Mikseri.net

#42 kirjoitettu 21.09.2013 16:12

Funereal kirjoitti:
Lautajaska kirjoitti:
Funereal kirjoitti:
Kitaristi 93 kirjoitti:
Veri kirjoitti:
Koululaiselle tuottaa liikaa päänvaivaa vielä yhden ylimääräisen opettelu. Englanti on maailmankieli ja ruotsia tarvitaan hyvin marginaalisesti. Hyöty-haitta -suhde on kammottava kaikkien tilastojen valossa.

Mitä kammottavaa haittaa ruotsinkielen oppimisessa on?


Sitä että se on jostain muusta hyödyllisestä pois. Samaa voisi kysyä myös siitä, että mitä haittaa olisi siitä, jos kaikki lukis peruskoulussa latinaa tai vaikka haltiakieltä. Mutta käsi sydämelle, kuinka paljon kuvittelet että em. kieliä tulee kukaan tarvitsemaan aikuisena?


Se, tarvitseeko jotain kieltä on pelkästään itsestä kiinni. Jollei suostu puhumaan, tai käyttämään kieltä, niin ei sitä sitten tarvitse. Usein on pakko suorastaan etsiä siihen tilaisuutta.

Tilannetta muuttaisi ihan pikkiriikkisen, jos koulussa opetettaisi edes sellaista ruotsia, jolla pärjäisi Ruotsissa, mutta ei kun pitää opettaa sitä kieltä, mitä nuo vähemmistömulkerot, joista suurin osa osaa suomeakin, rannikkoseuduilla sönköttää.

Tuo "voihan sitä ehkä joskus tarvita" on äärimmäisen typerä argumentti, jolla voi perustella mitä tahansa. Koulussa pitäisi kaikkien opiskella mielestäni niitä tietoja ja taitoja, joita lähes väistämättä tulee tarvitsemaan, ja opiskelijat voisivat sen lisäksi itse valita muita hyödyllisiä taitoja kuten vaikka sen ruotsin kielen.


Samaa kieltähän se on, vaikka täällä lausutaan hieman kulmikkaammin. Tärkeintähän on, että tulee jollain tavoin ymmärretyksi. Ruotsissa ymmärretään hyvin täkäläistä ruotsia. Heidän lausuntansa oppiminen vie hetken, mutta minusta sitä on lopulta jopa helpompi ymmärtää, kuin suomenruotsia, sillä he painottavat sanat selkeämmin. Täällä tulee tasaista pötköä monotonisesti.
Jotkut rannikon murteet ovat sitten oma juttunsa, mutta niinhän on suomenkin murteiden kanssa. Tai Skåne Ruotsissa, mutta skånska luetaan kokonaan omaksi kielekseen.
Oma kouluruotsi oli tosin niin lapsellista sanastoa, että oli pakko mennä kansalaisopistoon oppimaan lisää hieman aikuisempaa sanastoa. Kun ei reaali maailmassa juuri tarvitse osata satua kolmesta pukista, ja sellaista.
Minun kouluaikaani opettaja jopa pilkkasi, jos sanoi väärin. Väitti, että kyllä nyt olisi ruotsalaista naurattanut. Heti kun huomasin, etteivät he naurakaan, tohdin alkaa puhuakin.
Ellen itse olisi tunkenut paikkoihin, missä sitäkin voi puhua, ei sille tarvetta paljoakaan olisi ollut, mutta kun Mallorcallakin tungin itseni ruotsalaiseen retkibussiin, niin johan sitä pääsi horisemaan ja oli hiton kiva reissu sekin.
Minähän aloin opetella sitä paremmin, kun rakastuin heidän tanssimusiikkiinsa. Sitten olen matkustanut monasti sitä kuulemaan paikanpäälle.
Jotkut Nightwishin fanit kaukana maailmalla lukevat samasta syystä jopa suomea. Joku heistäkin toivottavasti oikein hyötyykin siitä.

#43 kirjoitettu 23.09.2013 04:40

Lautajaska kirjoitti:

Samaa kieltähän se on, vaikka täällä lausutaan hieman kulmikkaammin. Tärkeintähän on, että tulee jollain tavoin ymmärretyksi. Ruotsissa ymmärretään hyvin täkäläistä ruotsia.


Mä nyt olen varmaan viimeinen henkilö kommentoimaan tätä keskustelua sen tarkemmin, sillä olen ihan periaatteesta jättänyt Ruotsinkielen opiskelun sille tasolle, että ihme kun en saanut ehtoja siitä aikanaan..
Mutta, sen olen kuullut Suomenruotsalaisilta tutuilta, että joo, Ruotsissa pärjää kyllä tällä ns. rantaruotsilla, mutta esim. Tukholmassa (jossa tosin asuu vain jotain alle 10% Ruotsin väestöstä) on jo vaikeampaa tulla ymmärretyksi tällä meidän versiolla. Ja oman kokemuksen mukaan keski-ikäiset, tai vanhemmat ymmärtävät Englantiakin hieman heikosti.

#44 kirjoitettu 23.09.2013 12:31

Lautajaska kirjoitti:
Funereal kirjoitti:
Lautajaska kirjoitti:
Funereal kirjoitti:
Kitaristi 93 kirjoitti:
Veri kirjoitti:
Koululaiselle tuottaa liikaa päänvaivaa vielä yhden ylimääräisen opettelu. Englanti on maailmankieli ja ruotsia tarvitaan hyvin marginaalisesti. Hyöty-haitta -suhde on kammottava kaikkien tilastojen valossa.

Mitä kammottavaa haittaa ruotsinkielen oppimisessa on?


Sitä että se on jostain muusta hyödyllisestä pois. Samaa voisi kysyä myös siitä, että mitä haittaa olisi siitä, jos kaikki lukis peruskoulussa latinaa tai vaikka haltiakieltä. Mutta käsi sydämelle, kuinka paljon kuvittelet että em. kieliä tulee kukaan tarvitsemaan aikuisena?


Se, tarvitseeko jotain kieltä on pelkästään itsestä kiinni. Jollei suostu puhumaan, tai käyttämään kieltä, niin ei sitä sitten tarvitse. Usein on pakko suorastaan etsiä siihen tilaisuutta.

Tilannetta muuttaisi ihan pikkiriikkisen, jos koulussa opetettaisi edes sellaista ruotsia, jolla pärjäisi Ruotsissa, mutta ei kun pitää opettaa sitä kieltä, mitä nuo vähemmistömulkerot, joista suurin osa osaa suomeakin, rannikkoseuduilla sönköttää.

Tuo "voihan sitä ehkä joskus tarvita" on äärimmäisen typerä argumentti, jolla voi perustella mitä tahansa. Koulussa pitäisi kaikkien opiskella mielestäni niitä tietoja ja taitoja, joita lähes väistämättä tulee tarvitsemaan, ja opiskelijat voisivat sen lisäksi itse valita muita hyödyllisiä taitoja kuten vaikka sen ruotsin kielen.


Samaa kieltähän se on, vaikka täällä lausutaan hieman kulmikkaammin. Tärkeintähän on, että tulee jollain tavoin ymmärretyksi. Ruotsissa ymmärretään hyvin täkäläistä ruotsia. Heidän lausuntansa oppiminen vie hetken, mutta minusta sitä on lopulta jopa helpompi ymmärtää, kuin suomenruotsia, sillä he painottavat sanat selkeämmin. Täällä tulee tasaista pötköä monotonisesti.
Jotkut rannikon murteet ovat sitten oma juttunsa, mutta niinhän on suomenkin murteiden kanssa. Tai Skåne Ruotsissa, mutta skånska luetaan kokonaan omaksi kielekseen.
Oma kouluruotsi oli tosin niin lapsellista sanastoa, että oli pakko mennä kansalaisopistoon oppimaan lisää hieman aikuisempaa sanastoa. Kun ei reaali maailmassa juuri tarvitse osata satua kolmesta pukista, ja sellaista.
Minun kouluaikaani opettaja jopa pilkkasi, jos sanoi väärin. Väitti, että kyllä nyt olisi ruotsalaista naurattanut. Heti kun huomasin, etteivät he naurakaan, tohdin alkaa puhuakin.
Ellen itse olisi tunkenut paikkoihin, missä sitäkin voi puhua, ei sille tarvetta paljoakaan olisi ollut, mutta kun Mallorcallakin tungin itseni ruotsalaiseen retkibussiin, niin johan sitä pääsi horisemaan ja oli hiton kiva reissu sekin.
Minähän aloin opetella sitä paremmin, kun rakastuin heidän tanssimusiikkiinsa. Sitten olen matkustanut monasti sitä kuulemaan paikanpäälle.
Jotkut Nightwishin fanit kaukana maailmalla lukevat samasta syystä jopa suomea. Joku heistäkin toivottavasti oikein hyötyykin siitä.


