|
Raphis
955 viestiä
|
#56 kirjoitettu
14.08.2005 18:51
OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
S e l v i t y so sa : Valtioneuvosto asettaa talousarvion valmistelun yhteydessä seuraavat
oikeusministeriön toimialaa koskevat tavoitteet:
Oikeuden saatavuuden nopeuttamiseksi ja varmistamiseksi parannetaan valtioneuvoston
lainvalmistelua ja lakiehdotusten vaikutusten arviointia, kehitetään oikeudellisia
neuvonta- ja sovittelumenettelyjä, parannetaan oikeusturvan joutuisuutta, alueellista
tasapuolisuutta ja huolehditaan kustannusten kohtuullisuudesta. Osana hallituksen sisäisen
turvallisuuden ohjelmaa valmistellaan toimenpiteet, joilla vähennetään erityisesti
huumausaine-, väkivalta-, talous- ja uusintarikollisuutta ja lisätään kiinnijäämisriskiä
sekä parannetaan rikoksen uhrin asemaa ja todistajansuojaa. Uusintarikollisuuden
alentamiseksi varmistetaan rangaistuksen suunnitelmallinen toimeenpano ja parannetaan
vapautuvien vankien jälkihuoltoa. Velkahallintaohjelman mukaisin toimenpitein
vähennetään maksuhäiriöitä ja niiden haittoja. Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman
mukaisin toimenpitein parannetaan kansalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia,
aktivoidaan osallistumista, tuetaan kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä
sekä selvitetään demokratia-asioiden hallinnon kehittämistarpeita ja -
mahdollisuuksia.
Oikeusministeriö asettaa valtioneuvoston asettamien tavoitteiden pohjalta niitä täydentävät
seuraavat alustavat tulostavoitteet:
Oikeusturva
Oikeudellinen sääntely lisääntyy ja kohdistuu uusille erityisasiantuntemusta vaativille
elämänalueille kuten ympäristönsuojeluun liittyvä päästökauppa, tekijänoikeudet
verkkoympäristössä ja geeniteknologia. Lainsäädännön kansainvälistyminen ja monikulttuurisuuden
lisääntyminen muodostavat oikeusturvajärjestelmän kehittämisessä
huomioon otettavan tekijän. Väestön muuttoliikkeen myötä oikeuspalvelujen kysyntä
siirtyy yhä selvemmin suuriin asutuskeskuksiin.
Tavoitteena on parantaa kansalaisten mahdollisuuksia saada oikeusturvaa joutuisasti
asiaan parhaiten soveltuvassa menettelyssä, kohtuullisin kustannuksin ja tasapuolisesti
maan eri osissa. Kaava-, rakennuslupa- ja tieasioita koskevien valitusten käsittelyn
nopeuttaminen on tärkeää yhteiskunnan ja alueiden kehittämisen kannalta. Lisääntyneiden
ulkomaalaisasioiden joutuisa käsittely on tärkeää ihmisoikeuksien toteuttamiseksi
ja myös yhteiskunnalle aiheutuvien kustannusten välttämiseksi. Esimerkiksi talousrikosasioiden
käsittelyn viiveet aiheuttavat taloudellisia menetyksiä ja haittaa
normaalille liiketoiminnalle. Erityisesti asumiseen ja lastenhuoltoon liittyvien riitaasioiden
tarkoituksenmukainen käsittely parantaa perheiden ja lasten elinolosuhteita.
Resursseja kohdennetaan uudelleen, tuomioistuinyksiköitä yhdistetään ja niiden piirirajoja
muutetaan. Oikeudellista neuvontaa tehostetaan kaikissa virastoissa. Lisäämällä
menettelyn joustavuutta, avoimuutta ja vuorovaikutteisuutta niin oikeudenkäynnissä
kuin vaihtoehtoisessa riidanratkaisussakin pyritään alentamaan osapuolille aiheutuvia
kustannuksia ja lyhentämään prosessin kokonaiskestoa. Parannetaan erikoistumismahdollisuuksia
tuomioistuinten sisällä ja niiden kesken. Selvitetään laajapohjaisesti
muutoksenhaun merkitys oikeusturvan ja oikeusvarmuuden lisääjänä. Panostetaan
30.7.2004
2
määrätietoisesti lainkäyttö- ja muun tuomioistuinhenkilöstön osaamisen ja ammattitaidon
kehittämiseen. Parannetaan rikosasioiden käsittelyketjun toimivuutta.
Kriminaalipolitiikka
Rikollisuustilanne on viime vuosina ollut jokseenkin vakaa. Kuitenkin väkivaltarikollisuuden
taso on jatkuvasti korkea verrattuna läntisiin naapurimaihin ja huumausainerikollisuus
on viimeisen vuosikymmen aikana voimakkaasti lisääntynyt, joskin jyrkin
kasvu näyttää taittuneen. Alkoholin kulutuksen ennakoitu lisääntyminen on omiaan
lisäämään erityisesti liikenne- ja väkivaltarikollisuutta. EU:n laajeneminen voi lisätä
myös rajat ylittävää järjestäytynyttä rikollisuutta. Vaikka terrorismiyhteyksiä esiintyy
Suomessa vähän, uhkaan on varauduttava.
Rikollisuutta vähennetään laaja-alaisen kriminaalipolitiikan, ennakollisten toimenpiteiden
ja rikoksentorjunnan keinoin. Erityisesti pyritään vähentämään väkivalta-,
huume-, talous- ja uusintarikollisuutta sekä nuorten rikoksia. Rikoksen uhrin asemaa
parannetaan. Tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa.
Valtioneuvosto on kesäkuussa 2004 hyväksynyt kattavan, sektorirajat ylittävän sisäisen
turvallisuuden ohjelman, jossa asetetaan konkreettiset tavoitteet väkivalta-, huumausaine-
ja uusintarikollisuuden alentamiselle vaalikaudella. Rikosvastuun toteuttamista
joudutetaan. Seuraamusjärjestelmää monipuolistetaan ja tehostetaan rangaistusjärjestelmän
toimintaa ja sosiaalisia tukitoimia. Rikoksen uhrin tuki- ja korvausjärjestelmää
kehitetään.
Rikoksia ennalta estävää työtä tehostetaan. Paikallisia turvallisuussuunnitelmia kehitetään
ja keskitytään väkivaltarikollisuuden vähentämiseen. Väkivalta- ja seksuaalirikoksista
tuomittujen toimintaohjelmia tehostetaan vankiloissa ja yhdyskuntaseuraamuksissa.
Huumausaineiden ongelmakäyttäjien hoitoonohjausta parannetaan. Talousrikosten
käsittelyä tehostetaan syyttäjäntoimessa ja kehitetään rikoshyödyn jäljittämistä
ja takaisinsaantia ulosotossa ja konkurssivalvonnassa. Vankeinhoidon suunnitelmallisuutta
parannetaan ja lisätään tavoitteellisia toimintoja, mm. päihdetyötä sekä
tehostetaan vapautuvien vankien jälkihuoltoa ja sosiaalisia tukitoimia.
Maksuhäiriöt ja velkahallinta
Kotitalouksien velkaantumisaste on viime vuosikymmenen loppupuolelta alkaen tasaisesti
kasvanut, mikä hitaan taloudellisen kasvun ja korkean työttömyyden olosuhteissa
lisää riskejä ylivelkaantumiseen. Kuluvan vuosikymmenen alkuvuosina yksityishenkilöiden
ja yritysten velkaongelmien määrä on kuitenkin pysynyt useimmilla
mittareilla tarkasteltuna jokseenkin vakaana. Kulutusluotoista aiheutuvien maksuhäiriöiden
määrä on kuitenkin noussut vuonna 2003.
Tavoitteena on vähentää velkaongelmia, tehostaa ja nopeuttaa maksukyvyttömyystilanteiden
selvittämistä sekä alentaa perintäkustannuksia. Tavoitteiden saavuttamiseksi
on luotava kestävät puitteet sekä tehokkaat ja joustavat toimintatavat, joilla velkaongelmien
syntymistä ja syvenemistä voidaan ehkäistä ja joilla maksukyvyttömyystilanteita
voidaan hoitaa. Näin vahvistetaan osaltaan tervettä taloutta ja luotonantoa,
ehkäistään sosiaalista ja taloudellista syrjäytymistä sekä vastustetaan harmaata taloutta
ja talousrikollisuutta.
30.7.2004
3
Eri hallinnonalojen ja viranomaistahojen sekä keskeisten velkoja- ja velallistahojen
yhteistyönä on valmisteltu velkahallintaohjelma, jossa täsmennetään pitkän aikavälin
kehittämislinjat ja toimenpiteet erityisesti velkaongelmien syntymisen ja syvenemisen
estämiseksi. Maksukyvyttömyystilanteiden ja maksukyvyttömyyden jälkitilanteen
hoitamiseksi parannetaan ulosoton palvelukykyä sekä kehitetään ulosottomenettelyä,
ulosoton organisaatiota ja henkilöstön osaamista.
Kansalaisten oikeussuhteet
Väestön elinikä on pidentynyt, perheellistymisen muodot muuttuneet moninaisemmiksi
ja yksilölliset arvot korostuneet yhteisöllisten arvojen kustannuksella. EU:n laajeneminen
lisää yritysten mahdollisuuksia siirtää toimintaansa uusiin matalalampien
kustannusten jäsenvaltioihin. Yleisen yhteiskuntapolitiikan, verotuksen ja sosiaaliturvan
ohella yritysten kotipaikan valinnassa tärkeä osatekijä on jäsenvaltion yhtiöoikeudellisen
sääntelyn kilpailukyky.
Perimystä koskevan lainsäädännön uudistamisen kannalta keskeiseksi kysymykseksi
nousee tasapainon löytäminen yksilöllisyyttä ja perhevastuuta korostavien näkökulmien
välillä. Osakeyhtiölainsäädäntöä uudistetaan niin, että se turvaa Suomen kilpailukykyä
ja antaa yrityksille mahdollisuudet järjestää toimintansa tehokkaalla tavalla samalla
kun turvataan riittävä oikeussuoja osakkeenomistajille ja velkojille.
Säädösvalmistelun johdonmukaisuus
Suomessa säädöskokoelmassa vuosittain julkaistujen säädösten määrä lisääntyi selvästi
1980-luvun lopulla, minkä jälkeen erityisesti säädösten laajuus ja lakien suhteellinen
osuus säädöksistä ovat kasvaneet. Lisääntynyt lainvalmistelutyö on aiheuttanut
ongelmia sääntelyn laadun ja hallittavuuden kannalta.
Tavoitteena on lainsäädännön ja lainvalmistelun johdonmukaisuuden parantaminen
sekä sen varmistaminen, että lainsäädäntöä käytetään vain silloin, kun se on tarkoituksenmukaista
ja että sääntely on selkeää ja korkeatasoista. Lainsäädännön laadun parantaminen
edistää kansalaisten oikeuksien toteutumista, julkisen hallinnon toimivuutta
ja luotettavuutta sekä estää tarpeettomia kustannuksia ja edistää yritysten kilpailukykyä.
Vakiinnutetaan säädösvalmistelun suunnittelua, johtamista ja laadunvalvontaa koskevat
valtioneuvoston yhteiset toimintaperiaatteet ja työskentelytavat. Tehostetaan niin
kansallista kuin EU-liitännäistä säädösvalmistelua koskevia menettelyjä sääntelyn
vaikutusten arvioimiseksi. Varmistetaan säädösten toimivuus kiinnittämällä riittävästi
huomiota soveltamisen vaatimiin resursseihin hallinnossa ja lainkäytössä.
Euroopan oikeudellinen kehittäminen
Oikeus- ja sisäasioiden painoarvo EU:ssa kasvaa edelleen erityisesti laajentumisen
myötä. Ehdotus EU:n perustuslailliseksi sopimukseksi siirtäisi merkittävän osan rikosoikeutta
yhteisen päätöksenteon piiriin. Terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden
vastainen kansainvälinen yhteistyö on vahvistunut.
Tavoitteena on Tampereen Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti todellinen eurooppalainen
oikeusalue, jolla kansalaiset voivat käyttää oikeuksiaan yhtenäisin perustein.
Edistetään erityisesti tuomioiden ja päätösten vastavuoroiselle tunnustamiselle
30.7.2004
4
perustuvia hankkeita. Kuluttajansuojassa pyritään korkeaan kuluttajansuojan tasoon
koko unionin alueella ja huolehditaan siitä, ettei Suomen kuluttajansuojan taso heikkene.
Tavoitteena on myös EU:n säännöstön täysimääräinen soveltaminen uusissa jäsenvaltioissa.
Jatketaan yhteistyötä erityisesti Baltian maiden ja Venäjän kanssa tavoitteena
Suomen lähialueiden vakauden edistäminen ja kansainvälisen rikollisuuden
torjunta. Kehitetään sujuvia kansainvälisen oikeusavun yhteistyömuotoja myös EU:n
ulkopuolisten maiden kanssa.
Valmistaudutaan huolellisesti Suomen puheenjohtajuuskauteen vuonna 2006 muun
muassa osallistumalla neuvoston työohjelman valmisteluun ja kohdentamalla oikeusasioiden
puheenjohtajuustehtäviin korkealuokkaista osaamista. EU:n perustuslaillisen
sopimuksen voimaantulon valmistelussa korostetaan mm. perusoikeuksien merkitystä
ja hyvän hallinnon periaatteiden vakiinnuttamista unionin toiminnassa.
