Mikseri.net

#42 kirjoitettu 04.06.2008 21:12

Fattis kirjoitti:




Olenko minä nyt tyhmä kun en oikeasti tajua mitä tarkoitat. Ilmaisusi ei oikeasti ole millään muotoa yksiselitteinen.

#43 kirjoitettu 04.06.2008 21:35

1. miksaa matsku pc-koneella valmiiksi
2. äänitä miksattu matsku c-kasettisoittimella c-kasetille.
3. siirrä c-kasettisoittimellasi äänitetty matsku takaisin pc:lle/macille asetuksien ollessa 44.1Khz/24Bit.
4. nyt äänen pitäisi olla hitusenverran massiivisempi ja kirkkautta voit annostella mielesi mukaan.
5. avot!

Aukesiko?

#44 kirjoitettu 04.06.2008 21:55

Fattis kirjoitti:

3. siirrä c-kasettisoittimellasi äänitetty matsku takaisin pc:lle/macille asetuksien ollessa 44.1Khz/24Bit.

Sinulta kysyttiin, varsin selkeästi vielä, mitä tarkoittaa kompressorin "futaaminen" 24 bittisenä.

#45 kirjoitettu 04.06.2008 22:06

.Trauma kirjoitti:

Sinulta kysyttiin, varsin selkeästi vielä, mitä tarkoittaa kompressorin "futaaminen" 24 bittisenä.


Tämä oli se kysymys nimeomaan. Miten ihmeessä se kompressori (missä kohtaa ikinä sitä ääniketjua) olisi kiinnostuntu siitä bittisyvyydestä?

#46 kirjoitettu 04.06.2008 22:18

Ehkä tuo on sitten meitsillä niin peruskauraa toi 24bit. Mut kait sitä voi vetää vaikka kompurat 8bittisenäkin. Ainakin mulla löytyy monesta softa kompuroista namiska mistä pystyy vaihtamaan 8/16/24.
Kokeile 8bit asetuksilla ja sit vaihdat 24bit niin ehkä aukeaa ajatukseni futaamisesta.

Aukeaako nyt?

#47 kirjoitettu 04.06.2008 22:39

Fattis kirjoitti:
Ehkä tuo on sitten meitsillä niin peruskauraa toi 24bit. Mut kait sitä voi vetää vaikka kompurat 8bittisenäkin. Ainakin mulla löytyy monesta softa kompuroista namiska mistä pystyy vaihtamaan 8/16/24.
Kokeile 8bit asetuksilla ja sit vaihdat 24bit niin ehkä aukeaa ajatukseni futaamisesta.

Aukeaako nyt?


Kyllähän sitä joutuu jo oikein joukolla ihmettelemään, jotta mistä puhut. Kyllähän itselläkin softassa on valittuna jokin "äänenlaatu" - näin myös on kaikissa sampleissa omansa. Omat ohjelmani hoitavat tietääkseni sen sisäisen laskentajutun jota kompura esim. tarvitsee niin sillä "äänenlaadulla" jonka ohjelma päättää tarvitsevansa.

Eli siis, ei sen nauhoitetun äänen tarvii olla 24bit et softa sitä vois laskea efektissä paremmin..Eikö useimmat ohjelmat käännä laskuja varten kaiken äänen automaattisesti?

#48 kirjoitettu 05.06.2008 00:05

Jos massiivista soundia hakee niin yksi jippo tuli mieleen. Niin sanottu Haas trick on aika toimiva temppu oikeille raidoille käytettynä. Se perustuu hyvänlaatuiseen vaihevirheeseen, jos nyt asian voi näin ilmaista.
Alottelijankin on helppo toteuttaa yksinkertaistettu karvalakkiversio tästä tempusta ilman yhtäkään plugaria:

1. Valitse sopiva raita. Elektronisessa musiikissa se voisi kenties olla jokin padi jos lähden arvailemaan.
2. Tee raidasta kopio
3. Panoroi raidat esim. L50-R50
4. Raahaa jompakumpaa raitaa hieman eteenpäin niin, että se soi joitakin millisekunteja toiselle puolelle panoroitua raitaa jäljessä. Oikea viive löytyy kokeilemalla. Etsimisen voisi aloittaa vaikkapa jostain 15-20 millisekunnin paikkeilta.
(Esim. Cubasessa ainakin saa syötettyä ihan suoraan tarkan luvunkin, eikä tarvi raitaa raahata)
5. Nyt pitäisi soida massiivisemmin.

Masteroinnillahan on myös suuri vaikutus "massiivisuuteen" ja varsinkin kirkkauteen. Kun miksaus masteroidaan onnistuneesti, se tavallaan "aukeaa" ja herää eloon aivan uudella tavalla.

Kaikuja käyttäessä pitää muistaa ottaa huomioon, että mitä enemmän sitä kaikua raidassa on, sitä taaemmas se tavallaan siirtyy miksauksen syvyyskuvassa.

Sekin tässä vielä tuli mieleen, että itse tulee jatkuvasti yllätyttyä kuinka monesti soolona loistavan kuulonen raita kuulostaa muiden raitojen kanssa aivan paskalta ja taas soolona paskalta kuulostava raita monesti toimii loistavasti osana kokonaisuutta.

#49 kirjoitettu 05.06.2008 01:51

SirKeke kirjoitti:
1. Valitse sopiva raita. Elektronisessa musiikissa se voisi kenties olla jokin padi jos lähden arvailemaan.
2. Tee raidasta kopio
3. Panoroi raidat esim. L50-R50
4. Raahaa jompakumpaa raitaa hieman eteenpäin niin, että se soi joitakin millisekunteja toiselle puolelle panoroitua raitaa jäljessä. Oikea viive löytyy kokeilemalla. Etsimisen voisi aloittaa vaikkapa jostain 15-20 millisekunnin paikkeilta.
(Esim. Cubasessa ainakin saa syötettyä ihan suoraan tarkan luvunkin, eikä tarvi raitaa raahata)
5. Nyt pitäisi soida massiivisemmin.


Näin olemme aikaansaaneet viemärikaiun..

#50 kirjoitettu 05.06.2008 06:13

SirKeke kirjoitti:
Jos massiivista soundia hakee niin yksi jippo tuli mieleen. Niin sanottu Haas trick on aika toimiva temppu oikeille raidoille käytettynä. Se perustuu hyvänlaatuiseen vaihevirheeseen, jos nyt asian voi näin ilmaista.
Alottelijankin on helppo toteuttaa yksinkertaistettu karvalakkiversio tästä tempusta ilman yhtäkään plugaria:

1. Valitse sopiva raita. Elektronisessa musiikissa se voisi kenties olla jokin padi jos lähden arvailemaan.
2. Tee raidasta kopio
3. Panoroi raidat esim. L50-R50
4. Raahaa jompakumpaa raitaa hieman eteenpäin niin, että se soi joitakin millisekunteja toiselle puolelle panoroitua raitaa jäljessä. Oikea viive löytyy kokeilemalla. Etsimisen voisi aloittaa vaikkapa jostain 15-20 millisekunnin paikkeilta.
(Esim. Cubasessa ainakin saa syötettyä ihan suoraan tarkan luvunkin, eikä tarvi raitaa raahata)
5. Nyt pitäisi soida massiivisemmin.