Kyllähän sitä haltiakieltäkin pääsee käyttämään jos hakeutuu sellaisiin tilanteisiiin. Silti se on musta kehnohko perustelu sille, että kaikkien pitäisi osata haltiakieltä.

#45 kirjoitettu 23.09.2013 17:14

Funereal kirjoitti:
Lautajaska kirjoitti:
Funereal kirjoitti:
Lautajaska kirjoitti:
Funereal kirjoitti:
Kitaristi 93 kirjoitti:
Veri kirjoitti:
Koululaiselle tuottaa liikaa päänvaivaa vielä yhden ylimääräisen opettelu. Englanti on maailmankieli ja ruotsia tarvitaan hyvin marginaalisesti. Hyöty-haitta -suhde on kammottava kaikkien tilastojen valossa.

Mitä kammottavaa haittaa ruotsinkielen oppimisessa on?


Sitä että se on jostain muusta hyödyllisestä pois. Samaa voisi kysyä myös siitä, että mitä haittaa olisi siitä, jos kaikki lukis peruskoulussa latinaa tai vaikka haltiakieltä. Mutta käsi sydämelle, kuinka paljon kuvittelet että em. kieliä tulee kukaan tarvitsemaan aikuisena?


Se, tarvitseeko jotain kieltä on pelkästään itsestä kiinni. Jollei suostu puhumaan, tai käyttämään kieltä, niin ei sitä sitten tarvitse. Usein on pakko suorastaan etsiä siihen tilaisuutta.

Tilannetta muuttaisi ihan pikkiriikkisen, jos koulussa opetettaisi edes sellaista ruotsia, jolla pärjäisi Ruotsissa, mutta ei kun pitää opettaa sitä kieltä, mitä nuo vähemmistömulkerot, joista suurin osa osaa suomeakin, rannikkoseuduilla sönköttää.

Tuo "voihan sitä ehkä joskus tarvita" on äärimmäisen typerä argumentti, jolla voi perustella mitä tahansa. Koulussa pitäisi kaikkien opiskella mielestäni niitä tietoja ja taitoja, joita lähes väistämättä tulee tarvitsemaan, ja opiskelijat voisivat sen lisäksi itse valita muita hyödyllisiä taitoja kuten vaikka sen ruotsin kielen.


Samaa kieltähän se on, vaikka täällä lausutaan hieman kulmikkaammin. Tärkeintähän on, että tulee jollain tavoin ymmärretyksi. Ruotsissa ymmärretään hyvin täkäläistä ruotsia. Heidän lausuntansa oppiminen vie hetken, mutta minusta sitä on lopulta jopa helpompi ymmärtää, kuin suomenruotsia, sillä he painottavat sanat selkeämmin. Täällä tulee tasaista pötköä monotonisesti.
Jotkut rannikon murteet ovat sitten oma juttunsa, mutta niinhän on suomenkin murteiden kanssa. Tai Skåne Ruotsissa, mutta skånska luetaan kokonaan omaksi kielekseen.
Oma kouluruotsi oli tosin niin lapsellista sanastoa, että oli pakko mennä kansalaisopistoon oppimaan lisää hieman aikuisempaa sanastoa. Kun ei reaali maailmassa juuri tarvitse osata satua kolmesta pukista, ja sellaista.
Minun kouluaikaani opettaja jopa pilkkasi, jos sanoi väärin. Väitti, että kyllä nyt olisi ruotsalaista naurattanut. Heti kun huomasin, etteivät he naurakaan, tohdin alkaa puhuakin.
Ellen itse olisi tunkenut paikkoihin, missä sitäkin voi puhua, ei sille tarvetta paljoakaan olisi ollut, mutta kun Mallorcallakin tungin itseni ruotsalaiseen retkibussiin, niin johan sitä pääsi horisemaan ja oli hiton kiva reissu sekin.
Minähän aloin opetella sitä paremmin, kun rakastuin heidän tanssimusiikkiinsa. Sitten olen matkustanut monasti sitä kuulemaan paikanpäälle.
Jotkut Nightwishin fanit kaukana maailmalla lukevat samasta syystä jopa suomea. Joku heistäkin toivottavasti oikein hyötyykin siitä.


Kyllähän sitä haltiakieltäkin pääsee käyttämään jos hakeutuu sellaisiin tilanteisiiin. Silti se on musta kehnohko perustelu sille, että kaikkien pitäisi osata haltiakieltä.


Voidaanhan sitten esittää myös seuraavanlainen kysymys:
Koulussa luetaan algebraa, vaikka sitä ei elämässään tarvitse muut, kuin ne, joista tulee isona matematiikan opettajia. (Matematiikan opettajan pitää tietenkin osata algebraa, voidakseen opettaa sitä). Miksi sitä pitää kuitenkin kaikkien muidenkin lukea?

#46 kirjoitettu 24.09.2013 06:54

Lautajaska kirjoitti:
Funereal kirjoitti:
Lautajaska kirjoitti:
Funereal kirjoitti:
Lautajaska kirjoitti:
Funereal kirjoitti:
Kitaristi 93 kirjoitti:
Veri kirjoitti:
Koululaiselle tuottaa liikaa päänvaivaa vielä yhden ylimääräisen opettelu. Englanti on maailmankieli ja ruotsia tarvitaan hyvin marginaalisesti. Hyöty-haitta -suhde on kammottava kaikkien tilastojen valossa.

Mitä kammottavaa haittaa ruotsinkielen oppimisessa on?


Sitä että se on jostain muusta hyödyllisestä pois. Samaa voisi kysyä myös siitä, että mitä haittaa olisi siitä, jos kaikki lukis peruskoulussa latinaa tai vaikka haltiakieltä. Mutta käsi sydämelle, kuinka paljon kuvittelet että em. kieliä tulee kukaan tarvitsemaan aikuisena?


Se, tarvitseeko jotain kieltä on pelkästään itsestä kiinni. Jollei suostu puhumaan, tai käyttämään kieltä, niin ei sitä sitten tarvitse. Usein on pakko suorastaan etsiä siihen tilaisuutta.

Tilannetta muuttaisi ihan pikkiriikkisen, jos koulussa opetettaisi edes sellaista ruotsia, jolla pärjäisi Ruotsissa, mutta ei kun pitää opettaa sitä kieltä, mitä nuo vähemmistömulkerot, joista suurin osa osaa suomeakin, rannikkoseuduilla sönköttää.

Tuo "voihan sitä ehkä joskus tarvita" on äärimmäisen typerä argumentti, jolla voi perustella mitä tahansa. Koulussa pitäisi kaikkien opiskella mielestäni niitä tietoja ja taitoja, joita lähes väistämättä tulee tarvitsemaan, ja opiskelijat voisivat sen lisäksi itse valita muita hyödyllisiä taitoja kuten vaikka sen ruotsin kielen.


Samaa kieltähän se on, vaikka täällä lausutaan hieman kulmikkaammin. Tärkeintähän on, että tulee jollain tavoin ymmärretyksi. Ruotsissa ymmärretään hyvin täkäläistä ruotsia. Heidän lausuntansa oppiminen vie hetken, mutta minusta sitä on lopulta jopa helpompi ymmärtää, kuin suomenruotsia, sillä he painottavat sanat selkeämmin. Täällä tulee tasaista pötköä monotonisesti.
Jotkut rannikon murteet ovat sitten oma juttunsa, mutta niinhän on suomenkin murteiden kanssa. Tai Skåne Ruotsissa, mutta skånska luetaan kokonaan omaksi kielekseen.
Oma kouluruotsi oli tosin niin lapsellista sanastoa, että oli pakko mennä kansalaisopistoon oppimaan lisää hieman aikuisempaa sanastoa. Kun ei reaali maailmassa juuri tarvitse osata satua kolmesta pukista, ja sellaista.
Minun kouluaikaani opettaja jopa pilkkasi, jos sanoi väärin. Väitti, että kyllä nyt olisi ruotsalaista naurattanut. Heti kun huomasin, etteivät he naurakaan, tohdin alkaa puhuakin.
Ellen itse olisi tunkenut paikkoihin, missä sitäkin voi puhua, ei sille tarvetta paljoakaan olisi ollut, mutta kun Mallorcallakin tungin itseni ruotsalaiseen retkibussiin, niin johan sitä pääsi horisemaan ja oli hiton kiva reissu sekin.
Minähän aloin opetella sitä paremmin, kun rakastuin heidän tanssimusiikkiinsa. Sitten olen matkustanut monasti sitä kuulemaan paikanpäälle.
Jotkut Nightwishin fanit kaukana maailmalla lukevat samasta syystä jopa suomea. Joku heistäkin toivottavasti oikein hyötyykin siitä.