Tuottavuuden parantaminen ja henkilöstön kehittäminen
Lähivuosien kehittämislinjat oikeusturvassa, rikosvastuun toteuttamisessa, rangaistusten
täytäntöönpanossa ja ulosottotoimessa edellyttävät organisaation, viranomaisten
palvelujen ja työprosessien sekä henkilöstön osaamisen ja ammattitaidon pitkäjänteistä
kehittämistyötä. Kehittäminen voi perustua pääosin vain tuottavuuden parantamiseen,
missä kehittyneen tietotekniikan soveltaminen on avainasemassa, ja hallinnonalan
voimavarojen uudelleen suuntaamiseen. Tämän vuoksi - ja ottaen huomioon
ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden vaikeutumisen ja henkilöstön kasvavan
eläkkeelle siirtymisen lähivuosina - johdonmukainen ja pitkäjänteinen henkilöstöstrategia
ja sen toteuttaminen on uudistumisen kannalta avainasemassa.
Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina 2003—2005
Muutos 2004—2005
v. 2003
tilinpäätös
1000 €
v. 2004
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2005
esitys
1000 € 1000 € %
01. Ministeriö ja sen yhteydessä toimivat
viranomaiset 80 119 87 112 87 899 787 1
10. Tuomioistuinlaitos 211 544 218 673 219 920 1 247 1
30. Oikeudelliset palvelut ja julkinen
oikeusapu 48 064 54 514 55 300 786 1
40. Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta
78 568 78 937 79 056 119 0
50. Rangaistusten täytäntöönpano 179 090 186 303 189 150 2 847 2
60. Syyttäjälaitos 29 553 30 061 30 061 — —
70. Vaalimenot 13 775 14 966 3 110 - 11 856 - 79
Yhteensä 640 714 670 566 664 496 - 6 070 - 1
Henkilöstön kokonaismäärä 9 531 9 500 9 514
30.7.2004
5
01. Ministeriö ja sen yhteydessä toimivat viranomaiset
Sel v i tysosa: Oikeusministeriö toiminta-ajatuksensa mukaisesti osana valtioneuvostoa
luo oikeuspolitiikan linjoja, kehittää säädöspolitiikkaa ja ohjaa hallinnonalaa.
Oikeusministeriön tavoitteena on avoin, aktiivinen ja turvallinen yhteiskunta, jossa
ihmiset voivat luottaa oikeuksiensa toteutumiseen.
Oikeusministeriön pitkän aikavälin tavoitteet ja kehittämislinjat vuoteen 2012 on määritetty
ministeriön strategia-asiakirjassa. Pääluokkaperustelujen selvitysosassa on esitetty
keskeiset näiden linjausten mukaiset vaikuttavuustavoitteet. Näitä sekä hallitusohjelman
ja hallituksen strategia-asiakirjassa esitettyjä tavoitteita toteuttavat toiminnalliset
ja muut tavoitteet on esitetty tässä ja muissa pääluokan luvuissa.
Oikeusministeriön alustavat tavoitteet vuodelle 2005 ovat:
Kehitetään oikeudellista neuvontaa ja vaihtoehtoisia riidanratkaisumenettelyjä, jatketaan
tuomioistuinorganisaation, menettelyn, työmenetelmien ja sähköisten palvelujen
kehittämistä resurssien kohdentamiseksi oikeusturvatarpeiden kannalta tasapainoisesti
ja tuetaan oikeusturvasektorin henkilöstön osaamisen ja ammattitaidon kehittämistä.
Kehitetään oikeusturvan saatavuutta, kustannuksia ja oikeuspalvelujen laatua koskevia
seuranta- ja arviointimenetelmiä.
Huolehditaan sisäisen turvallisuuden ohjelman mukaisten toimenpiteiden toteuttamisesta
hallinnonalan eri tehtäväalueilla, tuetaan rikosasiain toimintoketjun kehittämistyötä,
jatketaan vankeudelle vaihtoehtoisten seuraamusten kehittämistä, rangaistusten
täytäntöönpanojärjestelmän uudistamista ja tähän liittyvää sosiaalisten tukitoimien
kehittämistä sekä kehitetään yhteistyössä rikoksentorjunnan neuvottelukunnan kanssa
rikoksentorjuntaa.
Koordinoidaan velkahallintaohjelman toteuttamista ja huolehditaan ohjelman toteuttamisesta
oikeusministeriön toimialalla, huolehditaan ulosoton ja konkurssivalvonnan
organisaation, menettelyjen ja työmenetelmien sekä ulosotto- ja konkurssivalvontahenkilöstön
osaamisen ja ammattitaidon kehittämisestä uudistettujen lainsäädännön ja
tietojärjestelmän pohjalta. Jatketaan ylivelkaantumiseen ja maksuhäiriömenettelyyn
liittyvien seuranta- ja arviointimenettelyjen kehittämistä.
Annetaan esitys uudeksi osakeyhtiölainsäädännöksi ja jatketaan perimystä koskevan
lainsäädännön valmistelua.
Jatketaan yhteistyötä valtioneuvostossa säädösvalmistelun yhteisten toimintaperiaatteiden
ja työskentelytapojen vakiinnuttamiseksi, vahvistetaan oikeusministeriön
koordinoivaa roolia valtioneuvoston säädösvalmistelun kehittämisessä ja turvataan
laintarkastuksen asianmukainen toteutus.
Valmistaudutaan Suomen EU-puheenjohtajuuskauteen kehittämällä oikeusasiain EUkoordinaatiota
sekä rekrytoimalla puheenjohtajuustehtävissä toimivaa henkilöstöä ja
kehittämällä heidän valmiuksiaan, jatketaan eurooppalaisen oikeusalueen edistämistä
EU:ssa ja kansallisesti, kehitetään yhteistyötä kansainvälisessä oikeusavussa EU:ssa ja
myös suhteessa Suomelle tärkeisiin EU:n ulkopuolisiin maihin kuten Venäjään ja jatketaan
oikeusvaltiokehityksen ja siviilikriisinhallinnan tukemista sekä järjestetään Euroopan
Neuvoston oikeusministerikokous keväällä 2005.
Jatketaan hallinnonalan tuottavuusohjelman kehittämistä ja toimeenpanoa osana valtionhallinnon
yleistä tuottavuusohjelmaa. Keskeisiä tuottavuuden kehittämiskohteita
ovat hallinnonalan viranomaismenettelyjen keventäminen, tehostaminen ja sähköisten
30.7.2004
6
palveluiden lisääminen sekä viranomaisten välisen työnjaon ja organisaation kehittäminen,
hankintatoimi, hallinnonalan tukipalvelut ja johtamisen tietotuen kehittäminen.
Hallinnonalan pitkän aikavälin tavoitteiden toteuttamisessa henkilöstö ja työyhteisöjen
tila ovat avainasemassa. Osaavan henkilöstön saaminen palvelukseen myös pitkällä
tähtäimellä, oikeushallinnon työyksiköissä työskentelevien hyvinvointi ja jaksaminen
sekä kulttuurin luominen johtajuudelle ja esimiestyölle ovat oikeushallinnon henkilöstöjohtamisen
kehittämisen lähtökohtia. Keskeinen lähivuosien haaste on tuottavuuden
kehittämistoimista syntyvän liikkumavaran kohdentaminen niihin tehtäviin,
jotka ovat kansalaisten ja yhteiskunnan kannalta kaikkein keskeisempiä. Vuonna 2004
valmistunut oikeushallinnon henkilöstöstrategia sisältää keskeiset näiden tavoitteiden
saavuttamisessa huomioon otettavan näkökulmat.
Tietojärjestelmien kehittämistä jatketaan, painopistealueina hallituksen tietoyhteiskuntaohjelmaan
sisältyvät sähköinen oikeusprosessi, sähköiset palvelut kansalaisille
ja sidosryhmille sekä oikeussaliteknologian kehittäminen samoin kuin poliisin, syyttäjien
ja tuomioistuinten tiedonvaihdon kehittäminen rikosasiain toimintoketjun sujuvuuden
parantamiseksi. Vankeinhoidon tietojärjestelmähanke on keskeinen edellytys
vankeinhoidon toimintaprosessien uudistamiselle. Vaalivarmuuden kannalta välttämätön
hanke on vuoteen 2009 jatkuva vaalitietojärjestelmän uusimistyö. Sähköisten
asiointipalvelujen edellytysten parantamiseksi kehitetään hallinnonalan verkkoviestintää
ja internetpalveluja, sähköisiä lomakkeita ja sähköpostijärjestelmiä hyväksytyn
verkkopalvelustrategian mukaisesti. Hallinnonalan tietoresurssien hyväksikäyttöä
toiminnan johtamisessa ja kehittämisessä tehostetaan jatkamalla tietovarastojen rakentamista.
Tietohallinnon palvelujen tehostamista ja kehittämistä jatketaan, tavoitteena
nostaa käyttäjien tyytyväisyyttä ja alentaa tietohallinnon kustannuksia.
Oikeusministeriön yhteydessä toimivien viranomaisten keskeiset tavoitteet on esitetty
momentin 25.01.22 selvitysosan perusteluissa
19. Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 39 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää muiden kuin erikseen arvonlisäverovelvollisten hallinnonalan
virastojen ja laitosten tavaroiden ja palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäverojen
maksamiseen.
Sel v i tysosa: Valtion kulutus- ja investointimenot on budjetoitu ilman arvonlisäveroa.
Muille kuin erikseen verovelvollisille valtion virastoille ja laitoksille myönnetään
määrärahat verottomin hinnoin.
2005 talousarvio 39 000 000
2004 talousarvio 41 000 000
2003 tilinpäätös 35 863 590
21. Oikeusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 31 659 000 euroa.
Muutetaan osastopäällikkö, ylijohtajan virka (A32) alivaltiosihteerin viraksi (A32)
1.3.2005 lukien.
30.7.2004
7
Selvi tysosa : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaa.
Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 144 000 euroa
valtioneuvoston laintarkastuksen vahvistamiseen sekä siirtona 154 000 euroa kolmen
henkilön palkkaus- ja toimitilamenojen siirtona momentilta 25.40.21. Lisäksi on kertamenona
otettu huomioon 100 000 euroa kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaan
liittyvän vaalitiedotushankkeen menoina, 250 000 euroa Euroopan Neuvoston oikeusministerikokouksen
järjestelymenoina, 1 000 000 euroa hallinnonalan talous- ja
henkilöstöhallinnon tukipalveluiden kehittämis- ja organisointimenoina ja 200 000
euroa saamelaiskulttuurikeskuksen suunnittelumenoina.
TOIMINNAN TULOT JA MENOT TP 2003
(1 000 €)
TA 2004
(1 000 €)
TAE 2005
(1 000 €)
Tulot 86 30 30
- maksullinen toiminta 33 30 30
- yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot valtionhallinnon
ulkopuolelta 24
- muut tulot 29
Menot 24 420 29 580 32 575
- henkilöstömenot 16 082 17 325 18 349
- toimitilavuokrat 2 340 2 434 2 654
- palvelujen ostot 3 667 7 176 8 626
- muut toiminnan menot 2 331 2 645 2 945
TOIMINTAMENOMOMENTIN KÄYTTÖ
- siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 395 1 879 1 627
- myönnetty (TA+LTA)/talousarvioehdotus) 24 819 29 298 31 659
- käytetty 24 334 29 550 32 545
- siirtynyt/siirtyy seuraavalle vuodelle 1 879 1 627 742
Menojen arvioitu jakautuminen: €
Ministeriötehtävät 18 008 000
Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma 241 000
Komiteat ja neuvottelukunnat 310 000
Ministeriön tietohallintomenot 1 400 000
Hallinnonalan tukipalvelutehtävät 11 700 000
YHTEENSÄ 31 659 000
Nettoutettavia tuloja ovat julkaisutoiminnasta sekä EU:lta saatavat tulot.
Varsinaisten ministeriötehtävien osuus ministeriön menoista on 63 % ja hallinnonalan
yhteisten tukipalvelujen (tieto-, talous- ja henkilöstöhallinto) osuus 37 %.
2005 talousarvio 31 659 000
2004 talousarvio 29 298 000
2003 tilinpäätös 24 819 000
30.7.2004
8
22. Eräiden virastojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 550 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös Kriminaalipolitiikan instituutin apurahojen maksamiseen.
Sel vi t ysosa: Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa. Määrärahan
mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 100 000 euroa tietoyhteiskuntaohjelmaan
liittyvinä menoina (siirto ohjelmarahoista?). Määrärahan mitoituksessa on
vähennyksenä otettu huomioon 1 090 000 euroa Konkurssiasiamiehen toimiston toimintamenojen
siirtona momentille 25.40.21.
TOIMINNAN TULOT JA MENOT TP 2003
(1 000 €)
TA 2004
(1 000 €)
TAE 2005
(1 000 €)
Tulot 857 730 600
- maksullinen toiminta 336 360 350
- yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muulta valtion
virastolta 41
- yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot valtionhallinnon
ulkopuolelta 356 210 250
- muut tulot 124 160
Menot 7 676 8 157 7 150
- henkilöstömenot 4 986 5 450 5 112
- toimitilavuokrat 552 557 533
- palvelujen ostot 1 746 1 720 1 163
- muut toiminnan menot 392 430 342
TOIMINTAMENOMOMENTIN KÄYTTÖ
- siirtynyt edelliseltä vuodelta 701 874 661
- myönnetty (TA+LTA)/talousarvioehdotus) 6 992 7 214 6 550
- käytetty 6 819 7 427 6 550
- siirtynyt/siirtyy seuraavalle vuodelle 874 661 661
Nettoutettavia tuloja ovat Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen, Oikeusrekisterikeskuksen,
tietosuojavaltuutetun toimiston ja Kriminaalipolitiikan instituutin maksullisen
toiminnan tulot sekä EU:lta saatavat tulot.