Masteroinnillahan on myös suuri vaikutus "massiivisuuteen" ja varsinkin kirkkauteen. Kun miksaus masteroidaan onnistuneesti, se tavallaan "aukeaa" ja herää eloon aivan uudella tavalla.

Kaikuja käyttäessä pitää muistaa ottaa huomioon, että mitä enemmän sitä kaikua raidassa on, sitä taaemmas se tavallaan siirtyy miksauksen syvyyskuvassa.

Sekin tässä vielä tuli mieleen, että itse tulee jatkuvasti yllätyttyä kuinka monesti soolona loistavan kuulonen raita kuulostaa muiden raitojen kanssa aivan paskalta ja taas soolona paskalta kuulostava raita monesti toimii loistavasti osana kokonaisuutta.


Tätä kikkaa käyttäen tuplasin lauluja ja kitarasooloja aikoinaan ihan perkeleesti. Toimii.

#51 kirjoitettu 05.06.2008 07:59

SirKeke kirjoitti:

1. Valitse sopiva raita. Elektronisessa musiikissa se voisi kenties olla jokin padi jos lähden arvailemaan.
2. Tee raidasta kopio
3. Panoroi raidat esim. L50-R50
4. Raahaa jompakumpaa raitaa hieman eteenpäin niin, että se soi joitakin millisekunteja toiselle puolelle panoroitua raitaa jäljessä. Oikea viive löytyy kokeilemalla. Etsimisen voisi aloittaa vaikkapa jostain 15-20 millisekunnin paikkeilta.
(Esim. Cubasessa ainakin saa syötettyä ihan suoraan tarkan luvunkin, eikä tarvi raitaa raahata)
5. Nyt pitäisi soida massiivisemmin.


Kannattaa lopuksi vielä tarkistaa mono yhteensopivuus. Miksaa äänen monoksi ja kuuntelee kuullostaako se yhtään miltään.

Alottelijankin on helppo toteuttaa yksinkertaistettu karvalakkiversio tästä tempusta ilman yhtäkään plugaria:


Kannattaa muuten käyttää plugaria, koska on NIIN paljon helpompaa se säätö ja se oikean delayn etsintä. Melkein joka softasta tuollainen kuitenkin lötyy nativanakin.

#52 kirjoitettu 05.06.2008 09:04

Stereo delayhan tuo oli mikä tuossa kuvailtiin. Toimiva kikka toisinaan kyllä - mutta myös äärimmäisen helppo keino tuhota monoyhteensopivuus ja muuttaa kiva soundi päänsärkyä aiheuttavaksi hirvitykseksi. Muutamalla kikalla saa tuostakin pahimmat sudenkuopat vältettyä.

Viiveinä kannattaa melkeinpä käyttää yli 10ms arvoja ja säätää lopullinen arvo kuuntelemalla monona (FLS:ssä on mikserikanavassa Stereo width, se nollille, muissa sekkareissa eri tavalla). Eri pituiset viiveet aiheuttavat vaihehäviötä eri taajuusalueille joten viive pitää säätää sellaiseksi että se monoksi summattuna leikkaa sellaista aluetta mitä on leikattu muutenkin. Toisin sanoen soundin pitäisi kuulostaa monoksi summattuna melko samalta kuin ilman summausta ja stereo delayta ja delayn kanssa sitten isommalta. Ja tosiaan riittävän suurilla viiveillä eli 10+ms vältetään flangeria (joka on suotavampi käyttää omana tarkoituksellisena efektinä).

#53 kirjoitettu 05.06.2008 09:11

atheos kirjoitti:

Ja tosiaan riittävän suurilla viiveillä eli 10+ms vältetään flangeria (joka on suotavampi käyttää omana tarkoituksellisena efektinä).


No joo... Se efekti on kyllä ihan eri, joten vähän makuasia kyllä. Sanotaanko näin, että kannattaa tietää mitä tekee jos tuota meinaa käyttää. Hyvikin kinkkinen efekti vähän kaiken kannalta.

#54 kirjoitettu 05.06.2008 11:56

Epoche kirjoitti:
SirKeke kirjoitti:
1. Valitse sopiva raita. Elektronisessa musiikissa se voisi kenties olla jokin padi jos lähden arvailemaan.
2. Tee raidasta kopio
3. Panoroi raidat esim. L50-R50
4. Raahaa jompakumpaa raitaa hieman eteenpäin niin, että se soi joitakin millisekunteja toiselle puolelle panoroitua raitaa jäljessä. Oikea viive löytyy kokeilemalla. Etsimisen voisi aloittaa vaikkapa jostain 15-20 millisekunnin paikkeilta.
(Esim. Cubasessa ainakin saa syötettyä ihan suoraan tarkan luvunkin, eikä tarvi raitaa raahata)
5. Nyt pitäisi soida massiivisemmin.


Näin olemme aikaansaaneet viemärikaiun..

Nojoo,eihän tuo noin yksinkertaisesti toteutettuna olekaan ihan yhtä toimiva kuin mitä monet huippumiksaajat käyttävät. Mutta aloittelijalle mielestäni aika hyvä keino kuitenkin leventää soundeja. Itse ainakin tulee käytettyä jos biisissä on vähän raitoja, esim. jossain akustisessa fiilistelyssä. Pieni levennys vaikkapa akustiseen komppikitaraan tekee ihan hyvää miksaukselle.

#55 kirjoitettu 05.06.2008 15:43

SirKeke kirjoitti:

Nojoo,eihän tuo noin yksinkertaisesti toteutettuna olekaan ihan yhtä toimiva kuin mitä monet huippumiksaajat käyttävät. Mutta aloittelijalle mielestäni aika hyvä keino kuitenkin leventää soundeja. Itse ainakin tulee käytettyä jos biisissä on vähän raitoja, esim. jossain akustisessa fiilistelyssä. Pieni levennys vaikkapa akustiseen komppikitaraan tekee ihan hyvää miksaukselle.

Ihan on ammattilaistenkin käytössä kyseinen kikka. Ei se ole yhtään sen paskempi tehdä manuaalisesti kuin jollain stereolevitinplugarilla (ehkä helpompi ryssiä toki). Itse suosin itseasiassa tätä manuaalista tapaa ihan siitä syystä, ettei tarvitse kuluttaa turhaa prossutehoa sen plugarin pyörittämiseen. Suosittelen lisäksi kuulokemonitorointia tällaisia stereolevityksiä tehdessä.

#56 kirjoitettu 05.06.2008 16:18

.Trauma kirjoitti:

Ei se ole yhtään sen paskempi tehdä manuaalisesti kuin jollain stereolevitinplugarilla (ehkä helpompi ryssiä toki).