Kyllähän sitä haltiakieltäkin pääsee käyttämään jos hakeutuu sellaisiin tilanteisiiin. Silti se on musta kehnohko perustelu sille, että kaikkien pitäisi osata haltiakieltä.


Voidaanhan sitten esittää myös seuraavanlainen kysymys:
Koulussa luetaan algebraa, vaikka sitä ei elämässään tarvitse muut, kuin ne, joista tulee isona matematiikan opettajia. (Matematiikan opettajan pitää tietenkin osata algebraa, voidakseen opettaa sitä). Miksi sitä pitää kuitenkin kaikkien muidenkin lukea?


Siis laskutaitoa ei tarvitse mihinkään? En oikeastaan keksi alaa, jolla laskutaito olisi täysin hyödytöntä. Lisäksi siitä on ihan muutenkin hyötyä mm. rahamäärien laskemisessa. Sekoitatkohan nyt algebran johonkin muuhun?

#47 kirjoitettu 24.09.2013 08:11

Funereal kirjoitti:
Lautajaska kirjoitti:
Funereal kirjoitti:
Lautajaska kirjoitti:
Funereal kirjoitti:
Lautajaska kirjoitti:
Funereal kirjoitti:
Kitaristi 93 kirjoitti:
Veri kirjoitti:
Koululaiselle tuottaa liikaa päänvaivaa vielä yhden ylimääräisen opettelu. Englanti on maailmankieli ja ruotsia tarvitaan hyvin marginaalisesti. Hyöty-haitta -suhde on kammottava kaikkien tilastojen valossa.

Mitä kammottavaa haittaa ruotsinkielen oppimisessa on?


Sitä että se on jostain muusta hyödyllisestä pois. Samaa voisi kysyä myös siitä, että mitä haittaa olisi siitä, jos kaikki lukis peruskoulussa latinaa tai vaikka haltiakieltä. Mutta käsi sydämelle, kuinka paljon kuvittelet että em. kieliä tulee kukaan tarvitsemaan aikuisena?


Se, tarvitseeko jotain kieltä on pelkästään itsestä kiinni. Jollei suostu puhumaan, tai käyttämään kieltä, niin ei sitä sitten tarvitse. Usein on pakko suorastaan etsiä siihen tilaisuutta.

Tilannetta muuttaisi ihan pikkiriikkisen, jos koulussa opetettaisi edes sellaista ruotsia, jolla pärjäisi Ruotsissa, mutta ei kun pitää opettaa sitä kieltä, mitä nuo vähemmistömulkerot, joista suurin osa osaa suomeakin, rannikkoseuduilla sönköttää.

Tuo "voihan sitä ehkä joskus tarvita" on äärimmäisen typerä argumentti, jolla voi perustella mitä tahansa. Koulussa pitäisi kaikkien opiskella mielestäni niitä tietoja ja taitoja, joita lähes väistämättä tulee tarvitsemaan, ja opiskelijat voisivat sen lisäksi itse valita muita hyödyllisiä taitoja kuten vaikka sen ruotsin kielen.


Samaa kieltähän se on, vaikka täällä lausutaan hieman kulmikkaammin. Tärkeintähän on, että tulee jollain tavoin ymmärretyksi. Ruotsissa ymmärretään hyvin täkäläistä ruotsia. Heidän lausuntansa oppiminen vie hetken, mutta minusta sitä on lopulta jopa helpompi ymmärtää, kuin suomenruotsia, sillä he painottavat sanat selkeämmin. Täällä tulee tasaista pötköä monotonisesti.
Jotkut rannikon murteet ovat sitten oma juttunsa, mutta niinhän on suomenkin murteiden kanssa. Tai Skåne Ruotsissa, mutta skånska luetaan kokonaan omaksi kielekseen.
Oma kouluruotsi oli tosin niin lapsellista sanastoa, että oli pakko mennä kansalaisopistoon oppimaan lisää hieman aikuisempaa sanastoa. Kun ei reaali maailmassa juuri tarvitse osata satua kolmesta pukista, ja sellaista.
Minun kouluaikaani opettaja jopa pilkkasi, jos sanoi väärin. Väitti, että kyllä nyt olisi ruotsalaista naurattanut. Heti kun huomasin, etteivät he naurakaan, tohdin alkaa puhuakin.
Ellen itse olisi tunkenut paikkoihin, missä sitäkin voi puhua, ei sille tarvetta paljoakaan olisi ollut, mutta kun Mallorcallakin tungin itseni ruotsalaiseen retkibussiin, niin johan sitä pääsi horisemaan ja oli hiton kiva reissu sekin.
Minähän aloin opetella sitä paremmin, kun rakastuin heidän tanssimusiikkiinsa. Sitten olen matkustanut monasti sitä kuulemaan paikanpäälle.
Jotkut Nightwishin fanit kaukana maailmalla lukevat samasta syystä jopa suomea. Joku heistäkin toivottavasti oikein hyötyykin siitä.


Kyllähän sitä haltiakieltäkin pääsee käyttämään jos hakeutuu sellaisiin tilanteisiiin. Silti se on musta kehnohko perustelu sille, että kaikkien pitäisi osata haltiakieltä.


Voidaanhan sitten esittää myös seuraavanlainen kysymys:
Koulussa luetaan algebraa, vaikka sitä ei elämässään tarvitse muut, kuin ne, joista tulee isona matematiikan opettajia. (Matematiikan opettajan pitää tietenkin osata algebraa, voidakseen opettaa sitä). Miksi sitä pitää kuitenkin kaikkien muidenkin lukea?


Siis laskutaitoa ei tarvitse mihinkään? En oikeastaan keksi alaa, jolla laskutaito olisi täysin hyödytöntä. Lisäksi siitä on ihan muutenkin hyötyä mm. rahamäärien laskemisessa. Sekoitatkohan nyt algebran johonkin muuhun?


Laskutaitoahan tarvitaan, mutta sitä algebran nimellä kulkevaa matematiikan osaa ei kovin moni käytä sen koomin.
No joo, jossain sama kysymys oli jossain väännetty muotoon, mihin tarvitaan trigonometriaa ja sitä kyllä jouduin työelämässä itsekin osaamaan. Tiettävästi tuota algebraakin tarvitsevat mm. tietokoneohjelmia koodaavat.
Mutta aivan samalainen esimerkki. Mistä kukaan tietää, mitä hänen lapsensa tarvitsee tulevassa elämässään. Harva pakkoruotsin vastustaja kai sitä enää itse joutuu lukemaan. Kyse on hänen lastensa tulevaisuudesta.
Täällä Mikserissä nyt varmaan on vielä runsaasti opiskeluikäisiäkin, mutta muilla foorumeilla, missä tästä kinataan, tuskin montakaan.

#48 kirjoitettu 24.09.2013 08:18

Lautajaska kirjoitti:
Funereal kirjoitti:
Lautajaska kirjoitti:
Funereal kirjoitti:
Lautajaska kirjoitti:
Funereal kirjoitti:
Lautajaska kirjoitti:
Funereal kirjoitti:
Kitaristi 93 kirjoitti:
Veri kirjoitti:
Koululaiselle tuottaa liikaa päänvaivaa vielä yhden ylimääräisen opettelu. Englanti on maailmankieli ja ruotsia tarvitaan hyvin marginaalisesti. Hyöty-haitta -suhde on kammottava kaikkien tilastojen valossa.

Mitä kammottavaa haittaa ruotsinkielen oppimisessa on?


Sitä että se on jostain muusta hyödyllisestä pois. Samaa voisi kysyä myös siitä, että mitä haittaa olisi siitä, jos kaikki lukis peruskoulussa latinaa tai vaikka haltiakieltä. Mutta käsi sydämelle, kuinka paljon kuvittelet että em. kieliä tulee kukaan tarvitsemaan aikuisena?


Se, tarvitseeko jotain kieltä on pelkästään itsestä kiinni. Jollei suostu puhumaan, tai käyttämään kieltä, niin ei sitä sitten tarvitse. Usein on pakko suorastaan etsiä siihen tilaisuutta.

Tilannetta muuttaisi ihan pikkiriikkisen, jos koulussa opetettaisi edes sellaista ruotsia, jolla pärjäisi Ruotsissa, mutta ei kun pitää opettaa sitä kieltä, mitä nuo vähemmistömulkerot, joista suurin osa osaa suomeakin, rannikkoseuduilla sönköttää.