Menojen arvioitu jakautuminen: €
Oikeusrekisterikeskus 2 730 000
Tietosuojavaltuutetun toimisto 1 380 000
Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos 1 130 000
Onnettomuustutkintakeskus 840 000
Kriminaalipolitiikan instituutti 450 000
Tietosuojalautakunta 20 000
Yhteensä 6 550 000
Oikeuspoliittisella tutkimuslaitoksella on päävastuu rikollisuuden määrää, laatua ja
kehitystä koskevan tiedon tuottamisesta sekä keskeisten oikeusministeriön hallinnonalaan
kuuluvien lainuudistusten seurannasta ja arvioinnista. Laitoksen tutkimus
tukee oikeusministeriön lainvalmistelua ja tuottaa perustietoa oikeus- ja kriminaalipolitiikkaa
koskevan yhteiskunnallisen suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi.
30.7.2004
9
Rikollisuustilanteen seurannassa kehitetään henkirikollisuuden seurantajärjestelmää ja
rikollisuuden alueellisia osoittimia sekä lisätään verkkotiedottamista. Rikollisuustutkimuksen
erityispainotuksia ovat uusintarikollisuus ja nuorisorikollisuus, huumausainerikosten
seuraamusjärjestelmän toimivuus sekä alkoholiolojen muutosten rikollisuusvaikutukset.
Oikeusolot -projektissa tarkastellaan keskeisten oikeudellisten instituutioiden
toimintaa sekä kansalaisten oikeusongelmia ja niiden ratkaisukeinoja. Jatketaan
riitaprosessin ja oikeudenkäyntikulujen seurantaa. Kartoitetaan parisuhteen
osapuolten varallisuussuhteita koskevan sääntelyn toimivuutta, luottotietojen tietosuojaa
ja otetaan tutkittavaksi kansalaisten arkielämän kannalta keskeisiä lakiuudistuksia.
Kansallisia ja kansainvälisiä tutkimusyhteyksiä lisätään. Maksullisella tutkimustoiminnalla
pyritään jatkossakin hankkimaan viidesosa laitoksen kokonaismenoista.
Kriminaalipolitiikan instituutti tuottaa kansainvälisiä asiantuntijapalveluja kriminaalipolitiikan
alalla. Laitoksen toimintaa ohjaa keskeisesti YK:n kriminaalipoliittinen ohjelma
ja siihen vuosittain liittyvät linjapäätökset.
Tietosuojavaltuutetun toimiston toiminnassa painottuvat erityisesti tietoyhteiskunnan
kehittämiseen ja kansallisen tietoturvastrategian toteuttamiseen liittyvät tehtävät, joissa
tärkeitä näkökulmia ovat kansalaisten luottamuksen lisääminen ja oikeudenloukkausten
ennaltaehkäisy. Yksityisyyden suojaa työelämässä sekä sähköisen viestinnän
tietosuojaa koskeva uusi lainsäädäntö lisäävät tietosuojavaltuutetun ohjaus- ja valvontatehtäviä.
Keskeinen tavoite on integroida tietosuoja ja henkilötietojen käsittelyä koskeva lainsäädäntö
kiinteäksi osaksi tietoyhteiskunnan kehitystä. Tähän pyritään lisäämällä kansalaisten
tietoisuutta oikeuksistaan, edistämällä rekisterinpitäjien, opetushenkilöstön,
järjestelmä- ja ohjelmistotoimittajien sekä kansalaisten tietosuoja- ja tietoturvaosaamista,
edistämällä avoimuutta henkilötietojen käsittelyssä ja näin lisäämällä luottamusta
tietoyhteiskunnan palveluihin, edistämällä tietosuoja- ja tietoturvaa koskevan
opetuksen sisällyttämistä opetusohjelmiin kaikilla opetuksen tasoilla ja edistämällä
yksityisyyttä suojaavien tekniikoiden käyttöönottoa. Näiden tavoitteiden edistämiseksi
tietosuojavaltuutetun toimiston on osallistuttava yhä laaja-alaisemmin tietoyhteiskunnan
kansalliseen ja kansainväliseen kehittämistyöhön.
Vuonna 2005 tavoitteena on saada aikaan ohjausmateriaalia tai käytännesääntöjä ainakin
viidellä toimialalla. Tehtävien lisääntymisestä huolimatta kirjallisesti vireilletulevien
toimenpide- ja ohjauspyyntöjen kokonaismäärän arvioidaan kuitenkin pysyvän
entisellä tasolla. Tarkastustoiminta kohdennetaan erityisesti verkossa tapahtuvaan
henkilötietojen käsittelyyn. Avoimuuden kehittymistä seurataan vuosittain tehtävän
selvityksen avulla. Viestinnässä tehostetaan erityisesti ajankohtaisuutta, oikeaa kohdentamista
sekä lisätään vuorovaikutteisuutta Viestintää sekä ohjausta ja neuvontaa
tehostamalla pyritään vähentämään oikeudenloukkauksia koskevien toimenpidepyyntöjen
osuutta ja lisäämään toimiston oma-aloitteisten vireillepanojen määrää.
Kansalaisilta vireille tulleiden toimenpidepyyntöjen keskimääräinen käsittelyaikatavoite
on 6 kk ja enimmäiskäsittelyaikatavoite ilman erityistä syytä enintään 10 kk.
Kaikkien asioiden keskimääräinen käsittelyaikatavoite on 4 kk. Maksullisen koulutustoiminnan
määräksi arvioidaan 10 000 euroa.
Tietosuojavaltuutetun kustannuksista 33 % aiheutuu ennaltaehkäisevän toiminnan
toiminnoista, 31 % ratkaisutoiminnan ja neuvontapalvelujen toiminnoista, 8 % kansainvälisen
toiminnan toiminnoista, 5 % jälkikäteisvalvonnan toiminnoista ja 24 %
tukitoiminnoista.
30.7.2004
10
Onnettomuustutkintakeskuksen tavoitteena on selvittää tehokkaasti ja luotettavasti onnettomuuksia,
niiden syitä sekä tiedottaa ja antaa suosituksia näistä syistä yleisen turvallisuuden
parantamiseksi ja uusien onnettomuuksien estämiseksi. Tiedottamisen
oikea suuntaaminen ja turvallisuussuositusten toimeenpanon aktiivinen seuranta varmistavat
keskuksen toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden toteutumisen.
Onnettomuustutkintakeskus ylläpitää laadukasta ja joutuisaa tutkintaa, toteuttaa suuronnettomuusvalmiutta
varten laaditun suunnitelman toimenpiteet sekä seuraa tutkinnan
kustannuksia. Toimintakäsikirjan ja tutkijain ohjeiden perusteella kehitetään tutkintakäytäntöjä.
Suuronnettomuuden tutkinta (A-tutkinta) tai suuronnettomuuden vaaratilanteen
tai vakavan onnettomuuden tutkinta (B-tutkinta) valmistuu keskimäärin
yhdessä vuodessa ja vähäisen onnettomuuden tutkinta (C-tutkinta) keskimäärin puolessa
vuodessa. Lisäksi tavoitteena on, että 80 prosentista annettuja turvallisuussuosituksia
tiedetään toteutuksen tilanne ja yhdestä kolmasosasta tutkintoja järjestetään asianosaisille
tutkinnan aikana informaatiotilaisuus.
Oikeusrekisterikeskuksen yleistavoitteena on, että perintä- ja rekisteröintitehtävät sekä
tietojen luovutus hoidetaan nopeasti ja oikeusturvanäkökohdat huomioonottaen. Oikeusrekisterikeskuksen
perustehtäviin liittyvä työmäärä on kasvanut merkittävästi ensinnäkin
luovutettavien rikostaustaotteiden johdosta, kun laki lasten kanssa työskentelevien
rikostaustan selvittämisestä astui voimaan 1.1.2003. Vuonna 2003 annettiin
ennakoidun 20 000 rikostaustaotteen sijasta yli 60 000 otetta. Toiseksi täytäntöönpanotehtävissä
1.10.2002 voimaan tullut laki sakon täytäntöönpanosta on lisännyt
maksuaikahakemusten määrää niin, että maksuaikapäätöksiä on vuoden 2004 toukokuun
alkuun mennessä tehty kaksinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna. Edellä
mainittujen säädösmuutosten takia asiakaspalvelutehtäviin ja puhelinneuvontaan sitoutuu
työaikaa enemmän kuin ennen. Erityistavoitteena vuonna 2005 on uuden toimintamallin
ja uusitun rikosasioiden perintäjärjestelmän tehokas käyttöönotto sekä
yksityisoikeudellisten rekisterien hallittu alustan vaihto.
Oikeusrekisterikeskuksen kustannuksista 56 % aiheutuu täytäntöönpanotoiminnoista,
22 % rekisteritoiminnoista ja 22 % tukitoiminnoista.
2005 talousarvio 6 550 000
2004 talousarvio 7 214 000
2003 tilinpäätös 6 992 000
28. Varaus kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaan (kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään määrärahaa 1 090 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman menoihin.
2005 talousarvio 1 090 000
30.7.2004
11
29. Erityismenot (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää onnettomuuksien tutkinnasta annetun lain (373/1985) mukaan
onnettomuustutkintaa varten asetetuista tutkintalautakunnista sekä valtioneuvoston
päättämässä laajuudessa kansainvälisenä yhteistyönä toimitettavasta tutkinnasta aiheutuvien
palkkioiden ja muiden kulutusmenojen maksamiseen. Määrärahaa saa lisäksi
käyttää konkurssiasiamiehen vähävaraisessa konkurssipesässä ottamaan kuluvastuuseen
liittyen ulkomaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa antamasta
sitoumuksesta mahdollisesti johtuvan korvausvastuun toteuttamiseen.
2005 talousarvio 500 000
2004 talousarvio 500 000
2003 tilinpäätös 1 975 750
51. Eräät valtion maksamat korvaukset ja avustukset (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 9 100 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain
(935/1973) nojalla maksettaviin rikosvahinkokorvauksiin sekä syyttömästi vangituille
tai tuomituille valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavista korvauksista
annetun lain (422/1974) nojalla maksettaviin korvauksiin, rikosvahinkokorvauksiin
ja syyttömästi vangittujen korvauksiin liittyvien vähäisten asiamiespalkkioiden
maksamiseen, avustuksiin rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville ja rikosten uhreista
huolehtiville yhteisöille, avustuksiin saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen,
avustuksiin Julkisen Sanan Neuvostolle ja säädösaineistoa julkaiseville yhteisöille.
Määrärahaa saa käyttää myös avustuksiin maakuntien liitoille, jotka alueellaan
huolehtivat lainopillisen asiantuntija-avun hankkimisesta kalatalousyhteisöille eräisiin
laajoihin vesiasioihin liittyvissä kysymyksissä, sekä oikeusjärjestyksen kehittämistä ja
tunnetuksi tekemistä tukevan toiminnan avustamiseen.
Määrärahaa saa lisäksi käyttää painavasta syystä avustuksiin ympäristövahingoista
johtuvien oikeudenkäyntien korvaamiseen sekä ympäristönsuojelua koskevissa hallintoasioissa
aiheutuneisiin tarpeellisiin edunvalvontakustannuksiin. Avustusta voidaan
suorittaa, jos asialla voidaan katsoa olevan tärkeää merkitystä yleisen ympäristönsuojelun
edun kannalta tai huomattavaa vaikutusta lukuisten henkilöiden oloihin ja asianosaiselle
tai kantajalle aiheutuvia kuluja ei voida pitää kohtuullisina ottaen huomioon
hänen maksukykynsä.
Käyttösuunnitelma €
Rikosvahinkokorvaukset sekä syyttömästi vangituille ja
tuomituille maksettavat korvaukset 7 250 000
Avustukset rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville ja
rikosten uhreista huolehtiville yhteisöille 310 000
Avustukset saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen
1 270 000
Muut avustukset 270 000
Yhteensä 9 100 000
2005 talousarvio 9 100 000
2004 talousarvio 9 100 000
2003 tilinpäätös 10 468 718
30.7.2004
12
10. Tuomioistuinlaitos
Selvi tysosa: Kansalaisten yhdenvertaisuuden ja oikeusturvan takaamiseksi kiinnitetään
erityistä huomiota lainsäädännön toteuttamisen ja tuomiovallan käytön edellytyksiin.
Korkeimmat oikeudet edistävät perustuslaissa säädetyn asemansa mukaisesti
tuomioistuinlaitoksen toimintaa ja oikeusturvan kehittämistä.
Tuomioistuimissa ratkaistavien asioiden käsittelyaikoja lyhennetään ja käsittelyaikojen
tuomioistuinkohtaisia eroja vähennetään. Käsittelyaikaerojen tasoittamiseksi henkilöstöresursseja
suunnataan palveluiden kysyntää vastaavasti. Tuomioistuinlaitoksen
kanssa käytäviä tulosneuvotteluja varten määritellään tuomioistuimille kaikissa
asteissa optimaaliset käsittelyajat asiaryhmittäin. Yleistavoitteena on, ettei mikään
asia viivy tuomioistuimessa vuotta pitempään.
Tuomioistuinten tulosohjausta lainkäytön laadullisten tavoitteiden määrittelyn ja arvioinnin
osalta kehitetään. Yleisten tuomioistuinten osalta tämä toteutetaan korkeimman
oikeuden ja hovioikeuksien yhteistyönä. Hallintolainkäytön arviointia ja siihen liittyvää
vuorovaikutusta hallintotuomioistuinten välillä kehitetään korkeimman hallintooikeuden
asettaman työryhmän esittämien suuntaviivojen mukaisesti.
