Mikseri.net

#42 kirjoitettu 03.06.2009 16:41

sv kirjoitti:
Haava kirjoitti:
E - F - E#2

Osaako joku sanoa tuolle nimen?


mikä on E#2? E# = F


E# tulee vastaan siinä vaiheessa jos sulla on soinnussa F# ja F yhtäaikaa. Koska se F on jo ylennetty eikä sitä voi palauttaa, siksi merkintätapa E#.

#43 kirjoitettu 03.06.2009 16:43

sv kirjoitti:

mikä on E#2? E# = F


Paska. E - F - D#2

Nyt pitäisi olla oikein.

Toinen mistä tykkään kanssa on F - E2 - F#2

Miksi noille parhaille ei ole koskaan mitään kunnon nimiä? Kuka puukorva tuota musiikin teoriaa on oikein aikanaan noin vituolleen kehittänyt?

Ambrosia kirjoitti:

Oktaavia ylempää kuin tuo eka E?


Joo siis se kakonen oli tarkoittavinaan seuraava oktaavia siitä ekasta sävelestä. En tiedä kyllä noudattaako tuo merkitä tapa oikein mitään standardia. Träkkereistä "sovellettu".

#44 kirjoitettu 03.06.2009 16:47

Zitru kirjoitti:
G B D D#

Eli C.. ööö jotain 7-9 .. kai? molli?

Hieno sointu.

C kuitenkin pohjasävel siinä on kyllä juu.


Eli siis C Eb G B D = Cmaj9 jos B tarkoittaa H:ta.
Jos B tarkoittaa Bb:tä sointu on Cm9.

#45 kirjoitettu 03.06.2009 16:49

Em/H

#46 kirjoitettu 03.06.2009 16:52

Haava kirjoitti:
E - F - D#2


Aika vaikea sanoa kun tuo on noin vajaa. Sulla on siis E pohjalla, F on E:n miikka ysi ja D# maj7. Sointua ei kuitenkaan voi määrittää molliksi tai duuriksi koska terssi puuttuu, eikä sussaakaan oikein voi soveltaa.

#47 kirjoitettu 03.06.2009 16:53

Ja itse aiheeseen, lempisointuni on 7sus4(b9).

Effekt muokkasi viestiä 18:16 03.06.2009

Alt soinnut on myös kivoja!

#48 kirjoitettu 03.06.2009 17:01

Tourette kirjoitti:
Kevätuhrisointu: C E G B Des Es


Eli C7(#9), jos meinaat B:llä Bb:tä. Vaikka kyllähän sinä sen jo tiesit.

#49 kirjoitettu 03.06.2009 17:03

Effekt kirjoitti:

Aika vaikea sanoa kun tuo on noin vajaa.


Just. Auttaako jos sinne perään heittää vielä F#2:sen? Se toimii vielä hyvin se sointu niinkin.

Sointua ei kuitenkaan voi määrittää molliksi tai duuriksi koska terssi puuttuu, eikä sussaakaan oikein voi soveltaa.


Tätä mä justiinsa tarkoitan! Kuka puukorva on keksinyt kaikille tylsille soinnuille nimet ja jättänyt ne hyvät nimeämättä? Sun pitäs tietää kun olet sitä teoriaa lukenut?

#50 kirjoitettu 03.06.2009 17:12

Haava kirjoitti:
Miksi noille parhaille ei ole koskaan mitään kunnon nimiä? Kuka puukorva tuota musiikin teoriaa on oikein aikanaan noin vituolleen kehittänyt?


Lisää niihin sun ääniisi karaktäärisävelet niin saat niistä sointuja.

#51 kirjoitettu 03.06.2009 17:24

Haava kirjoitti:
Tätä mä justiinsa tarkoitan! Kuka puukorva on keksinyt kaikille tylsille soinnuille nimet ja jättänyt ne hyvät nimeämättä? Sun pitäs tietää kun olet sitä teoriaa lukenut?


Sori itseasiassa, sanoin yllä väärin. F on E:n b9.

On niille soinnuille nimet, sulta vaan puttuu niistä ääniä.

Kokeile vaikka lisätä sun E - F - D# katraaseen G ja B (tai Bb).
E - G - B - D# - F = Emmaj7(b9). Ei välttämättä kovin käyttökelpoinen, mutta melko villin kuuloinen.
E - G# - Bb - D# - F = Emaj7(b5)(b9) Tykimpää tavaraa.