Tuo "voihan sitä ehkä joskus tarvita" on äärimmäisen typerä argumentti, jolla voi perustella mitä tahansa. Koulussa pitäisi kaikkien opiskella mielestäni niitä tietoja ja taitoja, joita lähes väistämättä tulee tarvitsemaan, ja opiskelijat voisivat sen lisäksi itse valita muita hyödyllisiä taitoja kuten vaikka sen ruotsin kielen.


Samaa kieltähän se on, vaikka täällä lausutaan hieman kulmikkaammin. Tärkeintähän on, että tulee jollain tavoin ymmärretyksi. Ruotsissa ymmärretään hyvin täkäläistä ruotsia. Heidän lausuntansa oppiminen vie hetken, mutta minusta sitä on lopulta jopa helpompi ymmärtää, kuin suomenruotsia, sillä he painottavat sanat selkeämmin. Täällä tulee tasaista pötköä monotonisesti.
Jotkut rannikon murteet ovat sitten oma juttunsa, mutta niinhän on suomenkin murteiden kanssa. Tai Skåne Ruotsissa, mutta skånska luetaan kokonaan omaksi kielekseen.
Oma kouluruotsi oli tosin niin lapsellista sanastoa, että oli pakko mennä kansalaisopistoon oppimaan lisää hieman aikuisempaa sanastoa. Kun ei reaali maailmassa juuri tarvitse osata satua kolmesta pukista, ja sellaista.
Minun kouluaikaani opettaja jopa pilkkasi, jos sanoi väärin. Väitti, että kyllä nyt olisi ruotsalaista naurattanut. Heti kun huomasin, etteivät he naurakaan, tohdin alkaa puhuakin.
Ellen itse olisi tunkenut paikkoihin, missä sitäkin voi puhua, ei sille tarvetta paljoakaan olisi ollut, mutta kun Mallorcallakin tungin itseni ruotsalaiseen retkibussiin, niin johan sitä pääsi horisemaan ja oli hiton kiva reissu sekin.
Minähän aloin opetella sitä paremmin, kun rakastuin heidän tanssimusiikkiinsa. Sitten olen matkustanut monasti sitä kuulemaan paikanpäälle.
Jotkut Nightwishin fanit kaukana maailmalla lukevat samasta syystä jopa suomea. Joku heistäkin toivottavasti oikein hyötyykin siitä.


Kyllähän sitä haltiakieltäkin pääsee käyttämään jos hakeutuu sellaisiin tilanteisiiin. Silti se on musta kehnohko perustelu sille, että kaikkien pitäisi osata haltiakieltä.


Voidaanhan sitten esittää myös seuraavanlainen kysymys:
Koulussa luetaan algebraa, vaikka sitä ei elämässään tarvitse muut, kuin ne, joista tulee isona matematiikan opettajia. (Matematiikan opettajan pitää tietenkin osata algebraa, voidakseen opettaa sitä). Miksi sitä pitää kuitenkin kaikkien muidenkin lukea?


Siis laskutaitoa ei tarvitse mihinkään? En oikeastaan keksi alaa, jolla laskutaito olisi täysin hyödytöntä. Lisäksi siitä on ihan muutenkin hyötyä mm. rahamäärien laskemisessa. Sekoitatkohan nyt algebran johonkin muuhun?


Laskutaitoahan tarvitaan, mutta sitä algebran nimellä kulkevaa matematiikan osaa ei kovin moni käytä sen koomin.

"Algebrassa tutkimuskohteina ovat laskutoimitusten yleiset ominaisuudet jossakin perusjoukossa, jossa ne on määritelty. Tällaisia laskutoimituksia voivat olla esimerkiksi yhteen- ja kertolasku." -Wikipedia.

Eli yhteenlaskua ei tarvitse koulun jälkeen? Joopa joo.

#49 kirjoitettu 24.09.2013 09:51

Uskosin et jos koulus opetettas css:ää ni aika monel ois käyttöö sille.

#50 kirjoitettu 24.09.2013 16:29

Funereal kirjoitti:
Lautajaska kirjoitti:
Funereal kirjoitti:
Lautajaska kirjoitti:
Funereal kirjoitti:
Lautajaska kirjoitti:
Funereal kirjoitti:
Lautajaska kirjoitti:
Funereal kirjoitti:
Kitaristi 93 kirjoitti:
Veri kirjoitti:
Koululaiselle tuottaa liikaa päänvaivaa vielä yhden ylimääräisen opettelu. Englanti on maailmankieli ja ruotsia tarvitaan hyvin marginaalisesti. Hyöty-haitta -suhde on kammottava kaikkien tilastojen valossa.

Mitä kammottavaa haittaa ruotsinkielen oppimisessa on?


Sitä että se on jostain muusta hyödyllisestä pois. Samaa voisi kysyä myös siitä, että mitä haittaa olisi siitä, jos kaikki lukis peruskoulussa latinaa tai vaikka haltiakieltä. Mutta käsi sydämelle, kuinka paljon kuvittelet että em. kieliä tulee kukaan tarvitsemaan aikuisena?


Se, tarvitseeko jotain kieltä on pelkästään itsestä kiinni. Jollei suostu puhumaan, tai käyttämään kieltä, niin ei sitä sitten tarvitse. Usein on pakko suorastaan etsiä siihen tilaisuutta.

Tilannetta muuttaisi ihan pikkiriikkisen, jos koulussa opetettaisi edes sellaista ruotsia, jolla pärjäisi Ruotsissa, mutta ei kun pitää opettaa sitä kieltä, mitä nuo vähemmistömulkerot, joista suurin osa osaa suomeakin, rannikkoseuduilla sönköttää.

Tuo "voihan sitä ehkä joskus tarvita" on äärimmäisen typerä argumentti, jolla voi perustella mitä tahansa. Koulussa pitäisi kaikkien opiskella mielestäni niitä tietoja ja taitoja, joita lähes väistämättä tulee tarvitsemaan, ja opiskelijat voisivat sen lisäksi itse valita muita hyödyllisiä taitoja kuten vaikka sen ruotsin kielen.


Samaa kieltähän se on, vaikka täällä lausutaan hieman kulmikkaammin. Tärkeintähän on, että tulee jollain tavoin ymmärretyksi. Ruotsissa ymmärretään hyvin täkäläistä ruotsia. Heidän lausuntansa oppiminen vie hetken, mutta minusta sitä on lopulta jopa helpompi ymmärtää, kuin suomenruotsia, sillä he painottavat sanat selkeämmin. Täällä tulee tasaista pötköä monotonisesti.
Jotkut rannikon murteet ovat sitten oma juttunsa, mutta niinhän on suomenkin murteiden kanssa. Tai Skåne Ruotsissa, mutta skånska luetaan kokonaan omaksi kielekseen.
Oma kouluruotsi oli tosin niin lapsellista sanastoa, että oli pakko mennä kansalaisopistoon oppimaan lisää hieman aikuisempaa sanastoa. Kun ei reaali maailmassa juuri tarvitse osata satua kolmesta pukista, ja sellaista.
Minun kouluaikaani opettaja jopa pilkkasi, jos sanoi väärin. Väitti, että kyllä nyt olisi ruotsalaista naurattanut. Heti kun huomasin, etteivät he naurakaan, tohdin alkaa puhuakin.
Ellen itse olisi tunkenut paikkoihin, missä sitäkin voi puhua, ei sille tarvetta paljoakaan olisi ollut, mutta kun Mallorcallakin tungin itseni ruotsalaiseen retkibussiin, niin johan sitä pääsi horisemaan ja oli hiton kiva reissu sekin.
Minähän aloin opetella sitä paremmin, kun rakastuin heidän tanssimusiikkiinsa. Sitten olen matkustanut monasti sitä kuulemaan paikanpäälle.
Jotkut Nightwishin fanit kaukana maailmalla lukevat samasta syystä jopa suomea. Joku heistäkin toivottavasti oikein hyötyykin siitä.


Kyllähän sitä haltiakieltäkin pääsee käyttämään jos hakeutuu sellaisiin tilanteisiiin. Silti se on musta kehnohko perustelu sille, että kaikkien pitäisi osata haltiakieltä.


Voidaanhan sitten esittää myös seuraavanlainen kysymys:
Koulussa luetaan algebraa, vaikka sitä ei elämässään tarvitse muut, kuin ne, joista tulee isona matematiikan opettajia. (Matematiikan opettajan pitää tietenkin osata algebraa, voidakseen opettaa sitä). Miksi sitä pitää kuitenkin kaikkien muidenkin lukea?