Stereolevittäjät voivat toimia muillakin tavoilla.

#57 kirjoitettu 05.06.2008 16:31

Haava kirjoitti:

Stereolevittäjät voivat toimia muillakin tavoilla.

Miten? Kiinnostaa oikeasti tietää. Eikö kaikki noi levittimet kuitenkin pelaa L ja R kanavien viiveillä ja vaiheilla?


.Trauma muokkasi viestiä 16:31 05.06.2008

#58 kirjoitettu 05.06.2008 20:40

.Trauma kirjoitti:
SirKeke kirjoitti:

Ihan on ammattilaistenkin käytössä kyseinen kikka. Ei se ole yhtään sen paskempi tehdä manuaalisesti kuin jollain stereolevitinplugarilla (ehkä helpompi ryssiä toki). Itse suosin itseasiassa tätä manuaalista tapaa ihan siitä syystä, ettei tarvitse kuluttaa turhaa prossutehoa sen plugarin pyörittämiseen. Suosittelen lisäksi kuulokemonitorointia tällaisia stereolevityksiä tehdessä.

Onhan se ammattilaisten käytössä mutta tuskin kenelläkään noin yksinkertaisena. Yleensä on kysymys kahdesta erillisestä raidasta, esim kitara ja sen tuplausotto (eli tod.näk.eriävät vaiheet), jotka sitten kopioidaan ja panoroidaan ristiin, tehdään niihin delay jne.

Nimenomaan tuo prossutehojen säästäminen on ainakin itsellä oleellista näitä tehdessä kun paskalla koneella kuitenkin miksailen.

#59 kirjoitettu 07.06.2008 09:23

.Trauma kirjoitti:

Miten? Kiinnostaa oikeasti tietää. Eikö kaikki noi levittimet kuitenkin pelaa L ja R kanavien viiveillä ja vaiheilla?


Kyllä ja toisen kanavan viivästyttäminen vakiolla on melko primitiivinen tapa tehdä tuo.

#60 kirjoitettu 07.06.2008 11:27

Täytyy nyt useamman vuoden FLS:ää ja muitakin ohjelmia ränänneenä todeta, että vaikeaa tuo puhtaiden ja massiivisten soundien teko on noilla ilmaisplugareilla. Tuppaa aina jäämään ontoksi ja tyhjäksi se ääni ja ainakaan efektoimalla sitä on hankalaa paksuntaa. Yksi ratkaisu on layerointi, eli monta erilaista soundia soittamaan samaa melodiaa, vetää ne saman efektiketjun läpi ja käsittelee niitä yhtenä soundina. Tuo ei kuitenkaan poista sitä perusongelmaa, että noilla softaplugareilla ei oikeasti tehdä paksua soundia.

Itsellänikin olisi jossain vaiheessa tarkoitus ruveta panostamaan rautaan, mutta se vaatii rahaa jota ei oikein ikinä pystyisi irrottamaan sen vertaa että saisi jotain hardissynaa pöydälle. Kun noita mikserin parempia projekteja selaa läpi (joissa soundit on muhkeita ja melodiat jytää) niin useimmiten rautapuolen listakin on jotain aivan erilaista mihin itse on tottunut.

#61 kirjoitettu 07.06.2008 11:51

D-Vision kirjoitti:
Tuo ei kuitenkaan poista sitä perusongelmaa, että noilla softaplugareilla ei oikeasti tehdä paksua soundia.

Itsellänikin olisi jossain vaiheessa tarkoitus ruveta panostamaan rautaan, mutta se vaatii rahaa jota ei oikein ikinä pystyisi irrottamaan sen vertaa että saisi jotain hardissynaa pöydälle.


Eikös useimmissa digitaalisissa syntikoissa pyöri ihan samanlaiset softat ja samplet kuin kunnollisissa VSTi synissakin? Analogimaailma on tietysti oma juttunsa.

#62 kirjoitettu 07.06.2008 11:54

Yksi levitystapa on jakaa taajuuskaista siivuiksi ja levittää joka toista siivua eri puolille. Ainakin Logicin mukana moinen plugari tulee ja toki Wavesillakin on oma versionsa. Ilmaisista ei nyt tule heti mieleen mitään.

Toinen tapa (toimii vain stereosoundeihin) on laskea LR-kanavien välisiä yhtäläisyyksiä ja eroja ja kasvattaa näiden välistä kontrastia erojen eduksi. Monilla soundeilla tosin tappaa sointitaajuuksia aika pahasti ja tekee soundista ohuemman joten maltillinen käyttö sopiviin soundeihin on paikallaan. Tätä tekevät esim. FLS:n stereo separation -namiskat yli 100% arvoilla, alle 100% arvoilla nuo vain kaventavat panorointia.

#63 kirjoitettu 07.06.2008 12:53

Timo JM kirjoitti:

Eikös useimmissa digitaalisissa syntikoissa pyöri ihan samanlaiset softat ja samplet kuin kunnollisissa VSTi synissakin?


Teoriassa. Käytännössä digisynien (siis hyvien sellaisten) softa on ihan eri laatua VST plugareissa. Toki on paskaakin hardista ja hyviä plugareita. Käytännössä laatuero on suuri.

Tämä johtuu kahdesta asiasta. a) Raudan softa on hyvin ja rahalla kehitetty b) erityisesti aiheeseen suunnitellut erikoisprosessorit lyövät tehossa yleis-pc:t.

#64 kirjoitettu 08.06.2008 11:05

D-Vision kirjoitti:

Tuo ei kuitenkaan poista sitä perusongelmaa, että noilla softaplugareilla ei oikeasti tehdä paksua soundia.


Ei pidä paikkaansa. Vaikeampaa se on toki. Mainitsemasi layerointi on kyllä avainsana isoa plugarisoundia väännettäessä. Niinkuin on miksauskin. Kannattaa myös tiedostaa, että iso osa biisin massiivisesta vaikutelmasta luodaan hyvällä sovituksella.

Tattista noista stereolevitysselvennyksistä. Tota taajuuskaistojen jakoa onkin tullut harrastettua jonkin verran esim. basarin/basson kohdalla (yläpää leveäksi).

Tässäon oma lempparilevittimeni. Tekee varsin kivan kuuloista soundia ja hakkaa ainakin wavesin/cubasen/fruityn levittimet 6-0. Perkussiiviseen kamaan ihan ehdoton, ja ilmainenkin, whee.

#65 kirjoitettu 08.06.2008 11:12

.Trauma kirjoitti:

Ei pidä paikkaansa. Vaikeampaa se on toki.


Samalla se kuitenkin pakottaa paljon rajoitetumpaan äänipalettiin ja tietyntyyppiseen "massiivisuuteen". Digipuolella olen itse huomannut, että paksua saa vain tukkimalla kaistaa kun analogimaamassa se onnituu helposti miksattavillakin perus saundeillakin.