Korkeimman oikeuden ratkaisukokoonpanoja kevennetään tietyissä asiaryhmissä.
Hovioikeuksien toiminta on vuonna 2004 tehostunut seulontamenettelyn käyttöönoton
ansiosta. Hovioikeuksien asiamääriä tasataan tarkistamalla piirirajoja vuoden 2005
alusta lukien. Työmenetelmien ja hovioikeuksien henkilöstörakenteen kehittämistä
uudistetun oikeudenkäyntimenettelyn vaatimuksia vastaavaksi jatketaan.
Käräjäoikeuksissa otetaan käyttöön selvien rikosasioiden kirjallinen käsittely. Riitaasioiden
sovittelu otetaan käyttöön ja siihen liittyvä koulutus käynnistetään. Resursseja
kohdennetaan uudelleen käräjäoikeusverkostoa kehittämällä tavoitteena yhdistää
vuosittain 2-3 käräjäoikeutta.
Hovioikeuksien ja käräjäoikeuksien yhteistä laatutyötä tuetaan.
Hallintolainkäytön toimintaedellytyksiä vahvistetaan ja hallinto-oikeuksien käsittelykokoonpanoja
joustavoitetaan ja henkilöstörakennetta kehitetään. Hallintotuomioistuimissa
erityistä huomiota kiinnitetään yhteiskunnan tai alueiden kehittämisen kannalta
merkittävien päätösten käsittelyaikoihin.
Luodaan tuomareiden koulutus- ja valvontajärjestelmä sekä laajennetaan asteittain
oikeuslaitoksen kansliahenkilöstön ammatillista koulutusohjelmaa.
21. Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 7 100 000 euroa.
Selvi tysosa: Korkeimman oikeuden tärkein tehtävä on oikeuskäytännön ohjaaminen
ennakkopäätöksillä. Korkein oikeus valvoo alempien tuomioistuinten lainkäyttöä.
Vuonna 2003 korkeimpaan oikeuteen saapui 3 185 ja ratkaistiin 3 123 asiaa, myönnettiin
179 valituslupaa ja julkaistiin 138 ratkaisua. Valituslupahakemusten suurimpia
asiaryhmiä riita-asioissa olivat ulosottovalitukset ja vahingonkorvauslakiin perustuvat
riita-asiat. Rikosasioiden osalta yleisimmät nimikkeet olivat pahoinpitely, törkeä pahoinpitely
ja törkeä huumausainerikos. Oikeudenkäyntimenettelyyn ja oikeudenkäyntikulujen
korvaukseen liittyvät asiat muodostivat edelleen huomattavan suuren osan
30.7.2004
13
julkaistuista ratkaisuista. Keskimääräinen käsittelyaika valituslupa-asioissa oli 4 kk ja
asiaratkaisuissa 18,2 kk.
Korkein oikeus pyrkii edelleen kehittämään asiaratkaisujen perustelujen avoimuutta ja
ymmärrettävyyttä. Huomiota kiinnitetään myös käsittelyaikojen lyhentämiseen. Vuosina
2004 ja 2005 arvioidaan saapuvan ja ratkaistavan 3 100 asiaa. Käsittelyajaksi arvioidaan
valituslupa-asioissa 4 kk ja asiaratkaisuissa 16 kk.
Korkeimman oikeuden päätöksistä lain (701/1993) mukaisesti perittävinä maksuina
arvioidaan kertyvän 120 000 euroa momentille 12.25.01.
TP 2003
(1 000 €)
TA 2004
(1 000 €)
TAE 2005
(1 000 €)
TOIMINNAN TULOT JA MENOT
Menot
- henkilöstömenot 5 658 5 839 5 857
- toimitilavuokrat 645 720 730
- palvelujen osto 273 300 304
- muut toiminnan menot 308 332 330
TOIMINTAMENOMOMENTIN KÄYTTÖ
- siirtynyt edelliseltä vuodelta 522 672 779
- myönnetty (TA+LTA)/talousarvioehdotus 7 034 7 298 7 100
- käytetty 6 884 7 191 7 221
- siirtynyt/siirtyy seuraavalle vuodelle 672 779 658
2005 talousarvio 7 100 000
2004 talousarvio 7 298 000
2003 tilinpäätös 7 034 000
22. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 8 600 000 euroa.
Selvi tysos a : Hallintotuomioistuimissa ratkaistaan oikeusriitoja kaikilta julkishallinnon
aloilta ja asteista. Päätöksillä on paitsi olennainen merkitys asianosaisille usein
myös huomattavan laajoja yhteiskunnallisia ja kansantaloudellisia vaikutuksia. Erityisesti
korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisemissa asioissa on kysymys huomattavista
lainsäädännön tulkintakysymyksistä ja siten oikeus- ja hyvinvointivaltion toimivuuden
perusedellytyksistä.
Esimerkiksi maankäytön suunnittelua ja rakentamista sekä liikenneyhteyksien ja tietojärjestelmien
muodostamista koskevien valitusten ratkaisemisella on laajalle ulottuvia
vaikutuksia työllisyyteen. Verotusta, etenkin kansainvälistä tuloverotusta, sekä taloudellista
kilpailua ja julkisia hankintoja koskevat ratkaisut vaikuttavat välittömästi taloudelliseen
toimintaan. Kun väestörakenteen muutokset edellyttävät jatkuvasti lainsäädännön
uudistamista, korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi tulee useita
hyvinvointiyhteiskunnan perusteita koskevia sosiaali- ja terveydenhoidon kysymyksiä.
Korkeimman hallinto-oikeuden käsiteltäväksi tulevista asioista pääosa on valituksia
alueellisten hallinto-oikeuksien sekä valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksistä.
Suurimpia asiaryhmiä ovat verotus, sosiaalitoimi ja terveydenhuolto, rakentaminen ja
kaavoitus, ympäristöasiat, kunnallishallinto, kilpailuasiat ja julkiset hankinnat, virka30.7.2004
14
miesasiat sekä ulkomaalaisasiat. Korkeimman hallinto-oikeuden tehtävänä on lisäksi
valvoa lainkäyttöä omalla toimialallaan.
Aineistoltaan laajojen ja oikeudellisesti vaativien asioiden määrän arvioidaan entisestään
lisääntyvän. Yleisenä kehityspiirteenä on lisäksi oikeusjärjestyksen kansainvälistyminen.
Noin kolmasosassa korkeimman hallinto-oikeuden käsittelemistä asioista
sovelletaan EY-oikeutta.
Vuonna 2003 korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapui 3 806 asiaa. Näistä 81 prosentissa
haettiin muutosta alueellisen hallinto-oikeuden päätökseen. Ratkaistujen asioiden
määrä oli 3 879, joista yli puolet oli asiaratkaisuja. Keskimääräinen käsittelyaika oli
11 kuukautta.
Korkeimman hallinto-oikeuden päätösten yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi on
tärkeää, että lainkäyttöasiat voidaan ratkaista nykyistä joutuisammin. Vuonna 2005
arvioidaan saapuvan noin 3 800 asiaa ja tavoitteena on ratkaista noin 3 900 asiaa.
Keskimääräinen käsittelyaikatavoite on 10 kuukautta siten, että asioista 25 % saadaan
ratkaistuksi alle kuudessa kuukaudessa ja 35 % 6-9 kuukaudessa.
Korkeimman hallinto-oikeuden suoritteista lain (701/1993) mukaisesti perittävinä
maksuina arvioidaan kertyvän 280 000 euroa momentille 12.25.01.
TP 2003
(1 000 €)
TA 2004
(1 000 €)
TAE 2005
(1 000 €)
TOIMINNAN TULOT JA MENOT
Menot
- henkilöstömenot 6 343 6 900 6 770
- toimitilavuokrat 838 998 1 013
- palvelujen osto 423 518 497
- muut toiminnan menot 365 268 288
TOIMINTAMENOMOMENTIN KÄYTTÖ
- siirtynyt edelliseltä vuodelta 482 541 360
- myönnetty (TA+LTA)/talousarvioehdotus 8 027 8 412 8 600
- käytetty 7 968 8 593 8 568
- siirtynyt/siirtyy seuraavalle vuodelle 541 360 301
2005 talousarvio 8 600 000
2004 talousarvio 8 412 000
2003 tilinpäätös 8 027 000
23. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 197 820 000 euroa.
Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmän
tuloista asetuksen 278/2004 perusteella oikeusministeriölle jakamat osuudet
sekä EU:lta saatavat tulot.
Lapuan ja Kauhavan sekä Alavuden ja Seinäjoen käräjäoikeuksien yhdistämiseen liittyen
voidaan 1.1.2005 lukien perustaa kaksi käräjätuomarin virkaa (T11) edellyttäen,
että samasta ajankohdasta lukien lakkautetaan kaksi laamannin virkaa (T15).
Hallinto-oikeuksiin voidaan henkilöstörakenteen kehittämiseksi 1.3.2005 lukien perustaa
kuusi hallinto-oikeustuomarin virkaa (3 T 13 ja 3 T11) (edellyttäen, että samas30.7.2004
15
ta ajankohdasta lukien vähennetään määräaikaisia hallinto-oikeustuomareita (T 11) ja
hallinto-oikeussihteereitä T8 siten, että järjestelystä ei aiheudu lisämenoja).
Vakuutusoikeuteen voidaan 1.3.2005 perustaa 4 vakuutusoikeustuomarin virkaa (2
T13 ja 2 T11) edellyttäen, että samasta ajankohdasta lukien vähennetään 4 määräaikaista
vakuutusoikeustuomaria.
Sel vi t ysosa:
TP 2003
(1 000 €)
TA 2004
(1 000 €)
TAE 2005
(1 000 €)
TOIMINNAN TULOT JA MENOT
Tulot 4 441 3 600 2 160
- maksullinen toiminta 4 441 3 600 2 160
Menot 191 693 202 163 202 609
- henkilöstömenot 147 661 153 040 153 610
- toimitilavuokrat 21 157 23 877 26 026
- palvelujen osto 14 046 14 995 14 495
- muut toiminnan menot 8 829 10 308 8 508
TOIMINTAMENOMOMENTIN KÄYTTÖ
- siirtynyt edelliseltä vuodelta 7 570 9 851 7 824
- myönnetty (TA+LTA)/talousarvioehdotus 189 533 196 563 197 820
- käytetty 187 252 198 590 200 449
- siirtynyt/siirtyy seuraavalle vuodelle 9 851 7 824 5 195
Hovioikeuksiin saapuvien asioiden määrän arvioidaan pysyvän nykyisellä tasollaan
noin 12 500 asiana. Näistä 25 % on riita-asioita ja 67 % rikosasioita. Ratkaistujen asioiden
määrän arvioidaan ns. seulontamenettelyn ja työmenetelmien kehittämisen
vuoksi kasvavan ja käsittelyaikojen lyhenevän. Käsittelyajoissa on huomattavia hovioikeuskohtaisia
eroja: kun vuonna 2003 asiat Rovaniemen hovioikeudessa ratkaistiin
5,5 kuukaudessa viipyivät ne Helsingin hovioikeudessa 11,7 kk. Vuonna 2003 ratkaistuista
asioista neljäsosa oli viipynyt hovioikeuksissa yli vuoden. Työmäärien ja käsittelyaikojen
tasoittamiseksi hovioikeuksien piirirajoja tarkistetaan vuoden 2005 alussa.
Hallinto-oikeuksien asiamäärien arvioidaan pysyvän samalla tasolla kuin vuonna
2003, jolloin asioita saapui noin 20 800. Suurimpia asiaryhmiä olivat sosiaaliasiat
(30 %), veroasiat (23 %), rakennus- ja ympäristöasiat (12 %) sekä ulkomaalaisasiat
(10 %). Keskimääräinen käsittelyaika oli 9,4 kuukautta vaihdellen Vaasan hallintooikeuden
7 kuukaudesta Kouvolan hallinto-oikeuden 11,6 kuukauteen. Vuonna 2003
ratkaistuista asioista 29 % oli viipynyt hallinto-oikeuksissa yli vuoden. Ratkaistavien
asioiden määrän arvioidaan vuonna 2005 kasvavan, kun ratkaisukokoonpanoja kevennetään.
Käräjäoikeuksiin saapui vuonna 2003 yhteensä 780 000 asiaa ja ratkaistiin 781 000
asiaa. Rikosoikeudellisia asioita ratkaistiin kaikkiaan noin 87 000 asiaa, joista 58 000
oli varsinaisia rikosasioita ja muut pakkokeinoasioita ja sakon muuntoasioita. Riitaasioiden
määrä lisääntyi edellisestä vuodesta ja oli 160 000. Muutos johtui velkomusasioiden
lisääntymisestä. Suurimman asiaryhmän ratkaistuista asioista muodostivat
kiinteistöasiat (62 %), joita ratkaistiin noin 485 000.
Vuonna 2003 lautamieskokoonpanossa ratkaistiin 41 000 rikosasiaa. Ratkaistuista
varsinaisista rikosasioista noin 35 % oli rattijuopumuksia tai törkeitä rattijuopumuksia,
12 % pahoinpitelyjä ja 16 % varkauksia. Rikosasioiden määrän arvioidaan kokonaisuudessaan
kasvavan ja erityisesti rattijuopumusten ja pahoinpitelyjen asiaryhmis30.7.2004
16
sä. Rikosprosessia kevennetään yksinkertaisissa rikosasioissa, mikä vähentää istunnossa
ratkaistujen asioiden määrää.