Siis laskutaitoa ei tarvitse mihinkään? En oikeastaan keksi alaa, jolla laskutaito olisi täysin hyödytöntä. Lisäksi siitä on ihan muutenkin hyötyä mm. rahamäärien laskemisessa. Sekoitatkohan nyt algebran johonkin muuhun?


Laskutaitoahan tarvitaan, mutta sitä algebran nimellä kulkevaa matematiikan osaa ei kovin moni käytä sen koomin.

"Algebrassa tutkimuskohteina ovat laskutoimitusten yleiset ominaisuudet jossakin perusjoukossa, jossa ne on määritelty. Tällaisia laskutoimituksia voivat olla esimerkiksi yhteen- ja kertolasku." -Wikipedia.

Eli yhteenlaskua ei tarvitse koulun jälkeen? Joopa joo.


Kyllä se koulun algebra oli kovasti muuta, kuin yhteenlaskua. Vaan sinä et liene sitä lukenut, jos piti katsoa Wikipediasta.
Enkä ollenkaan oikeasti ole sitä mieltä, etteikö kaikki matematiikan alueetkin kuuluisi koulujen opetettaviin. Päin vastoin ihmettelen, miten vähillä kielillä mennään. Kuvitellaanko nykyisin, ettei ihminen kykene omaksumaan, kuin pari vierasta kieltä. Minäpä tunnen pari sellaista, jotka osaavat miltei kymmentä kieltä ja aivan sujuvasti. Jos jotain pitäisi koulujen opettaa, niin kieliä. Ennen peruskoulua meidän pienen kylänkin oppikoulussa luettiin ruotsia, englantia ja saksaa ja kaikki olivat ns. pakollisia. Kaupungeissa luulisi olleen vielä paremmat valikoimat.

#51 kirjoitettu 24.09.2013 19:01

Lautajaska kirjoitti:
Funereal kirjoitti:
Lautajaska kirjoitti:
Funereal kirjoitti:
Lautajaska kirjoitti:
Funereal kirjoitti:
Lautajaska kirjoitti:
Funereal kirjoitti:
Lautajaska kirjoitti:
Funereal kirjoitti:
Kitaristi 93 kirjoitti:
Veri kirjoitti:
Koululaiselle tuottaa liikaa päänvaivaa vielä yhden ylimääräisen opettelu. Englanti on maailmankieli ja ruotsia tarvitaan hyvin marginaalisesti. Hyöty-haitta -suhde on kammottava kaikkien tilastojen valossa.

Mitä kammottavaa haittaa ruotsinkielen oppimisessa on?


Sitä että se on jostain muusta hyödyllisestä pois. Samaa voisi kysyä myös siitä, että mitä haittaa olisi siitä, jos kaikki lukis peruskoulussa latinaa tai vaikka haltiakieltä. Mutta käsi sydämelle, kuinka paljon kuvittelet että em. kieliä tulee kukaan tarvitsemaan aikuisena?


Se, tarvitseeko jotain kieltä on pelkästään itsestä kiinni. Jollei suostu puhumaan, tai käyttämään kieltä, niin ei sitä sitten tarvitse. Usein on pakko suorastaan etsiä siihen tilaisuutta.

Tilannetta muuttaisi ihan pikkiriikkisen, jos koulussa opetettaisi edes sellaista ruotsia, jolla pärjäisi Ruotsissa, mutta ei kun pitää opettaa sitä kieltä, mitä nuo vähemmistömulkerot, joista suurin osa osaa suomeakin, rannikkoseuduilla sönköttää.

Tuo "voihan sitä ehkä joskus tarvita" on äärimmäisen typerä argumentti, jolla voi perustella mitä tahansa. Koulussa pitäisi kaikkien opiskella mielestäni niitä tietoja ja taitoja, joita lähes väistämättä tulee tarvitsemaan, ja opiskelijat voisivat sen lisäksi itse valita muita hyödyllisiä taitoja kuten vaikka sen ruotsin kielen.


Samaa kieltähän se on, vaikka täällä lausutaan hieman kulmikkaammin. Tärkeintähän on, että tulee jollain tavoin ymmärretyksi. Ruotsissa ymmärretään hyvin täkäläistä ruotsia. Heidän lausuntansa oppiminen vie hetken, mutta minusta sitä on lopulta jopa helpompi ymmärtää, kuin suomenruotsia, sillä he painottavat sanat selkeämmin. Täällä tulee tasaista pötköä monotonisesti.
Jotkut rannikon murteet ovat sitten oma juttunsa, mutta niinhän on suomenkin murteiden kanssa. Tai Skåne Ruotsissa, mutta skånska luetaan kokonaan omaksi kielekseen.
Oma kouluruotsi oli tosin niin lapsellista sanastoa, että oli pakko mennä kansalaisopistoon oppimaan lisää hieman aikuisempaa sanastoa. Kun ei reaali maailmassa juuri tarvitse osata satua kolmesta pukista, ja sellaista.
Minun kouluaikaani opettaja jopa pilkkasi, jos sanoi väärin. Väitti, että kyllä nyt olisi ruotsalaista naurattanut. Heti kun huomasin, etteivät he naurakaan, tohdin alkaa puhuakin.
Ellen itse olisi tunkenut paikkoihin, missä sitäkin voi puhua, ei sille tarvetta paljoakaan olisi ollut, mutta kun Mallorcallakin tungin itseni ruotsalaiseen retkibussiin, niin johan sitä pääsi horisemaan ja oli hiton kiva reissu sekin.
Minähän aloin opetella sitä paremmin, kun rakastuin heidän tanssimusiikkiinsa. Sitten olen matkustanut monasti sitä kuulemaan paikanpäälle.
Jotkut Nightwishin fanit kaukana maailmalla lukevat samasta syystä jopa suomea. Joku heistäkin toivottavasti oikein hyötyykin siitä.


Kyllähän sitä haltiakieltäkin pääsee käyttämään jos hakeutuu sellaisiin tilanteisiiin. Silti se on musta kehnohko perustelu sille, että kaikkien pitäisi osata haltiakieltä.


Voidaanhan sitten esittää myös seuraavanlainen kysymys:
Koulussa luetaan algebraa, vaikka sitä ei elämässään tarvitse muut, kuin ne, joista tulee isona matematiikan opettajia. (Matematiikan opettajan pitää tietenkin osata algebraa, voidakseen opettaa sitä). Miksi sitä pitää kuitenkin kaikkien muidenkin lukea?


Siis laskutaitoa ei tarvitse mihinkään? En oikeastaan keksi alaa, jolla laskutaito olisi täysin hyödytöntä. Lisäksi siitä on ihan muutenkin hyötyä mm. rahamäärien laskemisessa. Sekoitatkohan nyt algebran johonkin muuhun?


Laskutaitoahan tarvitaan, mutta sitä algebran nimellä kulkevaa matematiikan osaa ei kovin moni käytä sen koomin.

"Algebrassa tutkimuskohteina ovat laskutoimitusten yleiset ominaisuudet jossakin perusjoukossa, jossa ne on määritelty. Tällaisia laskutoimituksia voivat olla esimerkiksi yhteen- ja kertolasku." -Wikipedia.

Eli yhteenlaskua ei tarvitse koulun jälkeen? Joopa joo.


Kyllä se koulun algebra oli kovasti muuta, kuin yhteenlaskua. Vaan sinä et liene sitä lukenut, jos piti katsoa Wikipediasta.
Enkä ollenkaan oikeasti ole sitä mieltä, etteikö kaikki matematiikan alueetkin kuuluisi koulujen opetettaviin. Päin vastoin ihmettelen, miten vähillä kielillä mennään. Kuvitellaanko nykyisin, ettei ihminen kykene omaksumaan, kuin pari vierasta kieltä. Minäpä tunnen pari sellaista, jotka osaavat miltei kymmentä kieltä ja aivan sujuvasti. Jos jotain pitäisi koulujen opettaa, niin kieliä. Ennen peruskoulua meidän pienen kylänkin oppikoulussa luettiin ruotsia, englantia ja saksaa ja kaikki olivat ns. pakollisia. Kaupungeissa luulisi olleen vielä paremmat valikoimat.


Juu, ei myö insinöörit mittää alkepraa tai muutakaa matematiikkaa lueta. Naurettava ajatus.