#66 kirjoitettu 08.06.2008 11:40

Haava kirjoitti:

Samalla se kuitenkin pakottaa paljon rajoitetumpaan äänipalettiin ja tietyntyyppiseen "massiivisuuteen". Digipuolella olen itse huomannut, että paksua saa vain tukkimalla kaistaa kun analogimaamassa se onnituu helposti miksattavillakin perus saundeillakin.

Ihan totta, paitsi jos lasket "digipuoleen" myös digitaaliset syntikat. Niistä kyllä löytyy yksilöitä, jotka kuulostavat ihan yksittäisissäkin soundeissa isoilta (ilman efektejä). Nämä ovat tietenkin makuasioita.

Olen samaa mieltä tuosta, että analogilaitteilla tehty massiivinen soundi poikkeaa digikamalla tehdystä massiivisesta soundista. Uskon kuitenkin, että sitä digitaalista tässä haetaan, joten ei siitä sen enempää.

#67 kirjoitettu 08.06.2008 11:43

D-Vision kirjoitti:
[...] vaikeaa tuo puhtaiden ja massiivisten soundien teko on noilla ilmaisplugareilla. Tuppaa aina jäämään ontoksi ja tyhjäksi se ääni [...]

Eikö edes Helix , Oatmeal ja Xhip tuota haluttua tulosta unison-ominaisuuksillaan? Ovat varsin kelpoja ilmaissyniä.

Jotenkin on vaikea uskoa, etteikö vuonna 2008 irtoaisi softasta (maksulliset mukaanlukien) yhtä käyttökelpoisia saundeja kuin VA-hardiksesta. Olisi kiva nähdä sokkokuuntelutestejä jotka tämän todistaisivat... ei siis mitään "sama presetti eri V-Stationin versioilla" tms., vaan erilaisia saundeja eri synillä, VA-hardis ja softa sekaisin, jotta selviäisi onko niillä käytännössä olennaista eroa.

Uskoisin että nykyaikaisten VST-synien parhaimmisto huijaisi VA-hardiksen ylivertaisuudesta varmoja hemmoja kiitettävästi, jos testihenkilöt käyttäisivät vain korviaan sortumatta analysaattorikikkailuun.

#68 kirjoitettu 08.06.2008 12:05

neokoo kirjoitti:

Uskoisin että nykyaikaisten VST-synien parhaimmisto huijaisi VA-hardiksen ylivertaisuudesta varmoja hemmoja kiitettävästi, jos testihenkilöt käyttäisivät vain korviaan sortumatta analysaattorikikkailuun.

Omat mielipiteeni perustuvat juurikin ihan käytännön kokeiluihin. Tein vuosia musiikkia käyttäen pelkästään plugareita kun kerran mahdollisuuksia hardwaren käyttämiseen ei ollut. Nyt, useita alan "standardisyntikoita" kokeilleena, voin todeta, että niissä on kyllä eroa. Ei aina kovin isoa, mutta yleensä on.

Parhaiten plugari- ja hardwaresoundin eron huomaa silloin, kun niitä alkaa miksaamaan sisään biisiin. Softasynissa on vaan poikkeuksetta ollut paljon enemmän tekemistä, eikä lopputulos ole juuri koskaan tyydyttänyt. Ja ei, en käytä analysaattoreita. En ole koskaan täysin ymmärtänyt niiden funktiota.

En ole mitenkään plugareita vastaan, jos sellaisen käsityksen joku saa. Riippuu myös hyvin paljon genrestä mitä tekee. Omasta mielestäni, ja omaan musaani, Arturia tekee parhaat plugarit.

#69 kirjoitettu 08.06.2008 14:43

.Trauma kirjoitti:

Ihan totta, paitsi jos lasket "digipuoleen" myös digitaaliset syntikat. Niistä kyllä löytyy yksilöitä, jotka kuulostavat ihan yksittäisissäkin soundeissa isoilta (ilman efektejä).


Itse sanosiin, että tuo massiivisuus on aika pitkälti sellainen jakauma jossa liukukmaa on kaikkien luokkien sisällä. Parhaat digisynat ovat mielestäni parempia kun paskimmat analogiset. Fäteimpiä analogisyniä en lähtisi silti parhaaseenkaan digikalustoon vertaamaan edes samana päivänä.

neokoo kirjoitti:

Jotenkin on vaikea uskoa, etteikö vuonna 2008 irtoaisi softasta (maksulliset mukaanlukien) yhtä käyttökelpoisia saundeja kuin VA-hardiksesta. Olisi kiva nähdä sokkokuuntelutestejä jotka tämän todistaisivat... ei siis mitään "sama presetti eri V-Stationin versioilla" tms., vaan erilaisia saundeja eri synillä, VA-hardis ja softa sekaisin, jotta selviäisi onko niillä käytännössä olennaista eroa.


EI! EI! Noin EI tehdä vertailua. On kaksi tapaa tehdä synavertailu. Se toinen on manitsemasi ns. "sama saundi", jossa on kyllä ongelmansa, vaikka se jotain toki synista kertookin. Se parempi ja ainoa oikea nähdäkseni on se, että molempia synia ohjataan midinä ja ääntä pääsee itse säätämään ja soittamaan samalla. SIINÄ kuulee oikeasti sen eron niissä synissa. Kuinka helposti ja millaista saundia niistä tulee. Sellainen kun toteutetaan sokkona, niin sitten meillä on jotain näyttöä. Nuo "iso kasa eri saundeja" testit eivät oikeasti kerro yhtään mistään yhtään mitään. Enemmänkin niistä saundeista joita on valittu.

#70 kirjoitettu 09.06.2008 13:19

Puhuin kuuntelutestistä, en synavertailusta. Pointti on se, ettei hyvin tehdystä VA-saundista erota onko se tehty VSTi:llä tai digihardiksella pelkällä kuuntelulla.

Haava kirjoitti:
Nuo "iso kasa eri saundeja" testit eivät oikeasti kerro yhtään mistään yhtään mitään.

Kertoo ne sen, että jos saundi on säädetty hyväksi niin siitä ei kuule millä alustalla se on tehty.

"Digihardis on saundiltaan parempaa kuin softa"-väite piti paikkansa viitisen vuotta sitten, kun useimmissa softasynissä oli selkeästi aliasoivat oskillaattorit, luonteettomat filtterit eikä tarpeeksi modulaatiomahdollisuuksia. Nykyään parhaimmista softasynistä löytyy ihan yhtä lailla säätö- ja modulaatiovaraa kuin VA-hardiksestakin, oskillaattorit ovat tavalla tai toisella antialiasoitu eikä filttereissäkään ole moittimista, etenkin jos on valittavana paljon eri tyyppejä.