Keskimääräiset käsittelyajat rikosasioissa pitenivät hieman vuonna 2003 ja vaihtelivat
merkittävästi käräjäoikeuksittain. Keskimääräinen käsittelyaika rikosasioissa oli
3,9 kk ja pääkaupunkiseudun suurissa käräjäoikeuksissa 4,3—9,6 kk. Käsittelyaikaerojen
tasaamiseksi kiinnitetään huomiota tiedoksiantomenettelyn toimivuuteen ja istuntojen
peruuntumisten estämiseen. Vuonna 2005 tavoitteena on, että 50 prosentissa
rikosasioista käsittelyaika on enintään kaksi kuukautta. Käsittelyaika saa ylittää yhdeksän
kuukautta enintään 10 prosentissa rikosasioista.
Kirjallisessa valmistelussa ratkaistujen riita-asioiden käsittelyaika oli 2,2 kk, mutta
istunnossa käsiteltyjen noin 6 000 riita-asian (3,8 % riita-asioista) 10,3 kk. Yhden
tuomarin kokoonpanossa ratkaistiin 5 500 riita-asiaa ja loput istunnossa käsitellyt asiat
ratkaistiin lautamieskokoonpanossa tai kolmen tuomarin kokoonpanossa. Hakemusasioista
4 700 asiaa käsiteltiin istunnossa, joista 150:ssä oli muu kuin yhden tuomarin
kokoonpano. Vuonna 2005 tavoitteena on, ettei asioiden käsittely käräjäoikeudessa
kestä yli vuotta. Tavoitteena on myös lyhentää istunnossa ratkaistavien riitaasioiden
keskimääräistä käsittelyaikaa siten, että valtakunnallinen keskiarvo olisi
10 kk.
Markkinaoikeuteen saapui vuonna 2003 noin 250 asiaa, joista yli 80 % koski julkisia
hankintoja. Ratkaistujen asioiden keskimääräinen käsittelyaika, 3,8 kk, vaihteli huomattavasti
asiaryhmittäin: julkisia hankintoja koskevat asiat käsiteltiin 2,8 kuukaudessa,
sen sijaan kilpailurajoitusasioissa keskimääräinen käsittelyaika oli 14 kk. Vuonna
2004 saapuvien asioiden määrä on kasvussa ja käsittelyajat pidentymässä. Asiamäärän
arvioidaan kasvavan huomattavasti, jos energiamarkkinaviraston päätöksiä koskeva
valitukset tulevat markkinaoikeuden ratkaistavaksi. Markkinaoikeuden henkilöstömäärää
on tämän johdosta lisättävä.
Vakuutusoikeuteen saapuneiden asioiden määrä on kasvanut lähes joka vuosi. Vuonna
2003 asioita saapui noin 10 800, mikä on 8 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurimpia
asiaryhmiä ovat työttömyysturva-, opintotuki-, työtapaturma- sekä työ- ja kansaneläkeasiat.
Vuonna 2003 vakuutusoikeuden organisaatiota uudistettiin ja käynnistettiin
työmenetelmien kehittämistyö. Ruuhkautumiskehitys jatkui kun saapuneiden
asioiden määrä ylitti runsaalla tuhannella asialla ratkaistujen määrän. Keskimääräinen
käsittelyaika tosin jonkin verran lyheni, mutta oli silti 12,6 kuukautta.
Vuosina 2004 ja 2005 asiamäärien arvioidaan edelleen kasvavan. Työmenetelmien
tehostamistoimenpiteitä on edelleen jatkettava.
Työtuomioistuimeen saapui vuonna 2003 noin 150 asiaa ja asiamäärien arvioidaan pysyvän
tällä tasolla.
Toimintamenojen arvioitu jakautuminen: TAE 2005
Hovioikeudet 33 500 000
Hallinto-oikeudet 25 800 000
Käräjäoikeudet 125 000 000
Erityistuomioistuimet 7 700 000
Tietohallinto- ja muut menot 5 820 000
YHTEENSÄ 197 820 000
Tuomioistuimille on talousarvion valmistelun yhteydessä alustavasti asetettu vuodeksi
2005 seuraavat toiminnalliset tavoitteet:
30.7.2004
17
2003 2004 2005
toteutuma arvio tavoite
Hovioikeudet:
Ratkaistut asiat, kpl 12 413 13 550 13 700
Keskimääräinen käsittelyaika, kk 8,7 8 7
Taloudellisuus (€/ratk.asia) 2 619 2 505 2 482
Tuottavuus (ratk. asiat/htv) 24 26 26
Käräjäoikeudet:
Ratkaistut asiat, kpl 781 397 770 000 750 000
Istuntoasiat, kpl 97 632 97 600 90 000
Painotettu työmäärä 179 616 178 800 178 000
Keskimääräinen käsittelyaika, kk
* Rikosasiat 3,9 3,5 3,5
* Laajat riita-asiat 8,6 8,4 8
* Summaariset asiat 2,1 2,3 2,2
* Velkajärjestelyasiat 6,2 6,3 6,3
Taloudellisuus (€/ratk.asia) 656 700 710
Tuottavuus (pain. työmäärä/htv) 81 80 80
Istuntoasiat/tuomarihtv 113 113 100
Hallinto-oikeudet:
Ratkaistut asiat, kpl 21 236 21 000 21 500
Keskimääräinen käsittelyaika, kk 9,4 8,5 8
Taloudellisuus (€/ratk.asia) 1 172 1 240 1 219
Tuottavuus (ratk. asiat/htv) 50 49 50
Vakuutusoikeus:
Ratkaistut asiat, kpl 10 782 11 000 11 000
Keskimääräinen käsittelyaika, kk 12,6 12 12
Taloudellisuus (€/ratk.asia) 538 534 536
Tuottavuus (ratk. asiat/htv) 104 111 111
Markkinaoikeus:
Ratkaistut asiat, kpl 247 230 230
Keskimääräinen käsittelyaika, kk 3,8 5 7
Taloudellisuus (€/ratk.asia) 3 700 4 130 4 130
Tuottavuus (ratk. asiat/htv) 19 18 18
Työtuomioistuin::
Ratkaistut asiat, kpl 133 135 135
Keskimääräinen käsittelyaika, kk 5,5 5 5
Taloudellisuus (€/ratk.asia) 6 586 6 704 6 741
Tuottavuus (ratk. asiat/htv) 5,5 5 5
Tuomioistuinten suoritteista lain (701/1993) mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan
kertyvän noin 29 600 000 euroa momentille 12.25.01. Niiden suoritteiden kokonaiskustannuksista,
joista maksuja peritään, voidaan maksuilla kattaa noin 46 %.
2005 talousarvio 197 820 000
2004 talousarvio 196 563 000
2003 tilinpäätös 189 533 000
30.7.2004
18
29. Erityismenot (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 6 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää viranomaistoiminnasta lakien ja asetusten nojalla aiheutuvien
oikeudenkäyntikulujen sekä valtion maksettavaksi vahingonkorvauslain (412/1974)
nojalla määrättyjen korvausten maksamiseen.
2005 talousarvio 6 400 000
2004 talousarvio 6 400 000
2003 tilinpäätös 6 950 018
30.7.2004
19
30. Oikeudelliset palvelut ja julkinen oikeusapu
Sel vi t ysosa: Luvun nimi on muutettu.
Kesäkuussa 2002 voimaan tulleen oikeusapu-uudistuksen toteutumista seurataan. Oikeudellista
neuvontaa oikeusavun laadun ja saatavuuden turvaamiseksi kehitetään.
Kuluttajavalituslautakunta siirretään oikeusministeriön hallinnonalalle 1.9.2005 lukien.
(HE /2004).
Henkilöstövoimavaroja suunnataan väestökehityksen myötä muuttuvaa kysyntää vastaavaksi
ja Helsinkiin perustetaan toinen oikeusaputoimisto 1.9.2005. Henkilöstön
ammatillista kehittämistä tuetaan.
21. Oikeusaputoimistojen ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha
2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 20 900 000 euroa.
Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon tulot oikeusapumaksusta, oikeusavun saajan
osittaiset korvaukset samoin kuin hävinneen vastapuolen korvaukset oikeudenkäyntikuluista.
Sel vi t ysosa: Momentin nimi on muutettu.
Oikeusaputoimistojen kustannusvastaavuuslaskelma
(1 000 €)
TP
2003
Arvio
2004
TAE
2005
Maksullisen toiminnan tuotot
- liiketaloudellisten suoritteiden myyntituotot 790 900 900
- julkisoikeudellisten suoritteiden myyntituotot 2 749 2 800 2 800
Maksullinen toiminnan kokonaiskustannukset
- liiketaloudelliset suoritteet 847 900 900
- julkisoikeudelliset suoritteet 5 062 5 000 5 000
Kustannusvastaavuus (tuotot-kustannukset)
- liiketaloudelliset suoritteet -57 0 0
- julkisoikeudelliset suoritteet -2 313 -2 200 -2 200
Kustannusvastaavuus, %
- liiketaloudelliset suoritteet 93 100 100
- julkisoikeudelliset suoritteet 54 74 74
TOIMINNAN TULOT JA MENOT TP 2003
(1 000 €)
TA 2004
(1 000 €)
TAE 2005
(1 000 €)
Tulot 3 536 3 700 3 700
- maksullinen toiminta 3 536 3 700 3 700
Menot 23 561 24 317 25 060
- henkilöstömenot 18 200 18 800 19 350
- toimitilavuokrat 1 734 1 807 2 015
- palvelujen ostot 2 310 2 450 2 445
- muut toiminnan menot 1 316 1 260 1 250
TOIMINTAMENOMOMENTIN KÄYTTÖ
- siirtynyt edelliseltä vuodelta 4 891 2 693 2 790
- myönnetty (TA+LTA)/talousarvioehdotus) 17 826 20 714 20 900
- käytetty 20 024 20 617 21 360
- siirtynyt/siirtyy seuraavalle vuodelle 2 693 2 790 2 330
30.7.2004
20
Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 500 000 euroa kuluttajavalituslautakunnan
menojen siirtona momentilta 32.40.24. Kuluttajavalituslautakunnan
tavoitteet on esitetty ko. momentin selvitysosassa.
Vuonna 2003 oikeusaputoimistoihin saapui noin 53 200 asiaa, mikä oli hiukan vähemmän
kuin edellisenä vuonna. Asioista valtaosa oli perhe- ja perintöoikeudellisia
asioita. Rikosasioiden osuus oli 18 %. Saapuvien asioiden määrän arvioidaan pysyvän
entisellä tasolla.
Käsitellyistä asioista 34 prosentissa annettiin oikeudellinen neuvo, 23 % käsiteltiin
tuomioistuimessa, 24 % päättyi asiakirjan laatimiseen ja loput 19 % joko hallintoviranomaisen
käsittelyyn tai muuhun toimenpiteeseen. Uuden oikeusapulain myötä oikeusaputoimistot
tekevät oikeusapupäätökset sekä yksityisten asiamiesten hoitamissa
että oikeusaputoimistoissa hoidettavissa asioissa. Vuonna 2003 yksityisten asiamiesten
asiakkaille tehtiin noin 22 200 oikeusapupäätöstä ja noin 1 600 taloudellista selvitystä.
Talousarvion valmisteluun liittyen oikeusministeriö on alustavasti asettanut oikeusaputoimistoille
seuraavat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2005:
2003
toteutuma
2004
arvio
2005
tavoite
Käsitellyt asiat, kpl 52 317 53 600 54 000
Oikeusapupäätökset, kpl 22 229 22 100 22 100
Taloudellisuus (€/painotettu työmäärä) 74 73 74
Tuottavuus (painotettu työmäärä/htv) 549 592 600
Näiden lisäksi oikeusaputoimistoissa seurataan myös jonotusaikoja, joille määritellään
tavoitetaso vuoden 2005 aikana.
2005 talousarvio 20 900 000
2004 talousarvio 20 714 000
2003 tilinpäätös 17 826 000
30.7.2004
21
50. Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 34 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää oikeusapulain (257/2002), yksityishenkilön velkajärjestelystä
annetun lain (57/1993), oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997) sekä
konkurssilain (120/2004) soveltamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Käyttösuunnitelma € (TA 2004 TP 2003)
Oikeusapu ja puolustus 30 400 000 30 400 000 27 411 483
Asianomistajan avustaminen 200 000 200 000 133 514
Yksityishenkilön velkajärjestely 1 600 000 1 600 000 1 487 634
Syytteestä vapautetun oikeudenkäyntikulujen korvaus 1 450 000 1 450 000 1 205 711
Konkurssilain mukaisten selvitysmiesten ja pesänhoitajien
palkkiot 750 000 150 000
Yhteensä 34 400 000 33 800 000 30 283 343
Sel v i tysosa: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon oikeusavun palkkioperusteiden
tarkistaminen 1.6.2004 lukien (VNA).
2005 talousarvio 34 400 000
2004 talousarvio 33 800 000
2003 tilinpäätös 30 238 343
30.7.2004
22
40. Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta
Sel vi t ysosa: Luvun nimi muutettu.
Hallitusohjelman mukaisesti vuonna 2004 valmistellun velkahallintaohjelman pohjalta
kehitetään yhteistyössä eri hallinnonalojen sekä yksityisen sektorin toimijoiden
kanssa menettelyjä ja käytäntöjä, jotka tehokkaasti ehkäisevät velkaongelmien syntymistä
ja syvenemistä sekä parantavat ylivelkatilanteiden hallintaa. Ylivelkaantumis- ja
maksukyvyttömyystilanteiden selvittämisen tehostamiseksi ja nopeuttamiseksi otetaan
ulosotossa tehokkaasti käyttöön uudistetun ulosottolainsäädännön tavoitteita toteuttavia
ja uudistetun tietotekniikan suomia mahdollisuuksia käyttäviä joustavia velalliskohtaisia
menettelyjä.
