|
geeli
4260 viestiä
|
#41 kirjoitettu
25.03.2021 18:35
Olisikohan se niin, että internet-persoonallisuus heijastelee itse asiassa sitä todellista persoonallisuutta. Ja kun johonkin ihmiseen tutustuu hyvin, niin sen persoonallisuuden oppii tuntemaan.
Sitten joissain ympäristöissä käyttäydytään ja näyttäydytään erilaisina. Esim. vertaan että "minä himassa" versus "minä duunissa" versus "minä salilla". Yksi voisi olla "minä netissä" tosiaan.
Onko tässä kyseessä se, että pikkuhiljaa tunnemme toisemme paremmin kun olemme toistemme kanssa tekemisissä. Sitten on niitä pimeitä nurkkia...onkohan niitä?...kuitenkin niitä juttuja, joita et ihan kaikille kerro...tai ei ehkä kenellekkään??
Eli mun mielestä tänne kirjoittaminen on kuin vaikkapa yksi valokuva. Siitä ei välttämättä nää millainen joku ihminen on. Riippuu mitä paljastaa jne.
Sehän riippuu siis siitä, miten hyvin minut tunnet, miltä näytän tai mitä ajattelet minusta. Eli olen sama netissä ja "in real life". Kuva vaan näkyy jokaiselle vähän erilaisena.
|
|
geeli
4260 viestiä
|
#42 kirjoitettu
26.03.2021 11:48
En mä näist niin tiedä, muuten kuin omaa käytännön kokemusta on vähäsen. Eli tää on sitten sosiologiaa. Ihmistieteitä. En itseasiassa koskaan lukenut niitä vaikka lukiossa olisi ollut mahdollista. Luin yhden kurssin, sen ensimmäisen, psykologiaa.
Oma uravalinta tai mihin ammattiin halusin kouluttautua tuli sitä kautta, kun mietin, että missä aineessa tavallaan olisi mielekkäintä työskennellä ja missä olisi paljon työpaikkoja avoinna. En uskaltanut tuon ikäisenä luottaa jotenkin vaistoon, että olisin pyrkinytkin filosofia-/psykologia-puolelle.
Oli vähän semmosta aikaa, että kaikki mahdollinen kiinnosti ja jotain piti jättää pois. Mutta näillä valinnoilla mennään. Kiinnostavaahan ihmistieteet ovat kyllä. Ehkä meikällä jotain lahjojakin sinne olisi ollut.
En muuten ymmärrä miten mä luin jotain kieliä niin paljon lukiossa. Ranskaa esim. en ole tarvinnut missään myöhemmin, muuten kuin että ymmärrän ranskalaisesta räpistä muutaman sanan tai että pystyn lukemaan jotain vähän ranskaksi. Ruotsikin on mun mielestä turhaa tai ei siihen niin kannata panostaa. Englanti on kyllä välttämätön, ainakin mulle ollut.
|
|
tahtila
2311 viestiä
|
#43 kirjoitettu
04.06.2021 10:13
No nyt on jännä lanka herätetty kuolleista, pakko napata kiinni ennen kun hautautuu taas vuosiksi.
Syy, miksi tähän on niin kiinnostavaa tarttua juuri täällä, on se, että omalla kohdalla voin sanoa ensimmäisen kokonaisvaltaisemman internet-persoonani muotoutuneen vahvasti juuri mikserissä. Vaikutteet tästä hahmosta siirtyi myöhemmin Facebookin puolelle, mutta koska siellä ei vaan enää jaksa yhtään mölistä ja Instassa ei ole koskaan jaksanut niin tänne on palattava näköjään tekemään itsekeskeistä oman navan kaivelua.
Aihe on myös siitä jännä, että näkökulma asiaan lienee ollut aika erilainen vuonna 2008, Facebookin oltua vasta vuoden kunnolla Suomessa. 2000-lukua leimasi vielä niin vahvasti ajatus siitä, että internet on paikka jonne ”mennään”, ja siltä se toisaalta vanhaa modeemiääntä kuunnellessa ennen ensimmäisiä mikseri-vierailuita tuntuikin. En pidä puheita ”internetin kuolemasta” juurikaan liioteltuina, ajatus jatkuvasti käytetyistä viestintäalustoista ja nettiin kytketystä kodinkoneroinasta jonkinlaisina rinnakkaistodellisuuden portaaleina tuntuu nyt aika huvittavalta.