***

Taidan tarttua aiheeseen noinkin vahvasti siitä syystä, etten halua tätä ketjua lukevien aloittelijoiden alkavan kuvitella että massiivinen VA-saundi on kiinni hardiksen omistamisesta. Nykyään ei tarvita edes layerointikikkailua siihen että softa kuulostaa massiiviselta, pitää vain valita oikea syna.
Yhtalailla softan kuin digihardiksen tapauksessa pitää oppia hallitsemaan synaansa ja miksaamaan sen saundi muuhun biisiin istuvaksi.

#71 kirjoitettu 09.06.2008 13:34

neokoo kirjoitti:

Kertoo ne sen, että jos saundi on säädetty hyväksi niin siitä ei kuule millä alustalla se on tehty.


Ei se oikeastaan kerro sen synan tasosta juuri mitään. Kaikilla synilla saa hyviä saundeja, mutta hyvillä synilla se saundi on hyvä laittoi nupit melkein mihin tahansa. Hyvä syna antaa älyttömän ison paletin erilaisia hyviä saundeja joita voi laittaa biisiin kuin biisiin. Huonosta synasta taas saa vain vähän niitä hyviä saundeja.

"Digihardis on saundiltaan parempaa kuin softa"-väite piti paikkansa viitisen vuotta sitten, kun useimmissa softasynissä oli selkeästi aliasoivat oskillaattorit, luonteettomat filtterit eikä tarpeeksi modulaatiomahdollisuuksia.


Samalla kun ne VST ovat kehittyneet, niin samalla ovat kehittyneet myös hardissyntikat. Juova on kyllä kaventunut ja halpis hardis on jo ihan kärki VST:n tasolla. Kärkihardis on kyllä silti nykyään edelle. Ei nyt mitenkään älyttömästi, mutta silti. Molemmilla saa hyvää saundia ja siksi tuo esittämäsi vrtailu ei kerrokaan mitään siitä erosta.

Nykyään parhaimmista softasynistä löytyy ihan yhtä lailla säätö- ja modulaatiovaraa kuin VA-hardiksestakin, oskillaattorit ovat tavalla tai toisella antialiasoitu eikä filttereissäkään ole moittimista, etenkin jos on valittavana paljon eri tyyppejä.


Nuo ovat vasta perus jutut joiden tekemisellä oikein ei vielä kovinkaan eloisaa synaa saa aikaan jos vertaa edes parhaisiin VST plugareihin. Saati sitten kärkihardikseen.

Taidan tarttua aiheeseen noinkin vahvasti siitä syystä, etten halua tätä ketjua lukevien aloittelijoiden alkavan kuvitella että massiivinen VA-saundi on kiinni hardiksen omistamisesta.


Joo. Ei ole. Jos tarkoitat tuota, niin sano sitten noin äläkä valehtele, että VST:t olisivat hardiksen kärjen tasolla, kun niin nyt ei vain ole.

Nykyään ei tarvita edes layerointikikkailua siihen että softa kuulostaa massiiviselta, pitää vain valita oikea syna.


Nykään ei riitä edes että saundi on analoginen, sillä niistäkään ei saa massiivista ääntä ilman layerointia. Pitää olla hyvätasoinen analogi. Toki riippuu millaista rimpulaa pidät oikeasti massiivisena.

Yhtalailla softan kuin digihardiksen tapauksessa pitää oppia hallitsemaan synaansa ja miksaamaan sen saundi muuhun biisiin istuvaksi.


Jeps. Hyvä tekijä tekee hyvän saundin 80-luvun halpis casiosta ja houno tekijä ei saa minimoogiakaan istumaan biiseihinsä.

#72 kirjoitettu 09.06.2008 15:14

Haava kirjoitti:
Hyvä syna antaa älyttömän ison paletin erilaisia hyviä saundeja joita voi laittaa biisiin kuin biisiin. Huonosta synasta taas saa vain vähän niitä hyviä saundeja.

Tiedän monta VSTi:tä jotka ovat tuon perusteella varsin hyviä syniä.

Samalla kun ne VST ovat kehittyneet, niin samalla ovat kehittyneet myös hardissyntikat. Juova on kyllä kaventunut ja halpis hardis on jo ihan kärki VST:n tasolla. Kärkihardis on kyllä silti nykyään edelle. Ei nyt mitenkään älyttömästi, mutta silti. Molemmilla saa hyvää saundia ja siksi tuo esittämäsi vrtailu ei kerrokaan mitään siitä erosta.

Jos kummallakin saa hyvää saundia, niin minusta niillä ei ole siltä osin olennaista eroa.
Tästä meillä taitaa olla eri näkemys.

Nuo ovat vasta perus jutut joiden tekemisellä oikein ei vielä kovinkaan eloisaa synaa saa aikaan jos vertaa edes parhaisiin VST plugareihin. Saati sitten kärkihardikseen.

Mikä sen parhaan digihardiksen saundin ero softaan sitten on? Jollain forumeilla olen törmännyt mm. float vs. int -väittelyyn DSP-piirien ylivertaisuuden osoittamiseen, mutta se ei oikein vakuuttanut...

[...] äläkä valehtele, että VST:t olisivat hardiksen kärjen tasolla, kun niin nyt ei vain ole.

Minun näkemykseni mukaan ne ovat aivan samalla tasolla niin kauan kun eroa ei kuule lopputuloksessa.
Luovun tuosta näkemyksestä heti kun näen klubiyleisön lakkaavan tamppaamasta ja valittavan DJ:lle liidisaundin softamaisuudesta.

Nykään ei riitä edes että saundi on analoginen, sillä niistäkään ei saa massiivista ääntä ilman layerointia. Pitää olla hyvätasoinen analogi.

Analogit jätettäköön arvoonsa, niiden ja VA:n ero kun on usein kuultavissa biisin seastakin... Mitä digisyniin tulee, niin monessa nykysoftassa on unison-ominaisuudet sitä luokkaa että saa halutessaan niin paksua ja massiivista saundia ettei biisiin muuta mahdukaan.

Toki riippuu millaista rimpulaa pidät oikeasti massiivisena.

Aika jumputusmusiikkivaikutteinen näkemys minulla siitä on. Paljon elävänkuuloista sahaa ja/tai kanttiaaltoa päällekkäin (eri saundityppeinä ja eri filttereiden käsittelemänä tarvittaessa), niin ettei biisin mahdu sen lisäksi muuta kuin ytimekäs basari, muriseva basso, napakka clappi ja kirkkaat haitsut. Bassosaundin korkeudella ja luonteella on myös suuri vaikutus tuohon massiivisuuden vaikutelmaan.

#73 kirjoitettu 09.06.2008 15:33

neokoo kirjoitti:

Jos kummallakin saa hyvää saundia, niin minusta niillä ei ole siltä osin olennaista eroa.
Tästä meillä taitaa olla eri näkemys.

Kaikille ei riitä, että soundi on pelkästään "hyvä". Jotkut eivät vaan halua tehdä mitään kompromisseja soundeissaan. Miksiköhän ihmiset ostavat Neumannin mikkejä tai SSLn tiskejä, vaikka halvemmillakin merkeillä saisi varmasti ihan hyvää soundia? Joillekin nämä asiat ovat vaan tärkeämpiä kuin toisille.