Ulosottotoimelle asetettavat kasvavat vaatimukset edellyttävät ulosoton henkilöstön
osaamisen ja tehtävärakenteen, ulosoton organisaation, menettelytapojen ja toimintaprosessien
laaja-alaista kehittämistä. Ulosotto-organisaation osalta laaditaan vuonna
2005 pitkän aikavälin kehittämissuunnitelma. Ulosottolain uudistamisen III vaiheen
yhteydessä ulosottomaksujen painopistettä siirretään pois heikoimmassa taloudellisessa
asemassa olevilta velallisilta perittävistä taulukkomaksuista. Ulosottolainsäädännön
kokonaisuudistusta jatketaan valmistelemalla uudistuksen viimeisen vaiheen (IV) käsittävä
hallituksen esitys. Perintämenettelyn tehostamiseksi ja kustannusten alentamiseksi
valmistellaan ehdotus riidattomien saatavien perinnän yksinkertaistamiseksi.
Kehitetään velkojalle, velalliselle ja julkiselle taloudelle perintäprosessin eri vaiheissa
koituvien kustannusten seurantaa.
Muun muassa yrittäjyyden politiikkaohjelman tavoitteisiin liittyen valmistellaan ehdotukset
yritystoimintaan liittyvien selvitysmenettelyjen kehittämiseksi. Vakiinnutetaan
uuden konkurssilain mukaisen julkisselvityksen mukaiset käytännöt sekä jatketaan
uudistettujen yksityishenkilöiden ja yritysten selvitysmenettelyjen toimivuuden seurantaa
ja arviointia. Kehitetään luottotietolainsäädäntöä koskien myös yrittäjien ja yhteisöjen
luottotietoja. Tehostetaan yhteistyössä ulosotto-, konkurssivalvonta- sekä
muiden viranomaisten kanssa talousrikollisuuden ja harmaan talouden vastaista toimintaa
vahvistamalla ulosoton erikoisperintää sekä parannetaan toiminnan tuloksellisuuden
arviointia väärinkäytösten paljastamisen, rikoshyödyn ja keinotekoisin järjestelyin
täytäntöönpanon ulottumattomiin saatetun omaisuuden takaisinsaannin suhteen.
21. Ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 79 056 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää konkurssiasiamiehen toimiston, kihlakuntien ulosottovirastojen
ja Ahvenanmaan maakunnanvoudinviraston toimintamenojen sekä kihlakunnanvirastojen
ulosotto-osastojen muiden kuin momentilta 26.07.21 (Kihlakunnanvirastojen
yhteiset toimintamenot) rahoitettavien toimintamenojen maksamiseen. Momentin
määrärahasta maksetaan myös ulosottolaitoksen osuus keskitettyjen tietojärjestelmien
käytöstä, ylläpidosta ja kehittämisestä aiheutuvat menot.
Sel vi t ysosa: Momentin nimi on muutettu.
Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vähennyksenä 154 000 euroa kolmen
henkilön palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentille 25.01.21 sekä lisäyksenä
1 090 000 euroa konkurssiasiamiehen toimiston menojen siirtona momentilta 25.01.22
30.7.2004
23
ja 120 000 euroa Heinolan ja Orimattilan kihlakunnanvirastojen ulosotto-osastojen
yhdistämisestä Lahden kihlakunnan ulosottovirastoon siirtona momentilta 26.07.21.
Nettoutettavia tuloja ovat konkurssiasiamiehen toimiston erityistilintarkastuksista takaisin
perittävät korvaukset.
Ulosottoon saapui perittäväksi vuonna 2003 noin 2,6 milj. asiaa ja noin 3 mrd. euroa.
Ulosottovelallisten määrä oli vuoden lopussa 307 000. Ulosottoon saapuvien asiamäärien
ja perittävien rahamäärien arvioidaan edelleen jonkin verran lisääntyvän. Perityksi
saatavan rahamäärän arvioidaan säilyvän nykyisellä korkealla tasolla, vaikka maaliskuussa
2004 voimaan tulleen ulosottolain muutoksen ja uuden tietojärjestelmän
käyttöönotto on hidastanut asioiden käsittelyä.
Oikeusministeriö on talousarvion valmistelun yhteydessä asettanut ulosottolaitoksen
toiminnalle vuodelle 2005 alustavasti seuraavat tulostavoitteet. Vuoden 2005 aikana
otetaan käyttöön uusia täydentäviä tunnuslukuja, joiden perusteella voidaan arvioida
saavutettuja tuloksia perintätuloksen, väärinkäytöksiin puuttumiskyvyn, ulosottovelallisten
selviytymisen ja perintäkustannusten kannalta.
Ulosottoviranomaisten tavoitteena on laatia yksikkökohtaiset suunnitelmat henkilöstön
rakenteesta ja määrästä. Suunnittelun pohjaksi tarvitaan oikea kuva tietojärjestelmien
vaikutuksesta toimintaan. Tiedot ovat käytettävissä vasta vuoden 2005 alkupuolella.
Tunnuslukutaulukko 2003
toteutuma
2004
arvio
2005
arvio/tavoite
Käsitellyt asiat (1 000 kpl) 2 773 2 654 2 790
Onnistunut perintä
Asiamääristä, % 36,5 38 36
Rahamääristä, % 19,7 19 19
Keskimääräinen käsittelyaika, kk 6,1 7 7
Taloudellisuus (€/käsitelty asiat)
Ulosottovirastot 26 30 30
Ulosotto-osastot 23 28 28
Tuottavuus (käsitellyt asiat/htv) 1 917 1 834 1 940
Konkurssiasiamiehen toimisto Uuden konkurssilain myötä vuonna 2004 käynnistyneellä
julkisselvitysmenettelyllä pyritään erityisesti torjumaan harmaata taloutta ja
talousrikollisuutta. Julkisselvitys käynnistetään konkurssiasiamiehen aloitteesta sellaisissa
vähävaraisissa konkurssipesissä, joissa havaitaan velallisen toimintaan liittyviä
erityisiä selvitystarpeita. Ensi vaiheessa pyritään luomaan tehokkaat julkisselvityskäytännöt
ja tukemaan tätä laajalla neuvonnalla ja koulutuksella. Myös konkurssipesien
erityistarkastuksia kehitetään paremmin vähävaraisten konkurssipesien ja julkisselvitystilanteiden
tarpeet huomioon ottaviksi. Konkurssiasiamiehen varoin teetettävien
erityistarkastusten kustannuksista arvioidaan saatavan perittyä valtiolle takaisin noin
25 %.
30.7.2004
24
TOIMINNAN TULOT JA MENOT TP 2003
(1 000 €)
TA 2004
(1 000 €)
TAE 2005
(1 000 €)
Tulot -120
- muut tuotot -120
Menot 80 017 79 141 79 526
- henkilöstömenot 61 744 63 900 64 780
- toimitilavuokrat 2 674 2 730 2 825
- palvelujen ostot 13 124 10 500 9 500
- muut toiminnan menot 2 475 2 311 2 575
TOIMINTAMENOMOMENTIN KÄYTTÖ
- siirtynyt edelliseltä vuodelta 5 070 3 621 3 117
- myönnetty (TA+LTA)/talousarvioehdotus) 78 568 78 937 79 056
- käytetty 80 017 79 441 79 406
- siirtynyt/siirtyy seuraavalle vuodelle 3 621 3 117 2 767
Ulosottomaksutuloina arvioidaan momentille 12.25.47 kertyvän noin 48 000 000 euroa.
Niiden suoritteiden kokonaiskustannuksista, joista ulosottomaksuja peritään, voidaan
maksuilla kattaa 70 %.
2005 talousarvio 79 056 000
2004 talousarvio 78 937 000
2003 tilinpäätös 78 568 000
30.7.2004
25
50. Rangaistusten täytäntöönpano
Selvi tysosa : Vankien määrä lisääntyi vuodesta 1999 vuoteen 2003 noin 30 prosentilla.
Vankeja oli vuonna 2003 keskimäärin 3 578. Määrän arvioidaan vuonna 2004
ja lähivuosina pysyvän vähintään yhtä suurena. Kriminaalihuoltolaitoksen toimeenpantaviksi
tulevien yhdyskuntaseuraamusten määrän arvioidaan pysyvän suunnilleen
entisellään. Aiempaa suuremmasta vankimäärästä aiheutuvien ongelmien vähentämiseksi
tasataan suljettujen laitosten kuormitusta ja tehostetaan avolaitospaikkojen käyttöä.
Toimintaan päivittäin osallistuvien osuus on vähentynyt viime vuosikymmenen
lopun tasosta yli kymmenellä prosenttiyksiköllä ja oli vuonna 2003 keskimäärin 57 %.
Sekä vankeinhoitolaitoksessa että kriminaalihuoltolaitoksessa on keskeisenä tavoitteena
parantaa tuomittujen valmiuksia rikoksettomaan elämään lisäämällä toiminnan
suunnitelmallisuutta ja tehostamalla tavoitteellisia toimintoja. Edellytysten luomiseksi
tälle Rikosseuraamusviraston toiminnan keskeisenä painopisteenä vuonna 2005 on
vuoden 2006 alusta lukien voimaan tulevaksi suunnitellun uudistetun vankeinhoidon
lainsäädännön toimeenpanoon ja samanaikaisesti toteutettavaan vankeinhoitolaitoksen
organisaatiouudistukseen liittyvien toimenpiteiden valmistelu. Kriminaalihuoltolaitoksen
erityisenä tavoitteena vuonna 2005 on huolehtia siitä, että alueellisesti rajatun
kokeilun päätyttyä valtakunnallisesti käyttöön otettavan nuorisorangaistuksen toimeenpano
tapahtuu yhdenvertaisesti koko maassa. (budjettilaki)
Toiminnan laajuus 2003
toteutuma
2004
arvio
2005
arvio
Vankeja keskimäärin 3 578 3 600 3 600
Täytäntöönpantaviksi tulevat yhdyskuntapalvelutuomiot 3 512 3 500 3 500
Täytäntöönpantavia yhdyskuntapalvelutunteja 249 226 245 000 250 000
Valvonnassa olevia ehdonalaisesti vapautuneita keskimäärin 1 300 1 400 1 300
Valvonnassa olevia ehdollisesti rangaistuja nuoria keskimäärin 1 624 1 600 1 600
Uusia nuorisorangaistuksia 23 40 60
21. Rangaistusten täytäntöönpanon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 180 950 000 euroa.
Määrärahasta saa käyttää vankeinhoitolaitoksen työtoiminnan liiketaloudellisten suoritteiden
hintojen alentamiseen enintään 5 050 000 euroa ja vankeinhoitolaitoksen
toiminnallisista tarpeista aiheutuvien henkilökunnan asuntojen vuokraosuuksien alentamiseen
enintään 2 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös työtoimintaan liittyvistä
pienehköistä rakennusinvestoinneista aiheutuviin menoihin, tutkimusapurahojen
maksamiseen sekä alan opiskelijoille myönnettävistä tunnustusstipendeistä aiheutuviin
menoihin.
Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon laitosmyymälöiden myyntitulot, Satakunnan
vankilan toiminnan tulot, Vankeinhoidon koul
|
|
bioluminance
916 viestiä
|
#61 kirjoitettu
17.09.2005 14:00
There is a very circumscribed place in organic nature that has, I think, important implications for students of human nature. I refer to the tryptophan-derived hallucinogens dimethyltryptamine (DMT), psilocybin, and a hybrid drug that is in aboriginal use in the rain forests of South America, ayahuasca. This latter is a combination of dimethyltryptamine and a monoamine oxidase inhibitor that is taken orally. It seems appropriate to talk about these drugs when we discuss the nature of consciousness; it is also appropriate when we discuss quantum physics.
It is my interpretation that the major quantum mechanical phenomena that we all experience, aside from waking consciousness itself, are dreams and hallucinations. These states, at least in the restricted sense that I am concerned with, occur when the large amounts of various sorts of radiation conveyed into the body by the senses are restricted. Then we see interior images and interior processes that are psychophysical. These processes definitely arise at the quantum mechanical level. It's been shown by John Smythies, Alexander Shulgin, and others that there are quantum mechanical correlates to hallucinogenesis. In other words, if one atom on the molecular ring of an inactive compound is moved, the compound becomes highly active. To me this is a perfect proof of the dynamic linkage at the formative level between quantum mechanically described matter and mind.
Hallucinatory states can be induced by a variety of hallucinogens and diassociative anesthetics, and by experiences like fasting and other ordeals. But what makes the tryptamine family of compounds especially interesting is the intensity of the hallucinations and the concentration of activity in the visual cortex. There is an immense vividness to these interior landscapes, as if information were being presented three-dimensionally and deployed fourth-dimensionally, coded as light and as evolving surfaces. When one confronts these dimensions one becomes part of a dynamic relationship relating to the experience while trying to decode what it is saying. This phenomenon is not new - people have been talking to gods and demons for far more of human history than they have not.