Jos vaihdat D#:n D:ksi. voit saada laajoja sointuja aikaan mukavammin. Vaikka:
E - G# - B - D - F - Bb - C# = E13(b9)(#11)
E - G# - B - D - G - Bb - C = E7(#9)(#11)(b13)
jne jne...

#52 kirjoitettu 03.06.2009 17:38

Molliysi toimii lähestulkoon aina, mutta ehkä sitäkin kiihottavammalta kuulostaa molli-major9-soinnut...

esim. tässä:

Cm(add9) - Ebmmaj9

tuplaorgasmi!

#53 kirjoitettu 03.06.2009 17:45

Effekt kirjoitti:

Lisää niihin sun ääniisi karaktäärisävelet niin saat niistä sointuja.


En osaa. Ei sinne kuitenkaan saa lisätä ihan mitä tahansa. Menevät pilalle ne soinnut siitä.

On niille soinnuille nimet, sulta vaan puttuu niistä ääniä.


Höpö höpö. Eikä puutu. Aivan hyviä ovat noin!

Jos C - E - G soinnulle on simi, niin miksei sitten noille minun soinnuilleni?

Kokeile vaikka lisätä sun E - F - D# katraaseen G ja B (tai Bb).


Enkä! Ihan pilalle menevät!

Jos vaihdat D#:n D:ksi.


Okei! Tässä kohtaa paloi käämi! Siis en kai mä nyt saatana ala muutaa sitä hyvää sointua huonoksi, jotta sille saataisiin nimi? Mieti nyt vähän!

#54 kirjoitettu 03.06.2009 17:53

Haava, ota iisisti. Sointuja määrittävät niiden karaktäärisävelet, eli lähinnä terssi (tai terssin puuttuessa sus) ja seiska, sen jälkeen loput muunnesävelet. Niiden pohjalta voidaan tulkita sointutyyppi ja funktio kadenssissa. Jos soinnusta puuttuvat karaktäärit niin voit ihan itse keksiä niille mieleisesi nimet.

Myös kannattaa miettiä sopiiko äänikasoihisi mikään skaala alle. Jos ei, niin kyseessä on luultavasti vaan cluster-sointu, niin kuin esim sinun E - F - F# nyt tässä tapauksessa tulkittakoon. E - F - D# kasan voi myös katsoa clusteriksi. Niillä vaan haetaan voimakkaita dissonansseja, mutta äänillä sinällään ei välttämättä ole funktionaalisen harmonian kanssa juurikaan tekemistä.

#55 kirjoitettu 03.06.2009 17:58

impronen kirjoitti:
Tuo on muuten yksi parhaita lyriikanpätkiä koskaan. Oikein hyristyttää joka kerralla, kun se on niin hieno värssy niin kielellisesti kuin ajatuksellisesti.

On kyllä. Mainio kerrassaan, leikittelyä.

#56 kirjoitettu 03.06.2009 18:01

Effekt kirjoitti:
Haava, ota iisisti.




Sointuja määrittävät niiden karaktäärisävelet, eli lähinnä terssi (tai terssin puuttuessa sus) ja seiska, sen jälkeen loput muunnesävelet. Niiden pohjalta voidaan tulkita sointutyyppi ja funktio kadenssissa.


Joo. Tyhmä systeemi. Joku kuuro varmaan keksinyt?

Jos soinnusta puuttuvat karaktäärit niin voit ihan itse keksiä niille mieleisesi nimet.


Niinkai se on pakko tehdä.

Myös kannattaa miettiä sopiiko äänikasoihisi mikään skaala alle. Jos ei, niin kyseessä on luultavasti vaan cluster-sointu, niin kuin esim sinun E - F - F# nyt tässä tapauksessa tulkittakoon. E - F - D# kasan voi myös katsoa clusteriksi. Niillä vaan haetaan voimakkaita dissonansseja, mutta äänillä sinällään ei välttämättä ole funktionaalisen harmonian kanssa juurikaan tekemistä.


Mikä on harmonian määritelmä?

#57 kirjoitettu 03.06.2009 18:06

Haava kirjoitti:
Mikä on harmonian määritelmä?


Noh noh, eipäs lähdetä kysymyksestä ulos. Nopean pohdinnan tuloksena nuo sinun kolmen sävelen ryppäät voi tulkita clustereiksi ("tone cluster") jotka on poimittu kromaattisesta skaalasta. Pidät näköjään puolisävelaskelista siis.