Oikeasti, kannattaa tutustua muutamaan erilaiseen ja laadukkaaseen hardwaresyntikkaan ennen kuin vetää mitään johtopäätöksiä suuntaan tai toiseen. Nykyplugareilla saa kyllä erittäin hienoa soundia, mutta ovat ne silti vielä hardwarekalustoa jäljessä. Usko pois.

#74 kirjoitettu 09.06.2008 16:56

neokoo kirjoitti:

Tiedän monta VSTi:tä jotka ovat tuon perusteella varsin hyviä syniä.


Minä en tiedä yhtään. Jos M-Tronia ei kuitenkaan lasketa, kun se on sampleri, eikä varsinainen syna.

Jos kummallakin saa hyvää saundia, niin minusta niillä ei ole siltä osin olennaista eroa.
Tästä meillä taitaa olla eri näkemys.


Jos toisella sen saundin tekeminen on puolta vaikeampaa, niin kyllä se ero on oleellinen.

Mikä sen parhaan digihardiksen saundin ero softaan sitten on?


Sanoin jo aiemmin: "Tämä johtuu kahdesta asiasta. a) Raudan softa on hyvin ja rahalla kehitetty b) erityisesti aiheeseen suunnitellut erikoisprosessorit lyövät tehossa yleis-pc:t."

Floatti sun muut intti jutut ovat ihan paskaa.

Minun näkemykseni mukaan ne ovat aivan samalla tasolla niin kauan kun eroa ei kuule lopputuloksessa.


Minun näkemykseni on, että se laatuero kuuluu lopputuloksessa. Se, että saundi tulee vaikeammin toisessa synassa johtaa huonompaan loputulokseen.

Luovun tuosta näkemyksestä heti kun näen klubiyleisön lakkaavan tamppaamasta ja valittavan DJ:lle liidisaundin softamaisuudesta.


Ihan tosissasiko heitit noin tyhmän kommentin? Se toisiasia että hyvä muusikko tekee hyvää musaa vaikka munaleikkurilla ei muuta sitä tosiasiaa, että synissa on eroja. Tiedät ihan hyvin, että sen klubiyleisön saa tanssimaan 8-bittisillä aliasoivilla sampleillakin tai millä tahsna edes etäisesti ääntä muituttavalla asialla.

Mitä digisyniin tulee, niin monessa nykysoftassa on unison-ominaisuudet sitä luokkaa että saa halutessaan niin paksua ja massiivista saundia ettei biisiin muuta mahdukaan.


Se on juuri sitä "Layeroitua" paksuutta. Tukkosita ääntä joka rajoittaa sitä miksausta sitten muuten.

[...] niin ettei biisin mahdu sen lisäksi muuta kuin [...]


Käsityksesi masiivisuudesta on rajoittunut digimaailmaan ja vieläpä todennäköisesti huonoon sellaiseen. Parempilaatuisilla synilla sinne massivisuuden sekaan saa vaikka mitä.

#75 kirjoitettu 09.06.2008 18:13

Menkää muualle tappelemaan!

Erinomaisia samlepohjaisia VSTi syntikoita on olemassa siinä missä perinteisiäkin samplepohjaisia synia. Samanlaiset samplet ja softat on molemmissa. Oskillaattorit ja muut rollaattorit on sitten toinen juttu.

#76 kirjoitettu 10.06.2008 17:15

.Trauma kirjoitti:
Kaikille ei riitä, että soundi on pelkästään "hyvä". Jotkut eivät vaan halua tehdä mitään kompromisseja soundeissaan.

Suuri määrä konemuusikoita tekee musiikkia softapohjaisesti ilman, että kokisivat tekevänsä yhtään mitään kompromissia saundeissaan.

Nykyplugareilla saa kyllä erittäin hienoa soundia, mutta ovat ne silti vielä hardwarekalustoa jäljessä. Usko pois.

Jos olet tuosta varma, niin lainaa minulle haluamasi VA pariksi-kolmeksi kuukaudeksi. Jos käytettyäni sitä sillä hetkellä työstämiini biiseihin koen, ettei softalla pysty korvaaman sen saundeja biisin kokonaissaundin olennaisesti muuttumatta, uskon tuon asian.

Haava kirjoitti:
Minä en tiedä yhtään. Jos M-Tronia ei kuitenkaan lasketa, kun se on sampleri, eikä varsinainen syna.

Noh, minusta esimerkiksi Synth1 on hyvä syna sen takia, että saan sillä väännettyä helposti mitä tahansa saundityyppiä. Ko. synan saundien luonne taas lienee jotain, mistä sinä analogisuudesta pitävänä et varmaankaan välittäisi.

Jos toisella sen saundin tekeminen on puolta vaikeampaa, niin kyllä se ero on oleellinen.

Se, kummasta saa helpommin haluamansa tuloksen, on minusta tottumiskysymys.
Selkein ero on hardiksen fyysinen nappulanvääntökäyttöliittymä, ja se ero pienenee merkittävästi kun softan kaveriksi otetaan käyttöön midikontrollerit, kosketusnäytöt, liiketunnistusohjaimet ynnä muut. Lisäksi osa ihmisistä pitää enemmän virtuaalinamikoiden vääntämisestä ja automaatiopisteiden asettamisesta hiirellä... itse kuulun tähän joukkoon.

Sanoin jo aiemmin: "Tämä johtuu kahdesta asiasta. a) Raudan softa on hyvin ja rahalla kehitetty

Niin on ne kalliimmat softasynatkin... lisäksi ilmaisistakin löytyy varsin hyvänkuuloisia syniä, esimerkiksi sinunkin joskus mainitsema Asynth.

b) erityisesti aiheeseen suunnitellut erikoisprosessorit lyövät tehossa yleis-pc:t."

Reaaliaikaisena montakymmentä kanavaa studiorautaa pyörii luonnollisesti paremmin kuin montakymmentä kanavaa raskaita softasyniä keskivertokoneen parin gigahertsin tuplaydinprossulla... tähän auttaa freeze-toiminto.

Jos äänenlaadusta taas on kyse, niin näytteenottotaajuuden tuplaaminen tai synien oma oversamplaus auttaa. Asia erikseen kuuleeko 99,9% kuuntelijoista eroa.

Minun näkemykseni on, että se laatuero kuuluu lopputuloksessa.
Se, että saundi tulee vaikeammin toisessa synassa johtaa huonompaan loputulokseen.