It is only the conceit of the scientific and postindustrial societies that allows us to even propound some of the questions that we take to be so important. For instance, the question of contact with extraterrestrials is a kind of red herring premised upon a number of assumptions that a moment's reflection will show are completely false. To search expectantly for a radio signal from an extraterrestrial source is probably as culture bound a presumption as to search the galaxy for a good Italian restaurant. And yet, this has been chosen as the avenue by which it is assumed contact is likely to occur. Meanwhile, there are people all over the world - psychics, shamans, mystics, schizophrenics - whose heads are filled with information, but it has been ruled a priori irrelevant, incoherent, or mad. Only that which is validated through consensus via certain sanctioned instrumentalities will be accepted as a signal. The problem is that we are so inundated by these signals - these other dimensions - that there is a great deal of noise in the circuit.
It is no great accomplishment to hear a voice in the head. The accomplishment is to make sure it is telling the truth, because the demons are of many kinds: "Some are made of ions, some of mind; the ones of ketamine, you'll find, stutter often and are blind." The reaction to these voices is not to kneel in genuflection before a god, because then one will be like Dorothy in her first encounter with Oz. There is no dignity in the universe unless we meet these things on our feet, and that means having an I/Thou relationship. One say to the Other: "You say you are omniscient, omnipresent, or you say you are from Zeta Reticuli. You're long on talk, but what can you show me?" Magicians, people who invoke these things, have always understood that one must go into such encounters with one's wits about oneself.
What does extraterrestrial communication have to do with this family of hallucinogenic compounds I wish to discuss? Simply this: that the unique presentational phenomenology of this family of compounds has been overlooked. Psilocybin, though rare, is the best known of these neglected substances. Psilocybin, in the minds of the uninformed public and in the eyes of the law, is lumped together with LSD and mescaline, when in fact each of these compounds is a phenomenologically defined universe unto itself. Psilocybin and DMT invoke the Logos, although DMT is more intense and more brief in its action. This means that they work directly on the language centers, so that an important aspect of the experience is the interior dialogue. As soon as one discovers this about psilocybin and about tryptamines in general, one must decide whether or not to enter into this dialogue and to try and make sense of the incoming signal. This is what I have attempted.
I call myself an explorer rather than a scientist, because the area that I'm looking at contains insufficient data to support even the dream of being a science. We are in a position comparable to that of explorers who map one river and only indicate other rivers flowing into it; we must leave many rivers unascended and thus can say nothing about them. This Baconian collecting of data, with no assumptions about what it might eventually yield, has pushed me to a number of conclusions that I did not anticipate. Perhaps through reminiscence I can explain what I mean, for in this case describing past experiences raises all of the issues.
I first experimented with DMT in 1965; it was even then a compound rarely met with. It is surprising how few people are familiar with it, for we live in a society that is absolutely obsessed with every kind of sensation imaginable and that adores every therapy, every intoxication, every sexual configuration, and all forms of media overload. Yet, however much we may be hedonists or pursuers of the bizarre, we find DMT to be too much. It is, as they say in Spanish, bastante, it's enough - so much enough that it's too much. Once smoked, the onset of the experience begins in about fifteen seconds. One falls immediately into a trance. One's eyes are closed and one hears a sound like ripping cellophane, like someone crumpling up plastic film and throwing it away. A friend of mine suggests this is our radio entelechy ripping out of the organic matrix. An ascending tone is heard. Also present is the normal hallucinogenic modality, a shifting geometric surface of migrating and changing colored forms. At the synaptic site of activity, all available bond sites are being occupied, and one experiences the mode shift occurring over a period of about thirty seconds. At that point one arrives in a place that defies description, a space that has a feeling of being underground, or somehow insulated and domed. In Finnegans Wake such a place is called the "merry go raum," from the German word raum, for "space." The room is actually going around, and in that space one feels like a child, though one has come out somewhere in eternity.
The experience always reminds me of the twenty-fourth fragment of Heraclitus: "The Aeon is a child at play with colored balls." One not only becomes the Aeon at play with colored balls but meets entities as well. In the book by my brother and myself, The Invisible Landscape, I describe them as self-transforming machine elves, for that is how they appear. These entities are dynamically contorting topological modules that are somehow distinct from the surrounding background, which is itself undergoing a continuous transformation. These entities remind me of the scene in the film version of The Wizard of Oz after the Munchkins come with a death certificate for the Witch of the East. They all have very squeaky voices and they sing a little song about being "absolutely and completely dead." The tryptamine Munchkins come, these hyperdimensional machine-elf entities, and they bathe one in love. It's not erotic but it is open-hearted. It certainly feels good. These beings are like fractal reflections of some previously hidden and suddenly autonomous part of one's own psyche.
And they are speaking, saying, "Don't be alarmed. Remember, and do what we are doing." One of the interesting characteristics of DMT is that it sometimes inspires fear - this marks the experience as existentially authentic. One of the interesting approaches to evaluating such a compound is to see how eager people are to do it a second time. A touch of terror gives the stamp of validity to the experience because it means, "This is real." We are in the balance. We read the literature, we know the maximum doses, the LD-50, and so on. But nevertheless, so great is one's faith in the mind that when one is out in it one comes to feel that the rules of pharmacology do not really apply and that control of existence on that plane is really a matter of focus of will and good luck.
I'm not saying that there's something intrinsically good about terror. I'm saying that, granted the situation, if one is not terrified then one must be somewhat out of contact with the full dynamics of what is happening. To not be terrified means either that one is a fool or that one has taken a compound that paralyzes the ability to be terrified. I have nothing against hedonism, and I certainly bring something out of it. But the experience must move one's heart, and it will not move the heart unless it deals with the issues of life and death. If it deals with life and death it will move one to fear, it will move one to tears, it will move one to laughter. These places are profoundly strange and alien.
The fractal elves seem to be reassuring, saying, "Don't worry, don't worry; do this, look at this." Meanwhile, one is completely "over there." One's ego is intact. One's fear reflexes are intact. One is not "fuzzed out" at all. Consequently, the natural reaction is amazement; profound astonishment that persists and persists. One breathes and it persists. The elves are saying, "Don't get a loop of wonder going that quenches your ability to understand. Try not to be so amazed. Try to focus and look at what we're doing." What they're doing is emitting sounds like music, like language. These sounds pass without any quantized moment of distinction - as Philo Judaeus said that the Logos would when it became perfect - from things heard to things beheld. One hears and beholds a language of alien meaning that is conveying alien information that cannot be Englished.
Being monkeys, when we encounter a translinguistic object, a kind of cognitive dissonance is set up in our hindbrain. We try to pour language over it and it sheds it like water off a duck's back. We try again and fail again, and this cognitive dissonance, this "wow" or "flutter" that is building off this object causes wonder, astonishment and awe at the brink of terror. One must control that. And the way to control it is to do what the entities are telling ine to do, to do what they are doing.
I mention these "effects" to invite the attention of experimentalists, whether they be shamans or scientists. There is something going on with these compounds that is not part of the normal presentational spectrum of hallucinogenic drug experience. When one begins to experiment with one's voice, unanticipated phenomena become possible. One experiences glossolalia, although unlike classical glossolalia, which has been studied. Students of classical glossolalia have measured pools of saliva eighteen inches across on the floors of South American churches where people have been kneeling. After classical glossolalia has occurred, the glossolaliasts often turn to ask the people nearby, "Did I do it? Did I speak in tongues?" This hallucinogen induced phenomenon isn't like that; it's simply a brain state that allows the expression of the assembly language that lies behind language, or a primal language of the sort that Robert Graves discussed in The White Goddess, or a Kabbalistic language of the sort that is described in the Zohar, a primal "ur sprach" that comes out of oneself. One discovers one can make the extradimensional objects - the feeling-toned, meaning-toned, three-dimensional rotating complexes of transforming light and color. To know this is to feel like a child. One is playing with colored balls; one has become the Aeon.
This happened to me twenty seconds after I smoked DMT on a particular day in 1966. I was appalled. Until then I had thought that I had my ontological categories intact. I had taken LSD before, yet this thing came upon me like a bolt from the blue. I came down and said (and I said it many time), "I cannot believe this; this is impossible, this is completely impossible." There was a declension of gnosis that proved to me in a moment that right here and now, one quanta away, there is raging a universe of active intelligence that is transhuman, hyperdimensional, and extremely alien. I call it the Logos, and I make no judgements about it. I constantly engage it in dialogue, saying, "Well, what are you? Are you some kind of diffuse consciousness that is in the ecosystem of the Earth? Are you a god or an extraterrestrial? Show me what you know."
The psilocybin mushrooms also convey one into the world of the tryptamine hypercontinuum. Indeed, psilocybin is a psychoactive tryptamine. The mushroom is full of answers to the questions raised by its own presence. The true history of the galaxy over the last four and a half billion years is trivial to it. One can access images of cosmological history. Such experiences naturally raise the question of independent validation - at least for a time this was my question. But as I became more familiar with the epistemological assumptions of modern science, I slowly realized that the structure of the Western intellectual enterprise is so flimsy at the center that apparently no one knows anything with certitude. It was then that I became less reluctant to talk about these experiences. They are experiences, and as such they are primary data for being. This dimension is not remote, and yet it is so unspeakably bizarre that it casts into doubt all of humanity's historical assumptions.
The psilocybin mushrooms do the same things that DMT does, although the experience builds up over an hour and is sustained for a couple of hours. There is the same confrontation with an alien intelligence and extremely bizarre translinguistic information complexes. These experiences strongly suggest that there is some latent ability of the human brain/body that has yet to be discovered; yet, once discovered, it will be so obvious that it will fall right into the mainstream of cultural evolution. It seems to me that either language is the shadow of this ability or that this ability will be a further extension of language. Perhaps a human language is possible in which the intent of meaning is actually beheld in three-dimensional space. If this can happen on DMT, it means it is at least, under some circumstances, accessible to human beings. Given ten thousand years and high cultural involvement in such a talent, does anyone doubt that it could become a cultural convenience in the same way that mathematics or language has become a cultural convenience?
Naturally, as a result of the confrontation of alien intelligence with organized intellect on the other side, many theories have been elaborated. The theory that I put forth in Psilocybin: The Magic Mushroom Grower's Guide, held the Stropharia cubensis mushroom was a species that did not evolve on earth. Within the mushroom trance, I was informed that once a culture has complete understanding of its genetic information, it reengineers itself for survival. The Stropharia cubensis mushroom's version of reengineering is a mycelial network strategy when in contact with planetary surfaces and a spore-dispersion strategy as a means of radiating throughout the galaxy. And, though I am troubled by how freely Bell's nonlocality theorem is tossed around, nevertheless the alien intellecton the other side does seem to be in possession in a huge body of information drawn from the history of the galaxy. It/they say that there is nothing unusual about this, that humanity's conceptions of organized intelligence and the dispersion of life in the galaxy are hopelessly culture-bound, that the galaxy has been an organized society for billions of years. Life evolves under so many different regimens of chemistry, temperature, and pressure, that searching for an extraterrestrial who will sit down and have a conversation with you is doomed to failure. The main problem with searching for extraterrestrials is to recognize them. Time is so vast and evolutionary strategies and evironments so varied that the trick is to know that contact is being made at all. The Stropharia cubensis mushroom, if one can believe what it says in one of its moods, is a symbiote, and it desires ever deeper symbiosis with the human species. It achieved symbiosis with human society early by associating itself with domesticated cattle and through them human nomads. Like the plants men and women grew and the animals they husbanded, the mushroom was able to inculcate itself into the human family, so that where human genes went these other genes would be carried.
But the classic mushroom cults of Mexico were destroyed by the coming of the Spanish conquest. The Franciscans assumed they had an absolute monopoly on theophagy, the eating of God; yet in the New World they came upon people calling a mushroom teonanacatl, the flesh of the gods. They set to work, and the Inquisition was able to push the old religion into the mountains of Oaxaca so that it only survived in a few villages when Valentina and Gordon Wasson found it there in the 1950s.
There is another metaphor. One must balance these explainations. Now I shall sound as if I didn't think the mushroom is an extraterrestrial. It may instead be what I've recently come to suspect - that the human soul is so alienated from us in our present culture that we treat it as an extraterrestrial. To us the most alien thing in the cosmos is the human soul. Aliens Hollywood-style could arrive on earth tomorrow and the DMT trance would remain more weird and continue to hold more promise for useful information for the human future. It is that intense. Ignorance forced the mushroom cult into hiding. Ignorance burned the libraries of the Hellenistic world at an earlier period and dispersed the ancient knowledge, shattering the stellar and astronomical machinery that had been the work of centuries. By ignorance I mean the Hellenistic-Christian-Judaic tradition. The inheritors of this tradition built a triumph of mechanism. It was they who later realized the alchemical dreams of the fifteenth and sixteenth centuries - and the twentieth century - with the transformation of elements and the discovery of gene transplants. But then, having conquered the New World and driven its people into cultural fragmentation and diaspora, they came unexpectedly upon the body of Osiris - the condensed body of Eros - in the mountains of Mexico where Eros has retreated at the coming of the Christos. And by finding the mushroom, they unleashed it.
Phillip K. Dick, in one of his last novels, Valis, discusses the long hibernation of the Logos. A creature of pure information, it was buried in the ground at Nag Hammadi, along with the burying of the Chenoboskion Library circa 370 A.D. As static information, it existed there until 1947, when the texts were translated and read. As soon as people had the information in their minds, the symbiote came alive, for, like the mushroom consciousness, Dick imagined it to be a thing of pure information. The mushroom consciousness is the consciousness of the Other in hyperspace, which means in dream and in the psilocybin trance, at the quantum foundation of being, in the human future, and after death. All of these places that were thought the be discrete and separate are seen to be part of a single continuum. History is the dash over ten to fifteen thousand years from nomadism to flying saucer, hopefully without ripping the envelope of the planet so badly that the birth is aborted and fails, and we remain brutish prisoners of matter.