#58 kirjoitettu 03.06.2009 18:09

Effekt kirjoitti:

Noh noh, eipäs lähdetä kysymyksestä ulos. Nopean pohdinnan tuloksena nuo sinun kolmen sävelen ryppäät voi tulkita clustereiksi ("tone cluster") jotka on poimittu kromaattisesta skaalasta.


Se oli ihan hyvä ja sen hyväksyn. Noista clustereista tykkään mitä tänne laitoin.

Edelleen. Mikä on harmonian määritelmä?

Pidät näköjään puolisävelaskelista siis.


Niistäkin joo. Paljon muustakin kyllä. 4, 6 ja 11 puolisävelaskelta ovat kaikki myös kiinnostavia. Toisaalta ei mikään automaatio aina. Jotkut yhdistelmät toimivat paremmin ja jotkut taas huonommin.

#59 kirjoitettu 03.06.2009 18:13

Haava kirjoitti:
Edelleen. Mikä on harmonian määritelmä?


Sopinee tähän: http://fi.wikipedia.or...(musiikki)

#60 kirjoitettu 03.06.2009 18:32

Effekt kirjoitti:

Sopinee tähän: http://fi.wikipedia.or...(musiikki)


Tuon mukaan noiden minun soitujen käyttäminen on harmonian määritelmään kuuluvaa? On se nyt jo kumma kun kromanttisia harmonioita aina sorretaan. Vai väitätkö, että harmonioiden funtiuonaalisuus jotenkin katoaa kun siirrytään kromanttisiin harmonioihin?

#61 kirjoitettu 03.06.2009 19:32

Cm9

Fmaj7

#62 kirjoitettu 03.06.2009 19:57

Haava kirjoitti:
Vai väitätkö, että harmonioiden funtiuonaalisuus jotenkin katoaa kun siirrytään kromanttisiin harmonioihin?


Eikö siinä periaatteessa niin tapahdu, koska mitään säännönmukaisuuksia on hyvin vaikea ellei mahdoton löytää.

Soinnuista tuli vielä mieleen että terssikäännöksiä ei voi olla koskaan liikaa.

#63 kirjoitettu 03.06.2009 20:04

Vessajono kirjoitti:

Eikö siinä periaatteessa niin tapahdu, koska mitään säännönmukaisuuksia on hyvin vaikea ellei mahdoton löytää.


Ei? Siinä ei tapahdu niin. Jos jonkun puukorvan korvat eivät kuule säännönmukaisuutta jonkun pölyttyneen teorian varjolla, niin eihän se vielä tarkoita että mitään säännönmukaisuutta ei olisi?

#64 kirjoitettu 03.06.2009 20:25

Haava kirjoitti:
Ei? Siinä ei tapahdu niin. Jos jonkun puukorvan korvat eivät kuule säännönmukaisuutta jonkun pölyttyneen teorian varjolla, niin eihän se vielä tarkoita että mitään säännönmukaisuutta ei olisi?


Niin no ei se toki tarkoita että sitä konkreettisesti olisi, mutta näihin nykyisiin teorioihin nojaamalla sitä ei ole.

Pakkohan niihin ei tietenkään olisi tukeutua mutta eipähän meillä ainakaan toistaiseksi oo mitään yksiselitteisiä sääntöjä jonka puitteissa sitä klusterisointujen rakennetta vois tutkia, mistä sitten päästäänkin kätevällä aasinsillalla siihen että miten musiikin teoria voisi kehittyä ja pitäisikö sen kehittyä?

#65 kirjoitettu 03.06.2009 20:26

Haava kirjoitti:
Tuon mukaan noiden minun soitujen käyttäminen on harmonian määritelmään kuuluvaa?


Puhuin funktionaalisesta harmoniasta, en harmoniasta ylipäänsä. Halusit tai et, funktionaalisessa harmoniassa (=tonaalisessa musiikissa) on omat sääntönsä jotka pohjaavat yksinkertaisesti fysiikkaan. Meistä valitettavasti kumpikaan ei fysiikan lakeja voi juuri muuttaa, mutta onneksi muusiikissa ei aina tarvitsekaan. Eli kuten aiemmin sanoin, ei sinun cluster-sointujesi tarvitse liittyä mitenkään funktionaaliseen harmoniaan.

#66 kirjoitettu 03.06.2009 20:59

Tritonus!