#52 kirjoitettu 24.09.2013 19:46

Funereal kirjoitti:
Lautajaska kirjoitti:
Funereal kirjoitti:
Lautajaska kirjoitti:
Funereal kirjoitti:
Lautajaska kirjoitti:
Funereal kirjoitti:
Lautajaska kirjoitti:
Funereal kirjoitti:
Lautajaska kirjoitti:
Funereal kirjoitti:
Kitaristi 93 kirjoitti:
Veri kirjoitti:
Koululaiselle tuottaa liikaa päänvaivaa vielä yhden ylimääräisen opettelu. Englanti on maailmankieli ja ruotsia tarvitaan hyvin marginaalisesti. Hyöty-haitta -suhde on kammottava kaikkien tilastojen valossa.

Mitä kammottavaa haittaa ruotsinkielen oppimisessa on?


Sitä että se on jostain muusta hyödyllisestä pois. Samaa voisi kysyä myös siitä, että mitä haittaa olisi siitä, jos kaikki lukis peruskoulussa latinaa tai vaikka haltiakieltä. Mutta käsi sydämelle, kuinka paljon kuvittelet että em. kieliä tulee kukaan tarvitsemaan aikuisena?


Se, tarvitseeko jotain kieltä on pelkästään itsestä kiinni. Jollei suostu puhumaan, tai käyttämään kieltä, niin ei sitä sitten tarvitse. Usein on pakko suorastaan etsiä siihen tilaisuutta.

Tilannetta muuttaisi ihan pikkiriikkisen, jos koulussa opetettaisi edes sellaista ruotsia, jolla pärjäisi Ruotsissa, mutta ei kun pitää opettaa sitä kieltä, mitä nuo vähemmistömulkerot, joista suurin osa osaa suomeakin, rannikkoseuduilla sönköttää.

Tuo "voihan sitä ehkä joskus tarvita" on äärimmäisen typerä argumentti, jolla voi perustella mitä tahansa. Koulussa pitäisi kaikkien opiskella mielestäni niitä tietoja ja taitoja, joita lähes väistämättä tulee tarvitsemaan, ja opiskelijat voisivat sen lisäksi itse valita muita hyödyllisiä taitoja kuten vaikka sen ruotsin kielen.


Samaa kieltähän se on, vaikka täällä lausutaan hieman kulmikkaammin. Tärkeintähän on, että tulee jollain tavoin ymmärretyksi. Ruotsissa ymmärretään hyvin täkäläistä ruotsia. Heidän lausuntansa oppiminen vie hetken, mutta minusta sitä on lopulta jopa helpompi ymmärtää, kuin suomenruotsia, sillä he painottavat sanat selkeämmin. Täällä tulee tasaista pötköä monotonisesti.
Jotkut rannikon murteet ovat sitten oma juttunsa, mutta niinhän on suomenkin murteiden kanssa. Tai Skåne Ruotsissa, mutta skånska luetaan kokonaan omaksi kielekseen.
Oma kouluruotsi oli tosin niin lapsellista sanastoa, että oli pakko mennä kansalaisopistoon oppimaan lisää hieman aikuisempaa sanastoa. Kun ei reaali maailmassa juuri tarvitse osata satua kolmesta pukista, ja sellaista.
Minun kouluaikaani opettaja jopa pilkkasi, jos sanoi väärin. Väitti, että kyllä nyt olisi ruotsalaista naurattanut. Heti kun huomasin, etteivät he naurakaan, tohdin alkaa puhuakin.
Ellen itse olisi tunkenut paikkoihin, missä sitäkin voi puhua, ei sille tarvetta paljoakaan olisi ollut, mutta kun Mallorcallakin tungin itseni ruotsalaiseen retkibussiin, niin johan sitä pääsi horisemaan ja oli hiton kiva reissu sekin.
Minähän aloin opetella sitä paremmin, kun rakastuin heidän tanssimusiikkiinsa. Sitten olen matkustanut monasti sitä kuulemaan paikanpäälle.
Jotkut Nightwishin fanit kaukana maailmalla lukevat samasta syystä jopa suomea. Joku heistäkin toivottavasti oikein hyötyykin siitä.


Kyllähän sitä haltiakieltäkin pääsee käyttämään jos hakeutuu sellaisiin tilanteisiiin. Silti se on musta kehnohko perustelu sille, että kaikkien pitäisi osata haltiakieltä.


Voidaanhan sitten esittää myös seuraavanlainen kysymys:
Koulussa luetaan algebraa, vaikka sitä ei elämässään tarvitse muut, kuin ne, joista tulee isona matematiikan opettajia. (Matematiikan opettajan pitää tietenkin osata algebraa, voidakseen opettaa sitä). Miksi sitä pitää kuitenkin kaikkien muidenkin lukea?


Siis laskutaitoa ei tarvitse mihinkään? En oikeastaan keksi alaa, jolla laskutaito olisi täysin hyödytöntä. Lisäksi siitä on ihan muutenkin hyötyä mm. rahamäärien laskemisessa. Sekoitatkohan nyt algebran johonkin muuhun?


Laskutaitoahan tarvitaan, mutta sitä algebran nimellä kulkevaa matematiikan osaa ei kovin moni käytä sen koomin.

"Algebrassa tutkimuskohteina ovat laskutoimitusten yleiset ominaisuudet jossakin perusjoukossa, jossa ne on määritelty. Tällaisia laskutoimituksia voivat olla esimerkiksi yhteen- ja kertolasku." -Wikipedia.

Eli yhteenlaskua ei tarvitse koulun jälkeen? Joopa joo.


Kyllä se koulun algebra oli kovasti muuta, kuin yhteenlaskua. Vaan sinä et liene sitä lukenut, jos piti katsoa Wikipediasta.
Enkä ollenkaan oikeasti ole sitä mieltä, etteikö kaikki matematiikan alueetkin kuuluisi koulujen opetettaviin. Päin vastoin ihmettelen, miten vähillä kielillä mennään. Kuvitellaanko nykyisin, ettei ihminen kykene omaksumaan, kuin pari vierasta kieltä. Minäpä tunnen pari sellaista, jotka osaavat miltei kymmentä kieltä ja aivan sujuvasti. Jos jotain pitäisi koulujen opettaa, niin kieliä. Ennen peruskoulua meidän pienen kylänkin oppikoulussa luettiin ruotsia, englantia ja saksaa ja kaikki olivat ns. pakollisia. Kaupungeissa luulisi olleen vielä paremmat valikoimat.


Juu, ei myö insinöörit mittää alkepraa tai muutakaa matematiikkaa lueta. Naurettava ajatus.


Sitä minä vähän ounastelinkin.
Me, joiden ei ole senkoomin tarvinnut vääntää outoja yhtälöitä ja yrittää todistaa niillä jotain suureita, voimme tietenkin ihmetellä, miksi meidän oli pakko lukea sellaista, kun ei sitä tarvitsekaan. Vaikka joku sitten lukikin itsensä viisaaksi insinööriksi ja laatii edelleen ihmeellisiä yhtälöitä.
Samalla syyllähän nyt perustellaan, miksi pitää lukea kieltä, jota ei tarvitsekaan. Bändikaverikin kerran vaahtosi samasta asiasta, kunnes muistutin, että hänhän pyrki kerran erääseen hotelliin töihin Vaasaan, mutta kyseinen rekrytointi tyssäsikin huonoon ruotsinkielentaitoon. Olisi sitä sitten kuitenkin tarvinnut hänkin.

#53 kirjoitettu 24.09.2013 20:53 Muok:24.09.2013 20:53

Lautajaska kirjoitti:
Funereal kirjoitti:
Lautajaska kirjoitti:
Funereal kirjoitti:
Lautajaska kirjoitti:
Funereal kirjoitti:
Lautajaska kirjoitti:
Funereal kirjoitti:
Lautajaska kirjoitti:
Funereal kirjoitti:
Lautajaska kirjoitti:
Funereal kirjoitti:
Kitaristi 93 kirjoitti:
Veri kirjoitti:
Koululaiselle tuottaa liikaa päänvaivaa vielä yhden ylimääräisen opettelu. Englanti on maailmankieli ja ruotsia tarvitaan hyvin marginaalisesti. Hyöty-haitta -suhde on kammottava kaikkien tilastojen valossa.

Mitä kammottavaa haittaa ruotsinkielen oppimisessa on?


Sitä että se on jostain muusta hyödyllisestä pois. Samaa voisi kysyä myös siitä, että mitä haittaa olisi siitä, jos kaikki lukis peruskoulussa latinaa tai vaikka haltiakieltä. Mutta käsi sydämelle, kuinka paljon kuvittelet että em. kieliä tulee kukaan tarvitsemaan aikuisena?


Se, tarvitseeko jotain kieltä on pelkästään itsestä kiinni. Jollei suostu puhumaan, tai käyttämään kieltä, niin ei sitä sitten tarvitse. Usein on pakko suorastaan etsiä siihen tilaisuutta.

