Mikseri.net

#42 kirjoitettu 07.05.2008 18:12

Ynz kirjoitti:
Mä en edes jaksa vaivautua juttelemaan:

-Gooteille. Niiden musiikkimaku on niin päin vittua, kun olla ja voi. Kauheeta paskaa.

-Hevitytöille. En kestä. En vaan yksinkertasesti kestä. Ainoa kanssakäyminen tämän musiikkimaun omaavan tytön kanssa olisi kauhea väittely, piikittely ja vittuilu. Siispä pidän luukkuni kiinni.

-Emo. Nauran niille päin naamaa.

-Rapperz! Katson alaspäin näitä henkilöitä, varsinkin miespuolisia. En puhu - ja jos satun puhumaan niin se on enemmän vittuilua ja loukkaamista.

Näiden kanssa saattaisi tapahtua jonkin näköst sosialisointia:

Popperz. Ihan ok. Ei mee överiks tää pukeutuminen. Ihmisessä ei saata kusta muu, kuin musamaku.

Eurodance/Kiksu. Näiden kanssa saattaa löytyäkin puhumista. Ennemmin tai myöhemmin tulisi kyllä riitaa ja väittelyä.

Muut sitten menee.



Ooksää vetäny sieniä tai jotai? oo äm gee.

"Katson alaspäin näitä.."

"nauran päin naamaa"

"kauheeta paskaa"

"en edes keskustele"

Vaiha jätkä asennettas, varmaa aika yksinäinen apina oot.

#43 kirjoitettu 07.05.2008 18:29

No kaipa sillä jotain on koska en ees osaa kattoa sillä silmällä muita ko hevareita... Ja onhan se mälsää jos kotonansa ei saa kuunnella sitä mitä haluaa eikä oma mies ikinä lähe esmes keikoille mukaan. Kö. Olen puhunut.

#44 kirjoitettu 07.05.2008 19:39

Omalla kohdallani se menee ainakin niin, että omaani lähellä oleva musamaku on plussaa mutta täysin päinvastainenkin menee kunhan kyseistä hlöä itseään ei haittaa minun musamakuni. Se on vain näitä ihmislajin hienouksia se että jokaisella on omanlaiset mieltymyksensä.

#45 kirjoitettu 07.05.2008 23:28

Fitz kirjoitti:
No, eihän tuo pakollista ole, mutta kyllä jonkinnäköisenä 'vaatimuksena' naisessa pidän että tämä omaa edes jonkinlaisen musiikkimaun.
^^
Kuin myös. Miehellä pitää olla musiikkimakua.
Parhaimmassa tapauksessa kiinnostukseni tyyppiin on lopahtanut, koska tyyppi ei ollut koskaan kuullutkaan bändistä, josta itse diggailin ja bändi oli sentään mielestäni suhteellisen tunnettu. Tyyppi vain ei ollut sen gentren kuuntelijoita, joten se siitä..

Omasta mielestäni on kaikenlisäksi plussaa jos se parempi puolisko kuuntelee hieman eriävää musiikkia kuin itse, siinä on hyvä mahdollisuus nimittäin tutustua uusiin bändeihin, kuten voin aivan itse omasta kokemuksesta sanoa .

^^
Plussaa sinänsä jos musamaku ei oo mitään ääripäätä. Oon huomannu kans et ns. ihmissuhteet rikastuttaa siinä mielessä, et toisesta voi jäädä vaikka jälki sun levyhyllyyn.

#46 kirjoitettu 18.05.2008 20:03

Silloin hyvin harvoin kun kiinnitän huomiota vastakkaisen sukupuolen edustajiin, kynnyskysymyksiksi nousevat normaalisti lähinnä musiikkimaku ja muut elämänkatsomukselliset jutut (ulkonäön lisäksi, ylläripylläri). Miten voi odottaa intiimiä rakkautta, kun ymmärrys toisen ajatuksista ja tunteista puuttuu?

#47 kirjoitettu 19.05.2008 16:58

Ei sillä mulle oo oikeastaan mitään väliä mitä nykyinen muijani kuuntelee. Hänen musiikkimakunsa on tällasta J-rock, J-pop, K-pop ja metalliosastoa lähinnä mutta kuunteleepa myös elektronista musiikkia. Ois tarkotus lähtä Björkin keikalle kahdestaan mikäli rahat riittää, perkele... Kyllä se munki projektia fanittaa :-D

Uskoisin, että mielitiettynsä usein löytää tuttavapiiristä ja tässä piirissä on usein myös yhteneväinen musiikkimaku = pariskunnan musiikkimaku ja tyyli ovat samankaltaisia. Mutta jos hevarineiti ja wnb O.G räppäri ovat muuten samalla aaltopituudella, niin saattaa se rakkaus silti syttyä.

#48 kirjoitettu 20.05.2008 21:47

Täytyy tunnustaa se nolo asia, että täytän pian 20, mutten ole oikeastaan varsinaisesti seurustellut ikinä. En siis pysty oikein täydellisesti sanomaan 'mitä vaadin seurustelukumppaniltani'. Helpostihan samanhenkisiin ihmisiin tulee törmättyä mm. Soittolistoillani pyörii niin hirveä määrä artisteja ja bändejä, melkein laidasta laitaan, vaikken olekaan mikään kaikki käy tyyppi. Kuuntelenhan minä monen mielestä varmasti täyttä mainstreampaskaa ja urpoja vanhoja legendoja, sanotaanko suosikkibändeiksi vaikka The Doors ja Led Zeppelin, mutta myös kaikkea muuta. Oletettavasti kuuntelisin siis noiden mukaan 60-70-luvun rockia, mutta kun en kuuntele aina. Minullakin on siis omat suosikkimusiikit ja -tyylit, mutta kuuntelen kuitenkin melko laidasta laitaan kaikkea ja omistan laajan valikoiman levyjä jne. Kuuntelen myös näiden zeppelinittäjien
'faneille kiellettyjä' tyylejä, thrash metalista elektropoppiin jne. Mietin aina, että löydänkö sellaista, joka aivan kaikkia kuuntelemiani.

Sen suhteen olen kuitenkin hieman nirso ja itsekeskeinen, että tuskin voisin minkään pelkkää räppiä kuuntelevan tai kiihkoilevan metallimiehen kanssa seurustella. Vakioinhokkibändejä löytyy tietysti litannia, mutta jos musiikkimaku on pääpiirteissään ok, niin mikäs siinä. Tuskin kuitenkaan olen hyvin kiinnostunut ihmisestä, joka kuuntelee jotain Yötä, Mambaa, Apulantaa tai muuta jota melkeinpä inhoan, joista itse en pidä ollenkaan, minulle musiikki kuitenkin merkitsee melko paljon.