#67 kirjoitettu 03.06.2009 21:00

Tai sitten Gis maj As

#68 kirjoitettu 03.06.2009 21:42

Melkolailla tasapeli Emadd9 ja Amadd9 kesken kitaralla, erityisesti akustisella. Sähkiksellähän tunnetusti vain taotaan alinta kieltä mutella ja hitonmoisella säröllä.

Jani07 muokkasi viestiä 21:42 03.06.2009

Osaako joku itseäni viisaampi muuten nimetä tämän soinnun?

---
---
-0-
-4-
-3-
---

Olettaisin sen olevan joku C, mutta sen verran heikko teoriapohja, ettei hajuakaan. Helvetin hyvältä se kuulostaa yhdistettynä Emadd9:llä ja G7M:llä leikkiviin kulkuihin.

#69 kirjoitettu 03.06.2009 22:00

sv kirjoitti:
osaaks joku asioista paremmin perillä oleva sanoo naille soinnulle "oikeen" nimen, vai onks tääki klusteri?

D A G Bb Eb

D A Db Gb Bb Eb


Eb - G - Bb - D - A = Ebmaj7(#11)

Tosta toisesta ei oikein saa pyöritettyä mitään järkevää. Siinä on muutama nelisointu, mutta lisäsävelet eivät oikein natsaa, esim:
Eb - Gb - Bb - Db = Ebm7, mutta tähän D olisi maj7 ja A #11 (ei toimi mollissa).
D - F#(Gb) - A - C#(Db) = Dmaj7, mutta tähän olisi Eb b9 ja Bb b13, jotka eivät oikein toimi maj7:n kanssa.
Gb - Bb - Db - Eb = Gb6, mutta tähän D olisi #5 ja A b9, joista varsinkaan ensimmäinen ei oikein toimi puhtaan kvintin kanssa.
jne, jne...

#70 kirjoitettu 03.06.2009 22:53

Gm7add9

#71 kirjoitettu 03.06.2009 22:57

Khimil kirjoitti:
Gm7add9


Eli Gm9

#72 kirjoitettu 03.06.2009 23:02

Effekt kirjoitti:
Khimil kirjoitti:
Gm7add9


Eli Gm9


Aijaa? Eiku niin, eli Gmadd9 olis sitten Gm9-7 ?

#73 kirjoitettu 03.06.2009 23:07

Khimil kirjoitti:
Aijaa? Eiku niin, eli Gmadd9 olis sitten Gm9-7 ?


Gmadd9 = G - Bb - D - A
Gm9 = G - Bb - D - F - A

#74 kirjoitettu 03.06.2009 23:08

harakkamyräkkä kirjoitti:

ks . täältä :

http://www.all-guitar-...


Katsoin jo, ei anna k.o. soinnulle mitään nimeä.

Niin siis pianotietoisille tai muuten vain tabulatuureja lukemattomille sointu on siis: C,F#,G.

#75 kirjoitettu 03.06.2009 23:12

Vessajono muokkasi viestiä 23:12 03.06.2009

jaaha, meni jo

#76 kirjoitettu 03.06.2009 23:27

Näin offtopikkina, sanokaapa joku suhteellisen helppotajuinen kirja tai sivu jolta noita sointujen nimeämisen perusteita voisi opetella.

#77 kirjoitettu 03.06.2009 23:38

Riitasointu.

#78 kirjoitettu 03.06.2009 23:41

Ambrosia kirjoitti:
Näin offtopikkina, sanokaapa joku suhteellisen helppotajuinen kirja tai sivu jolta noita sointujen nimeämisen perusteita voisi opetella.


Tohtori Toonika. Oppii siitä kyllä muutakin kuin sointujen nimeämisen perusteita. Kaikkiaan kattava ja helppotajuinen alottelusetti musiikin teoriaan.

#79 kirjoitettu 03.06.2009 23:56

_Panzerfaust_ kirjoitti:
Riitasointu.


nää ja voimasoinnut.

Muit en pahemmin osaa, enkä myöskään käytä.

#80 kirjoitettu 04.06.2009 00:10

Vessajono kirjoitti:
Ambrosia kirjoitti:
Näin offtopikkina, sanokaapa joku suhteellisen helppotajuinen kirja tai sivu jolta noita sointujen nimeämisen perusteita voisi opetella.


Tohtori Toonika. Oppii siitä kyllä muutakin kuin sointujen nimeämisen perusteita. Kaikkiaan kattava ja helppotajuinen alottelusetti musiikin teoriaan.


Kiitti. Pitää katella kirjastosta.