Tilannetta muuttaisi ihan pikkiriikkisen, jos koulussa opetettaisi edes sellaista ruotsia, jolla pärjäisi Ruotsissa, mutta ei kun pitää opettaa sitä kieltä, mitä nuo vähemmistömulkerot, joista suurin osa osaa suomeakin, rannikkoseuduilla sönköttää.

Tuo "voihan sitä ehkä joskus tarvita" on äärimmäisen typerä argumentti, jolla voi perustella mitä tahansa. Koulussa pitäisi kaikkien opiskella mielestäni niitä tietoja ja taitoja, joita lähes väistämättä tulee tarvitsemaan, ja opiskelijat voisivat sen lisäksi itse valita muita hyödyllisiä taitoja kuten vaikka sen ruotsin kielen.


Samaa kieltähän se on, vaikka täällä lausutaan hieman kulmikkaammin. Tärkeintähän on, että tulee jollain tavoin ymmärretyksi. Ruotsissa ymmärretään hyvin täkäläistä ruotsia. Heidän lausuntansa oppiminen vie hetken, mutta minusta sitä on lopulta jopa helpompi ymmärtää, kuin suomenruotsia, sillä he painottavat sanat selkeämmin. Täällä tulee tasaista pötköä monotonisesti.
Jotkut rannikon murteet ovat sitten oma juttunsa, mutta niinhän on suomenkin murteiden kanssa. Tai Skåne Ruotsissa, mutta skånska luetaan kokonaan omaksi kielekseen.
Oma kouluruotsi oli tosin niin lapsellista sanastoa, että oli pakko mennä kansalaisopistoon oppimaan lisää hieman aikuisempaa sanastoa. Kun ei reaali maailmassa juuri tarvitse osata satua kolmesta pukista, ja sellaista.
Minun kouluaikaani opettaja jopa pilkkasi, jos sanoi väärin. Väitti, että kyllä nyt olisi ruotsalaista naurattanut. Heti kun huomasin, etteivät he naurakaan, tohdin alkaa puhuakin.
Ellen itse olisi tunkenut paikkoihin, missä sitäkin voi puhua, ei sille tarvetta paljoakaan olisi ollut, mutta kun Mallorcallakin tungin itseni ruotsalaiseen retkibussiin, niin johan sitä pääsi horisemaan ja oli hiton kiva reissu sekin.
Minähän aloin opetella sitä paremmin, kun rakastuin heidän tanssimusiikkiinsa. Sitten olen matkustanut monasti sitä kuulemaan paikanpäälle.
Jotkut Nightwishin fanit kaukana maailmalla lukevat samasta syystä jopa suomea. Joku heistäkin toivottavasti oikein hyötyykin siitä.


Kyllähän sitä haltiakieltäkin pääsee käyttämään jos hakeutuu sellaisiin tilanteisiiin. Silti se on musta kehnohko perustelu sille, että kaikkien pitäisi osata haltiakieltä.


Voidaanhan sitten esittää myös seuraavanlainen kysymys:
Koulussa luetaan algebraa, vaikka sitä ei elämässään tarvitse muut, kuin ne, joista tulee isona matematiikan opettajia. (Matematiikan opettajan pitää tietenkin osata algebraa, voidakseen opettaa sitä). Miksi sitä pitää kuitenkin kaikkien muidenkin lukea?


Siis laskutaitoa ei tarvitse mihinkään? En oikeastaan keksi alaa, jolla laskutaito olisi täysin hyödytöntä. Lisäksi siitä on ihan muutenkin hyötyä mm. rahamäärien laskemisessa. Sekoitatkohan nyt algebran johonkin muuhun?


Laskutaitoahan tarvitaan, mutta sitä algebran nimellä kulkevaa matematiikan osaa ei kovin moni käytä sen koomin.

"Algebrassa tutkimuskohteina ovat laskutoimitusten yleiset ominaisuudet jossakin perusjoukossa, jossa ne on määritelty. Tällaisia laskutoimituksia voivat olla esimerkiksi yhteen- ja kertolasku." -Wikipedia.

Eli yhteenlaskua ei tarvitse koulun jälkeen? Joopa joo.


Kyllä se koulun algebra oli kovasti muuta, kuin yhteenlaskua. Vaan sinä et liene sitä lukenut, jos piti katsoa Wikipediasta.
Enkä ollenkaan oikeasti ole sitä mieltä, etteikö kaikki matematiikan alueetkin kuuluisi koulujen opetettaviin. Päin vastoin ihmettelen, miten vähillä kielillä mennään. Kuvitellaanko nykyisin, ettei ihminen kykene omaksumaan, kuin pari vierasta kieltä. Minäpä tunnen pari sellaista, jotka osaavat miltei kymmentä kieltä ja aivan sujuvasti. Jos jotain pitäisi koulujen opettaa, niin kieliä. Ennen peruskoulua meidän pienen kylänkin oppikoulussa luettiin ruotsia, englantia ja saksaa ja kaikki olivat ns. pakollisia. Kaupungeissa luulisi olleen vielä paremmat valikoimat.


Juu, ei myö insinöörit mittää alkepraa tai muutakaa matematiikkaa lueta. Naurettava ajatus.


Sitä minä vähän ounastelinkin.
Me, joiden ei ole senkoomin tarvinnut vääntää outoja yhtälöitä ja yrittää todistaa niillä jotain suureita, voimme tietenkin ihmetellä, miksi meidän oli pakko lukea sellaista, kun ei sitä tarvitsekaan. Vaikka joku sitten lukikin itsensä viisaaksi insinööriksi ja laatii edelleen ihmeellisiä yhtälöitä.


Mutta siis ihan oikeastikin algebra tarkoittaa ihan peruslaskutaitoa. Sitä, mitä itselleni alimmilla luokilla opetettiin, oli luonnollisten lukujen algebraa (9 / 4 = 2, jää 1), seuraavaksi rationaalilukualgebraa (9 / 4 = 2 1/4) ja myöhemmillä luokilla reaalilukujen algebraa (9 / 4 = 2,25). Vasta yläasteella opetettiin tuota kammoksumaasi alkeisalgebraa, jossa luvut korvataan muuttujilla. Yhtälönratkaisutaidolla pystyy ihan oikeasti ratkaisemaan joitain ihan reaalielämän ongelmia paljon yksinkertaisemmin kuin pelkästään päänsä puhki pähkäilemällä, ja itse asiassa yhtälön muodostaminen on vain ongelman esittämistä helpommin käsiteltävässä muodossa.

#54 kirjoitettu 24.09.2013 23:53 Muok:25.09.2013 11:27

Funereal kirjoitti:
Lautajaska kirjoitti:
Funereal kirjoitti:
Lautajaska kirjoitti:
Funereal kirjoitti:
Lautajaska kirjoitti:
Funereal kirjoitti:
Lautajaska kirjoitti:
Funereal kirjoitti:
Lautajaska kirjoitti:
Funereal kirjoitti:
Lautajaska kirjoitti:
Funereal kirjoitti:
Kitaristi 93 kirjoitti:
Veri kirjoitti:
Koululaiselle tuottaa liikaa päänvaivaa vielä yhden ylimääräisen opettelu. Englanti on maailmankieli ja ruotsia tarvitaan hyvin marginaalisesti. Hyöty-haitta -suhde on kammottava kaikkien tilastojen valossa.

Mitä kammottavaa haittaa ruotsinkielen oppimisessa on?


Sitä että se on jostain muusta hyödyllisestä pois. Samaa voisi kysyä myös siitä, että mitä haittaa olisi siitä, jos kaikki lukis peruskoulussa latinaa tai vaikka haltiakieltä. Mutta käsi sydämelle, kuinka paljon kuvittelet että em. kieliä tulee kukaan tarvitsemaan aikuisena?


Se, tarvitseeko jotain kieltä on pelkästään itsestä kiinni. Jollei suostu puhumaan, tai käyttämään kieltä, niin ei sitä sitten tarvitse. Usein on pakko suorastaan etsiä siihen tilaisuutta.

Tilannetta muuttaisi ihan pikkiriikkisen, jos koulussa opetettaisi edes sellaista ruotsia, jolla pärjäisi Ruotsissa, mutta ei kun pitää opettaa sitä kieltä, mitä nuo vähemmistömulkerot, joista suurin osa osaa suomeakin, rannikkoseuduilla sönköttää.