Jos softalla olisi ehdottoman vaikeampaa luoda hyviä saundeja, sitä tuskin käytettäisiin niin paljon kuin nykyään käytetään. Kokemukseni mukaan nykysoftalla ei ole vaikeaa luoda hyviä saundeja ellei pakolla yritä saada sitä saundia kuulostamaan täsmälleen joltain toiselta synalta... mikä on periaatteessakin kieroutunutta, koska eri synat kuulostavat erilaisilta vertaili sitten softaa softaan tai digihardista digihardikseen, analogisista puhumattakaan. Ainoat poikkeukset ovat softapuolella SynhEditin, SynthMakerin yms. vakiopalasista kootut synat.

Softapuolella biisin saundipaletin kasaamista helpottaa myös se, että saman koneen sisällä on valittavana paljon eri syniä ja niitä voi vaihtaa napinpainalluksella. Ei VA-hardispuolellakaan yksi ja sama syna yleensä tarjoa koko biisin saundeja. Muutenhan ei olisi tarvetta erilaisille synille, jos kaikki mahdollinen onnistuisi sillä yhdellä ainoalla laitteella.

Tiedät ihan hyvin, että sen klubiyleisön saa tanssimaan 8-bittisillä aliasoivilla sampleillakin tai millä tahsna edes etäisesti ääntä muituttavalla asialla.

Kärjistetty esimerkki kenties, mutta tajusit varmaan, mitä tarkoitan? Jos eron huomaavat vain aniharvat, niin kannattaako sen poistamiseen oikeasti sijoittaa ylimääräistä rahaa sen sijaan että keskittyisi itse musiikin tekemiseen - tai aloittelijan tapauksessa (aloittelijapalstalla kun ollaan) syntetisoinnin ja miksauksen opetteluun? Toki riippuu genrestä, mutta koko tässä ketjussa on ollut kyse dance/trance -vaikutteisesta kamasta, joka nykyään on muutenkin pitkälti softapohjaista.

Käsityksesi masiivisuudesta on rajoittunut digimaailmaan ja vieläpä todennäköisesti huonoon sellaiseen.

Heh, jos tuolle linjalle lähdetään niin suuri osa viime vuosina tuotetusta trancesta on sitä huonoa digisaundia... tuntuvat ne biisit kelpaavan kuuntelijoilleen varsin hyvin, ja minusta se on tärkeintä.

Timo JM kirjoitti:
Menkää muualle tappelemaan!

Ei tämä tappelua ole... keskustelua ja näkemysten esittämistä vaan. Sitähän varten forumit ovat olemassa. Hyvällä tuurilla tuosta ajatustenvaihdosta on hyötyä jollekin sen lukevalle.

#77 kirjoitettu 10.06.2008 18:01

neokoo kirjoitti:
Noh, minusta esimerkiksi Synth1 on hyvä syna sen takia, että saan sillä väännettyä helposti mitä tahansa saundityyppiä. Ko. synan saundien luonne taas lienee jotain, mistä sinä analogisuudesta pitävänä et varmaankaan välittäisi.


Synth1:n soundi on helvetin kaukana paksusta. Olen ruuvannut sitä niin paljon että tämä on ihan kyllä oman käden tietoa. Vaikka sen soundit ovat hyviä niin ainakin itse puhuin nimenomaan paksuudesta ja massiivisuudesta. Synth1:llä en ole onnistunut tekemään yhtään paksua tranceleadia ilman 20 efektin jonoa jolloin lopputulos on kyllä paksu mutta täysin "tukossa". Synth1:llä syntyy loistavia leadeja, teräviä ja kirkkaita, mutta paksuus niistä puuttuu siinä mittaluokassa mitä itse haen takaa.

Jos softalla olisi ehdottoman vaikeampaa luoda hyviä saundeja, sitä tuskin käytettäisiin niin paljon kuin nykyään käytetään. Kokemukseni mukaan nykysoftalla ei ole vaikeaa luoda hyviä saundeja ellei pakolla yritä saada sitä saundia kuulostamaan täsmälleen joltain toiselta synalta... mikä on periaatteessakin kieroutunutta, koska eri synat kuulostavat erilaisilta vertaili sitten softaa softaan tai digihardista digihardikseen, analogisista puhumattakaan. Ainoat poikkeukset ovat softapuolella SynhEditin, SynthMakerin yms. vakiopalasista kootut synat.


En tiedä missä vaiheessa keskustelu siirtyi hyvään soundiin paksuuden sijaan. Itse rakastan tällä hetkellä kaikkia minimalistisia piipityksiä, perus kanttiaaltoa ja 1-oskillaattorista sahaa. Ne ovat hyviä ja puhtaita soundeja. Noita voi tehdä joka synalla. Mutta jos haluan yhden synan, johon ei tarvitse liimata järjetöntä jonoa efektejä perään, ja joka kykenee tekemään sellaista paksua ja massiivista soundia kuin monet suositut tranceartistit, kyllä hardiksen puolelta nuo kyseiset synat löytyvät. Ihan turha yrittää alkaa Synth1:llä vääntämään. Vaikka sitä vääntäisi sata miljoonaa vuotta joka nuppia joka asentoon niin ei se paksummaksi muutu.

koko tässä ketjussa on ollut kyse dance/trance -vaikutteisesta kamasta, joka nykyään on muutenkin pitkälti softapohjaista.


Dance/trance-vaikutteinen kama on nykyään pitkälti paskan kuuloista. Joka toinen suomalainen kersa vääntää ilmais-VST synilla sitä kikkelitransea. Kyllä oman käsityksen mukaan suurin osa menestyvistä artisteista tekee vähän toisenlaisella laitteistolla sitä trancea kuin FL:n Sytruksella tai Synth1:llä tai ASynthillä. Ja kyllä ne melodiat paremmalle kuulostavatkin.

Heh, jos tuolle linjalle lähdetään niin suuri osa viime vuosina tuotetusta trancesta on sitä huonoa digisaundia... tuntuvat ne biisit kelpaavan kuuntelijoilleen varsin hyvin, ja minusta se on tärkeintä.


Digisoundi ei ole huonoa. Siitä on vain pirun paljon vaikeampaa saada paksua ilman helvetin kalliita VST-synia.

D-Vision korjasi vielä lainauksen 18:02 10.06.2008

#78 kirjoitettu 11.06.2008 10:20

neokoo kirjoitti:

Noh, minusta esimerkiksi Synth1 on hyvä syna sen takia, että saan sillä väännettyä helposti mitä tahansa saundityyppiä. Ko. synan saundien luonne taas lienee jotain, mistä sinä analogisuudesta pitävänä et varmaankaan välittäisi.


Minusta sillä saa taas aikaan rajoitetun määrään saundeja. Ihan kuin kaikilla synilla ylipäänsä. Sillä ei saa esim. Alesiksen ION:in saundia eikä sillä sillä saa Nordinkaan saundia.

Se, kummasta saa helpommin haluamansa tuloksen, on minusta tottumiskysymys.


Minä uskoisin, että se mistä minä puhun, niin siinä on lähinnä kysymys siitä milaista saundia kaipaa ja mikä kelpaa.