Vastaako internet-persoonasi oikeaa persoonaasi?
Joo ja ei. Varsinaista roolihahmoa en tänne koskaan ole tietoisesti pyrkinyt rakentamaan, mutta varsinkin teininä seura teki osaltaan kaltaisekseen.
Ja jos niin missä piirteissä?
Jos mietitään vaikkapa kieltä, niin suurin piirtein jostain 13-vuotiaasta oon suosinut foorumeilla pääsääntöisesti kirjalkieltä, puhekielimäisyyttä vähän fiilispohjaisesti sekoittaen. Osaltaan varmaan johtui juniorina pikkuvanhuudesta, joka korostui kymmenkertaiseksi kun pääsi keskusteluseuraan, jossa ihmiset oli muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta itseä vanhempia (mikseri.net). Mutta ei se pelkästään täällä netin puolella pätenyt, sain kuulla koillishelsinkiläisellä yläasteella ihan hyvät määrät vittuilua kummallisena pidetystä puhetyylistä, jossa ”mä” oli jostain syystä ”minä” ja jostain itselle tutusta ja rakkaasta aiheesta kirvonnut monologi kuulosti ”uutistenlukijalta”. Myöhemmällä iällä oon oppinut, että edelleen puheessa esiintyvä yleiskielisyys ei välttämättä olekaan peruja pikkuvanhuudesta tai lapsuuden kirjanörtteilystä, vaan se on niitä muutamia piirteitä missä kuuluu keskisuomalaiset juuret. Ja kappas, äitiä ja isää tarkemmin kuunnellessa ja Jyväskylä-Suolahti -akselilla vieraillessa ymmärtää, että sieltähän se tulee. Kivana puolena, että jos arvuuttelen jossain seurassa ihmisiltä omaa synnyinkaupunkia (viimeksi viime viikolla seitsemältä ihmiseltä samanaikaisesti), kukaan ei yleensä sano Helsinki. Vaikka ei yhtään harmita että kasvoin Tapanilassa, puhetyylissä en halua kuulostaa ”stadilaiselta”, en sitten yhtään.
Mutta tämän päivän pikkuvanhoille varhaisteineille sanon vaan, että on siinä puolensakin, vaikka ala-asteella saakin hiekkasoraa housuihin ikätovereita provosoivan laajasta sanavarastosta. Kolmekymppiseksi ehtiessä ei meinaan ole ikäkriisit juuri painaneet kun tuntuu, että on sen sijaan saavuttanut sen iän johon halusi jo puolta aikaisemmin syystä tai toisesta niin hirveästi samaistua. Paradoksaalisesti tosin nyt tajuaa, että jotkut niistä juniorivuosina ”kolmekymppisiltä” tuntuneista tyypeistä onkin nyt oikeasti vasta vähän yli nelikymppisiä, eli ”kaksfemmoja” täällä tuli kateltua ylöspäin.
Missä piirteissä olet erilainen?
Internetin puolella jaksan keskimäärin kauemmin kuunnella ja seurata ennen suoraa osallistumista keskusteluun. Tästä piirteestä pidän. Facebookissa olin ehkä hauskempi ja nokkelampi, tai niin ainakin halusin hyväksynnän kaipuussani ajatella. Toisaalta kyllä multa tilannekomiikan tajua löytyy kasvotustenkin, netissä vaan ehtii muotoilemaan paremmin. Kirjoitettu kieli kuuluu vaan omiin vahvuuksiin ja täällä sitä lihasta pääsee pullistelemaan koko komeudessaan.
Pidätkö internet-persoonastasi?
Menee yleensä niin, että nyt pidän ja viiden vuoden päästä kattelen että pitikö mennä tuokin saatana kirjoittamaan. Sama pätee varmasti tähänkin avautumiseen.
|
Ladataan