Tuo "voihan sitä ehkä joskus tarvita" on äärimmäisen typerä argumentti, jolla voi perustella mitä tahansa. Koulussa pitäisi kaikkien opiskella mielestäni niitä tietoja ja taitoja, joita lähes väistämättä tulee tarvitsemaan, ja opiskelijat voisivat sen lisäksi itse valita muita hyödyllisiä taitoja kuten vaikka sen ruotsin kielen.


Samaa kieltähän se on, vaikka täällä lausutaan hieman kulmikkaammin. Tärkeintähän on, että tulee jollain tavoin ymmärretyksi. Ruotsissa ymmärretään hyvin täkäläistä ruotsia. Heidän lausuntansa oppiminen vie hetken, mutta minusta sitä on lopulta jopa helpompi ymmärtää, kuin suomenruotsia, sillä he painottavat sanat selkeämmin. Täällä tulee tasaista pötköä monotonisesti.
Jotkut rannikon murteet ovat sitten oma juttunsa, mutta niinhän on suomenkin murteiden kanssa. Tai Skåne Ruotsissa, mutta skånska luetaan kokonaan omaksi kielekseen.
Oma kouluruotsi oli tosin niin lapsellista sanastoa, että oli pakko mennä kansalaisopistoon oppimaan lisää hieman aikuisempaa sanastoa. Kun ei reaali maailmassa juuri tarvitse osata satua kolmesta pukista, ja sellaista.
Minun kouluaikaani opettaja jopa pilkkasi, jos sanoi väärin. Väitti, että kyllä nyt olisi ruotsalaista naurattanut. Heti kun huomasin, etteivät he naurakaan, tohdin alkaa puhuakin.
Ellen itse olisi tunkenut paikkoihin, missä sitäkin voi puhua, ei sille tarvetta paljoakaan olisi ollut, mutta kun Mallorcallakin tungin itseni ruotsalaiseen retkibussiin, niin johan sitä pääsi horisemaan ja oli hiton kiva reissu sekin.
Minähän aloin opetella sitä paremmin, kun rakastuin heidän tanssimusiikkiinsa. Sitten olen matkustanut monasti sitä kuulemaan paikanpäälle.
Jotkut Nightwishin fanit kaukana maailmalla lukevat samasta syystä jopa suomea. Joku heistäkin toivottavasti oikein hyötyykin siitä.


Kyllähän sitä haltiakieltäkin pääsee käyttämään jos hakeutuu sellaisiin tilanteisiiin. Silti se on musta kehnohko perustelu sille, että kaikkien pitäisi osata haltiakieltä.


Voidaanhan sitten esittää myös seuraavanlainen kysymys:
Koulussa luetaan algebraa, vaikka sitä ei elämässään tarvitse muut, kuin ne, joista tulee isona matematiikan opettajia. (Matematiikan opettajan pitää tietenkin osata algebraa, voidakseen opettaa sitä). Miksi sitä pitää kuitenkin kaikkien muidenkin lukea?


Siis laskutaitoa ei tarvitse mihinkään? En oikeastaan keksi alaa, jolla laskutaito olisi täysin hyödytöntä. Lisäksi siitä on ihan muutenkin hyötyä mm. rahamäärien laskemisessa. Sekoitatkohan nyt algebran johonkin muuhun?


Laskutaitoahan tarvitaan, mutta sitä algebran nimellä kulkevaa matematiikan osaa ei kovin moni käytä sen koomin.

"Algebrassa tutkimuskohteina ovat laskutoimitusten yleiset ominaisuudet jossakin perusjoukossa, jossa ne on määritelty. Tällaisia laskutoimituksia voivat olla esimerkiksi yhteen- ja kertolasku." -Wikipedia.

Eli yhteenlaskua ei tarvitse koulun jälkeen? Joopa joo.


Kyllä se koulun algebra oli kovasti muuta, kuin yhteenlaskua. Vaan sinä et liene sitä lukenut, jos piti katsoa Wikipediasta.
Enkä ollenkaan oikeasti ole sitä mieltä, etteikö kaikki matematiikan alueetkin kuuluisi koulujen opetettaviin. Päin vastoin ihmettelen, miten vähillä kielillä mennään. Kuvitellaanko nykyisin, ettei ihminen kykene omaksumaan, kuin pari vierasta kieltä. Minäpä tunnen pari sellaista, jotka osaavat miltei kymmentä kieltä ja aivan sujuvasti. Jos jotain pitäisi koulujen opettaa, niin kieliä. Ennen peruskoulua meidän pienen kylänkin oppikoulussa luettiin ruotsia, englantia ja saksaa ja kaikki olivat ns. pakollisia. Kaupungeissa luulisi olleen vielä paremmat valikoimat.


Juu, ei myö insinöörit mittää alkepraa tai muutakaa matematiikkaa lueta. Naurettava ajatus.


Sitä minä vähän ounastelinkin.
Me, joiden ei ole senkoomin tarvinnut vääntää outoja yhtälöitä ja yrittää todistaa niillä jotain suureita, voimme tietenkin ihmetellä, miksi meidän oli pakko lukea sellaista, kun ei sitä tarvitsekaan. Vaikka joku sitten lukikin itsensä viisaaksi insinööriksi ja laatii edelleen ihmeellisiä yhtälöitä.


Mutta siis ihan oikeastikin algebra tarkoittaa ihan peruslaskutaitoa. Sitä, mitä itselleni alimmilla luokilla opetettiin, oli luonnollisten lukujen algebraa (9 / 4 = 2, jää 1), seuraavaksi rationaalilukualgebraa (9 / 4 = 2 1/4) ja myöhemmillä luokilla reaalilukujen algebraa (9 / 4 = 2,25). Vasta yläasteella opetettiin tuota kammoksumaasi alkeisalgebraa, jossa luvut korvataan muuttujilla. Yhtälönratkaisutaidolla pystyy ihan oikeasti ratkaisemaan joitain ihan reaalielämän ongelmia paljon yksinkertaisemmin kuin pelkästään päänsä puhki pähkäilemällä, ja itse asiassa yhtälön muodostaminen on vain ongelman esittämistä helpommin käsiteltävässä muodossa.


No niin kai se on, että meitä hämäsi se, että kun se ensin oli "laskentoa", siitä tuli tajuttoman vaikeaa siinä vaiheessa, kun sen nimi muuttui "algebraksi". Kai se sitten olisi voinut olla edelleen nimeltään laskentoa. Nykykoulussa se taitaakin olla kokoajan "matematiikkaa" jo alemmiltakin luokilta lähtien.
Minähän luin sittemmin kauppalaskentoa. Sielläkin laskettiin kaikenlaisilla vaikeilla kaavoilla ja sitten kun mentiin kauppaaan töihin, pitikin opetella aivan toiset laskumenetelmät. Ei niitäkään asioita oikeassa elämässä niin laskettukaan, kuin koulussa siinä Helge Högströmin kirjassa väitettiin.
Vaikka opettaja aina sanoi, ettemme opiskele koulua, vaan elämää varten.

Pitihän se koulun ruotsinkielikin sittemmin päivittää kansalaisopistossa aikusten maailmaan sopivaksi.

#55 kirjoitettu 25.09.2013 01:33 Muok:25.09.2013 01:34

Funereal kirjoitti:
Yhtälönratkaisutaidolla pystyy ihan oikeasti ratkaisemaan joitain ihan reaalielämän ongelmia paljon yksinkertaisemmin kuin pelkästään päänsä puhki pähkäilemällä, ja itse asiassa yhtälön muodostaminen on vain ongelman esittämistä helpommin käsiteltävässä muodossa.


Mulla oli lukiossa matematiikannopettaja, joka kertoi ettei elämässä pärjää ellei osaa ratkaista toisen asteen yhtälöä. En ole kertaakaan ratkaissut tai edes yrittänyt ratkaista toisen asteen yhtälöä niiden lukion matematiikantuntien jälkeen.

#56 kirjoitettu 25.09.2013 20:30 Muok:25.09.2013 20:30

Mun mielipide on se, että englannin puhuminen Ruotsissa tai Norjassa suurentaa ainakin alitajuisesti kuilua näihin naapurimaihimme ja suomenruotsalaisiin, mikä ei ole missään mielessä hyvä asia.

Ja Ruotsi EI ole Venäjä missään mielessä.

#57 kirjoitettu 26.09.2013 16:36

VNS kirjoitti:
HerraC kirjoitti:
Ammattikorkea koulussa


Jeesuslapsi itkee jos valehtelee :/

#58 kirjoitettu 26.09.2013 16:59

VNS kirjoitti:
HerraC kirjoitti:
Ammattikorkea koulussa


Jeesuslapsi itkee jos valehtelee :/


Johan tuo telotettiin Pääsiäisenä, eikä uusi ole vielä syntynyt.