Selkein ero on hardiksen fyysinen nappulanvääntökäyttöliittymä


Se on selkein ero, mutta usko jo, että se ei käytännössä ole ainoa ero. Minä puhut nyt juurikin tuosta saundillisesta erosta. Eli oletan, että softan käyttäjillä on hyvät kontrollerit.

Lisäksi osa ihmisistä pitää enemmän virtuaalinamikoiden vääntämisestä ja automaatiopisteiden asettamisesta hiirellä... itse kuulun tähän joukkoon.


Hardiskakin voi vääntää teoriassa virtuaali namiskoilla. No joo.. Tästä ei nyt kuitenkaan ole kysymys, vaan ihan saundeista puhun.

Niin on ne kalliimmat softasynatkin... lisäksi ilmaisistakin löytyy varsin hyvänkuuloisia syniä, esimerkiksi sinunkin joskus mainitsema Asynth.


Asynth on kalliimpien kapupallisten softasynien tasolla, mutta sekin jää hardikselle jälkeen siinä missä muutkin VST:t.

Reaaliaikaisena montakymmentä kanavaa studiorautaa pyörii luonnollisesti paremmin kuin montakymmentä kanavaa raskaita softasyniä keskivertokoneen parin gigahertsin tuplaydinprossulla... tähän auttaa freeze-toiminto.


Auttaa, mutta käytännössä se tehoero on johtanut siihen, että raudassa on enemmän konetehoja syöviä kikkoja käytössä. Muitakin kunin vain oversamlaus.

Jos äänenlaadusta taas on kyse, niin näytteenottotaajuuden tuplaaminen tai synien oma oversamplaus auttaa.


Kyllä hyvät VST jo oversamplaavat käytännössä riittävästi.

Asia erikseen kuuleeko 99,9% kuuntelijoista eroa.


Mitä tarkoitetaan eron kuulemisella? Jos tarkoitetaan tietoista huomaamista, niin ei. Jos tarkoitetaan sitä, että se ero vaikuttaisi, niin kyllä. Oversamplaus vaikuttaa oikeasti etenkin resonanssien kanssa siihen ääneen niin paljon, että sokkotestissä oma mummonikin kuulisi eron heti.

Jos softalla olisi ehdottoman vaikeampaa luoda hyviä saundeja, sitä tuskin käytettäisiin niin paljon kuin nykyään käytetään.


Hyvän raja vain alenee ihmisillä jotka käyttävät huonompia laitteita.

Kokemukseni mukaan nykysoftalla ei ole vaikeaa luoda hyviä saundeja ellei pakolla yritä saada sitä saundia kuulostamaan täsmälleen joltain toiselta synalta...


Jos alentaan standardiaan saundista, niin toki. Eikä siinä mitään kyllä softalla saa nykyään jo erinomaista saundia. EI minusta ole mikään synti käyttää VST:tä vaikka yksinäänkin. Sen tosiasian vain tahdon manita, että laatu on hardiksessa kovempi kuin VST-puolella. Se nyt vain on. Onko se ero rahojesi arvoista on toinen kysymys.

Kärjistetty esimerkki kenties, mutta tajusit varmaan, mitä tarkoitan? Jos eron huomaavat vain aniharvat, niin kannattaako sen poistamiseen oikeasti sijoittaa ylimääräistä rahaa


Se on makukysmys. Minusta digihardiksessa on poskettoman huono hinta/laatusuhde VST syniin verrattuna. Itse jos digipohjalta tekisin musiikkia, niin varmasti VST pohjalta menisin. Toisalta jos on sitä rahaa, niin miksei käyttäisi parasta?

sen sijaan että keskittyisi itse musiikin tekemiseen


Kuinka kauan syntikan osto on pois musiikin tekemisestä? 2-3 tuntia kestää hakea se syna siltä kaupasta?

tai aloittelijan tapauksessa (aloittelijapalstalla kun ollaan) syntetisoinnin ja miksauksen opetteluun?


Syntetisointi pitää opetella VA:n kanssa käytti sitten mitä alustaa. Meidän eronamme tässä väittelyssä on nyt se, että sinä tahdot vääntää sen hardiksen ja VST välisen todellisen laatueron nolliin "aloitelijoiden takia". Minä taas sanon, että aloittelijoiden kannattaa hakata niitä VST synia siitä laatuerosta huolimatta.

Toki riippuu genrestä, mutta koko tässä ketjussa on ollut kyse dance/trance -vaikutteisesta kamasta, joka nykyään on muutenkin pitkälti softapohjaista.


Minusta genre on ihan yhdentekevää ja myös se mitä muut tekevät. Tekee itse niinkuin parhaaksi näkee.

tuntuvat ne biisit kelpaavan kuuntelijoilleen varsin hyvin, ja minusta se on tärkeintä.


Tuo on yksi näkökulma musiikkiin. Itse taas lähden siitä näkökulmasta, että niiden biiisien pitää kelvata ensisijassa minulle. Ei ettäkö tuossakaan näkökulmassa olisi mitään vikaa, mutta se on itselleni vieras kun harrastuspohjalta tätä musiikkia teen.

#79 kirjoitettu 11.06.2008 10:23

D-Vision kirjoitti:

En tiedä missä vaiheessa keskustelu siirtyi hyvään soundiin paksuuden sijaan. Itse rakastan tällä hetkellä kaikkia minimalistisia piipityksiä, perus kanttiaaltoa ja 1-oskillaattorista sahaa. Ne ovat hyviä ja puhtaita soundeja. Noita voi tehdä joka synalla.


Miekin raklastan noita. Tosin analogisen paksuina. Juuri noissa saundeisa minusta ne synien erot tulevat eniten esiin. Omassa Akaissani kaksi sahaaaltoa yksinäänkin ilman filttereitä kuullostaa pirun elävältä ja palsulta.

#80 kirjoitettu 11.06.2008 13:03

neokoo kirjoitti:

Jos olet tuosta varma, niin lainaa minulle haluamasi VA pariksi-kolmeksi kuukaudeksi. Jos käytettyäni sitä sillä hetkellä työstämiini biiseihin koen, ettei softalla pysty korvaaman sen saundeja biisin kokonaissaundin olennaisesti muuttumatta, uskon tuon asian.

Joo, olen tuosta ihan varma. Syntikoita saa kaupasta, osta sellainen vähän kalliimpi, ne o hyvempii. Ja ymmärräthän myös, että tuo kokonaissoundin "olennaisesti muuttuminen" tarkoittaa vähän eri asiaa riippuen kuuntelijasta. Jos sinä et kuule jotain, ei se tarkoita, että kukaan muukaan ei kuule. Tai ehkä me kaikki muut eletään jossain mielikuvitusmaailmassa.

Miten voit muutenkaan puhua noin vahvasti plugarisoundin puolesta ilman kokemusta hardwaresta? Oikeasti, kaikki mielipiteesi perustuvat pelkkiin luuloihin ja olettamuksiin.. ei kovin vakuuttavaa. Jatkakaa.