä olisikin "kana" tai "tipu" tai peräti "broileri" (tämä viimeinen passaisi ehkä kylmänkiskoiseen musaan) ... ja miettiä, mikä saundimaailma niihin liittyisi ... Näin oman biisin tekijä voi viedä kansanperinnettä eteenpäin.

#70 kirjoitettu 22.01.2021 11:56

urpoarpo kirjoitti:
Joo, ja varmaan oli hauskaa ... Nummisen ja kumppaneiden Sähkökvartetti "niitti mainetta" jopa ulkomailla:

"Bulgarian kommunistisilla nuorisofestivaalilla Nummisen ja Sähkökvartetin esitys karkotti paikalta suuren osan tuhatpäisestä yleisöstä ja he saivat porttikiellon festivaalille."


Pistin sähkökvartettia soimaan ja tyttäreni puklasi lattialle Onneksi ei päälle kuitenkaan.