History is the shockwave of eschatology. Something is at the end of time and is casting an enormous shadow over human history, drawing all human becoming toward it. All the wars, the philosophies, the rapes, the pillaging, the migrations, the cities, the civilizations - all of this is occupying a microsecond of geological, planetary, and galactic time as the monkeys react to the symbiote, which is in the environment and which is feeding information to humanity about the larger picture. I do not belong to the school that wants to attribute all of our accomplishments to knowledge given to us as a gift from friendly aliens - I'm describing something I hope is more profound than that. As nervous systems evolve to higher and higher levels, they come more and more to understand the true situation in which they are embedded, and the true situation in which we are embedded is an organism, an organization of intelligence on a galactic scale. Science and mathematics may be culture-bound. We cannot know for sure, because we have never dealt with an alien mathematics or an alien culture except in the occult realm, and that evidence is inadmissible by the guardians of scientific truth. This means that the contents of shamanic experience and of plant-induced ecstasies are inadmissible even though they are the source of novelty and the cutting edge of the ingression of the novel into the plenum of being.
Think about this for a moment: If the human mind does not loom large in the coming history of the human race, then what is to become of us? The future is bound to be psychedelic, because the future belongs to the mind. We are just beginning to push the buttons on the mind. Once we take a serious engineering approach to this, we are going to discover the plasticity, the mutability, the eternal nature of the mind and, I believe, release it from the monkey. My vision of the final human future is an effort to exteriorize the soul and internalize the body, so that the exterior soul will exist as a superconducting lens of translinguistic matter generated out of the body of each of us at a critical juncture at our psychedelic bar mitzvah. From that point on, we will be eternal somewhere in the solid-state matrix of the translinguistic lens we have become. One's body image will exist as a holographic wave transform while one is at play in the fields of the Lord and living in Elysium.
Other intelligent monkeys have walked this planet. We exterminated them and so now we are unique, but what is loose on this planet is language, self-replicating information systems that reflect functions of DNA: learning, coding, templating, recording, testing, retesting, recodong against DNA functions. The again, language may be a quality of an entirely different order. Whatever language is, it is in us monkeys now and moving through us and moving out of our hands and into the noosphere with which we have surrounded ourselves.
The tryptamine state seems to be in one sense transtemporal; it is an anticipation of the future, It is as though Plato's metaphor were true - that time IS the moving image of eternity. The tryptamine ecstasy is a stepping out of the moving image and into eternity, the eternity of the standing now, the nunc stans of Thomas Aquinas. In that state, all of human history is seen to lead toward this culminating moment. Acceleration is visible in all the processes around us: the fact that fire was discovered several million years ago; language came perhaps thirty-five thousand years ago; measurement, five thousand; Galileo, four hundred; then Watson-Crick and DNA. What is obviously happening is that everything is being drawn together. On the other hand, the description our physicists are giving us of the universe - that it has lasted billions of years and will last billions of years into the future - is a dualistic conception, an inductive projection that is very unsophisticated when applied to the nature of consciousness and language. Consciousness is somehow able to collapse the state vector and thereby cause the stuff of being to undergo what Alfred North Whitehead called "the formality of actually occurring." Here is the beginning of an understanding of the centrality of human beings. Western societies have been on a decentralizing bender for five hundred years, concluding that the Earth is not the center of the universe and man is not the beloved of God. We have moved ourselves out toward the edge of the galaxy, when the fact is that the most richly organized material in the universe is th human cerebral cortex, and the densest and richest experience in the univese is the experience you are having right now. Everything should be constellated outward from the perceiving self. That is the primary datum.
The perceiving self under the influence of these hallucinogenic plants gives information that is totally at variance with the models that we inherit from our past, yet these dimensions exist. One one level, this information is a matter of no great consequence, for many cultures have understood this for millennia. But we moderns are so grotesquely alienated and taken out of what life is about that to us it comes as a revelation. Without psychedelics the closest we can get to the Mystery is to try to feel in some abstract mode the power of myth or ritual. This grasping is a very overintellectualized and unsatisfying sort of process.
As I said, I am an explorer, not a scientist. If I were unique, then none of my conclusions would have any meaning outside the context of myself. My experiences, like yours, have to be more or less part of the human condition. Some may have more facility for such exploration than others, and these states may be difficult to achieve, but they are part of the human condition. There are few clues that these extradimensional places exist. If art carries images out of the Other from the Logos to the world - drawing ideas down into matter - why is human art history so devoid of what psychedelic voyagers have experienced so totally? Perhaps the flying saucer or UFO is the central motif to be understood in order to get a handle on reality here and now. We are alienated, so alienated that the self must disguise itself as an extraterrestrial in order not to alarm us with the truly bizarre dimensions that it encompasses. When we can love the alien, then we will have begun to heal the psychic discontinuity that has plagued us since at least the sixteenth century, possibly earlier.
My testimony is that magic is alive in hyperspace. It is not necessary to believe me, only to form a relationship with these hallucinogenic plants. The fact is that the gnosis comes from plants. There is some certainty that one is dealing with a creature of integrity if one deals with a plant, but the creatures born in the demonic artifice of laboratories have to be dealt with very, very carefully. DMT is an endogenous hallucinogen. It is present in small amounts in the human brain. Also it is improtant that psilocybin is 4-phosphoraloxy-N, N-dimethyltryptamine and that serotonin, the major neurotransmitter in the human brain, found in all life and most concentrated in humans, is 5-hydroxytryptamine. The very fact that the onset of DMT is so rapid, coming on in forty-five seconds and lasting five minutes, means that the brain is absolutely at home with this compound. On the other hand, a hallucinogen like LSD is retained in the body for some time.
I will add a cautionary note. I always feel odd telling people to verify my observations since the sine qua non is the hallucinogenic plant. Experimenters should be very careful. One must build up to the experience. These are bizarre dimensions of extraordinary power and beauty. There is no set rule to avoid being overwhelmed, but move carefully, reflect a great deal, and always try to map experiences back onto the history of the race and the philosphical and religious accomplishments of the species. All the compounds are potentially dangerous, and all compounds, at sufficient doses or repeated over time, involve risks. The library is the first place to go when looking into taking a new compound.
We need all the information availaable to navigate dimensions that are profoundly strange and alien. I have been to Konarak and visited Bubaneshwar. I'm familiar with Hindu iconography and have collected thankas. I saw similarites between my LSD experiences and the iconography of Mahayana Buddhism. In fact, it was LSD experiences that drove me to collect Mahayana art. But what amazed me was the total absence of the motifs of DMT. It is not there; it is not there in any tradition familiar to me.
There is a very interesting story by Jorge Luis Borges called "The Sect of the Phoenix." Allow me to recapitulate. Borges starts out by writing: "There is no human group in which members of the sect do not appear. It is also true that there is no persecution or rigor they have not suffered and perpetrated." He continues,
The rite is the only religious practice observed by the sectarians. The rite constitutes the Secret. This Secret...is transmitted from generation to generation. The act in itself is trivial, momentary, and requires no description. The Secret is sacred, but is always somewhat ridiculous; its performance is furtive and the adept do not speak of it. There are no decent words to name it, but it is understood that all words name it or rather inevitably allude to it.
Borges never explicitly says what the Secret is, but if one knows his other story, "The Aleph," one can put these two together and realize that the Aleph is the experience of the Secret of the Cult of the Phoenix.
In the Amazon, when the mushroom was revealing its information and deputizing us to do various things, we asked, "Why us? Why should we be the ambassadors of an alien species into human culture?" And it answered, "Because you did not believe in anything. Because you have never given over your belief to anyone." The sect of the phoenix, the cult of this experience, is perhaps millennia old, but it has not yet been brought to light where the historical threads may run. The prehistoric use of ecstatic plants on this planet is not well understood. Until recently, psilocybin mushroom taking was confined to the central isthumus of Mexico. The psilocybin-containing species Stropharia cubensis is not known to be in archaic use in a shamanic rite anywhere in the world. DMT is used in the Amazon and has been for millennia, but by cultures quite primitive - usually nomadic hunter-gatherers.
I am baffled by what I call "the black hole effect" that seems to surround DMT. A black hole causes a curvature of space such that no light can leave it, and, since no signal can leave it, no information can leave it. Let us leave aside the issue of whether this is true in practice of spinning black holes. Think of it as a metaphor. Metaphorically, DMT is like an intellectual black hole in that once one knows about it, it is very hard for others to understand what one is talking about. One cannot be heard. The more one is able to articulate what it is, the less others are able to understand. This is why I think people who attain enlightenment, if we may for a moment comap these two things, are silent. They are silent because we cannot understand them. Why the phenomenon of tryptamine ecstasy has not been looked at by scientists, thrill seekers, or anyone else, I am not sure, but I recommend it to your attention.
The tragedy of our cultural situation is that we have no shamanic tradition. Shamanism is primarily techniques, not ritual. It is a set of techniques that have been worked out over millennia that make it possible, though perhaps not for everyone, to explore these areas. People of predilection are noticed and encouraged.
In archaic societies where shamanism is a thriving institution, the signs are fairly easy to recognize: oddness or uniqueness in an individual. Epilepsy is often a signature in preliterate societies, or survival of an unusual ordeal in an unexpected way. For instance, people who are struck by lightning and live are thought to make excellent shamans. People who nearly die of a disease and fight their way back to health after weeks and weeks of an indeterminate zone are thought to have strength of soul. Among aspiring shamans there must be some sign of inner strength or a hypersensitivity to trance states. In traveling around the world and dealing with shamans, I find the distinguishing characteristic is an extraordinary centeredness. Usually the shaman is an intellectual and is alienated from society. A good shaman sees exactly who you are and says, "Ah, here's somebody to have a conversation with." The anthropological literature always presents shamans as embedded in a tradition, but once one gets to know them they are always very sophisticated about what they are doing. They are the true phenomenologists of this world; they know plant chemistry, yet they call these energy fields "spirits." We hear the word "spirits" through a series of narrowing declensions of meaning that are worse almost than not understanding. Shamans speak of "spirit" the way a quantum physicist might speak of "charm"; it is a technical gloss for a very complicated concept.
It is possible that there are shamanic family lines, at least in the case of hallucinogen-using shamans, because shamanic ability is to some degree determined by how many active receptor sites occur in the brain, thus facilitating these experiences. Some claim to have these experiences naturally, but I am underwhelmed by the evidence that this is so. What it comes down to for me is "What can you show me?"
I always ask that question; finally in the Amazon, informants said, "Let's take our machetes and hike out here half a mile and get some vine and boil it up and we will show you what we can show you."
Let us be clear. People die in these societies that I'm talking about all the time and for all kinds of reasons. Death is really much more among them than it is in our society. Those who have epilepsy who don't die are brought to the attention of the shaman and trained in breathing and plant usage and other things - the fact is that we don't really know all of what goes on. These secret information systems have not been well studied. Shamanism is not, in these traditional societies, a terribly pleasant office. Shamans are not normally allowed to have any political power, because they are sacred. The shaman is to be found sitting at the headman's side in the council meetings, but after the council meeting he returns to his hut at the edge of the village. Shamans are peripheral to society's goings on in ordinary social life in every sense of the word. They are called on in crisis, and the crisis can be someone dying or ill, a psychological difficulty, a marital quarral, a theft, or weather that must be predicted.
We do not live in that kind of society, so when I explore these plants' effects and try to call your attention to them, it is as a phenomenon. I don't know what we can do with this phenomenon, but I have a feeling that the potential is great. The mind-set that I always bring to it is simply exploratory and Baconian - the mapping and gathering of facts.
Herbert Guenther talks about human uniqueness and says one must come to terms with one's uniqueness. We are naive about the role of language and being as the primary facts of experience. What good is a theory of how the universe works if it's a series of tensor equations that, even when understood, come nowhere tangential to experience? The only intellectual or noetic or spiritual path worth following is one that builds on personal experience.
What the mushroom says about itself is this: that it is an extraterrestrial organism, that spores can survive the conditions of interstellar space. They are deep, deep purple - the color that they would have to be to absorb the deep ultraviolet end of the spectrum. The casing of a spore is one of the hardest organic substances known. The electron density approaches that of a metal.
Is it possible that these mushrooms never evolved on earth? That is what the Stropharia cubensis itself suggests. Global currents may form on the outside of the spore. The spores are very light and by Brownian motion are capable of percolation to the edge if the planet's atmosphere. Then, through interaction with energetic particles, some small number could actually escape into space. Understand that this is an evolutionary strategy where only one in many billions of spores actually makes the transition between the stars - a biological strategy for radiating throughout the galaxy without a technology. Of course this happens over very long periods of time. But if you think that the galaxy is roughly 100,000 light-years from edge to edge, if something were moving only one one-hundredth the speed of light - now that's not a tremendous speed that presents problems to any advanced technology - it could cross the galaxy in one hundred million years. There's life on this planet 1.8 billion years old; that's eighteen times longer than one hundred million years. So, looking at the galaxy on those time scales, one sees that the percolation of spores between the stars is a perfectly viable strategy for biology. It might take millions of years, but it's the same principle by which plants migrate into a desert or across an ocean.
There are no fungi in the fossil record older than forty million years. The orthodox explaination is that fungi are soft-bodied and do not fossilize well, but on the other hand we have fossilized soft-bodied worms and other benthic marine invertebrates from South African gunflint chert that is dated to over a billion years.
I don't necessarily believe what the mushroom tells me; rather we have a dialogue. It is a very strange person and has many bizarre opinions. I entertain it the way I would any eccentric friend. I say, "Well, so that's what you think." When the mushroom began saying it was an extraterrestrial, I felt that I was placed in the dilemma of a child who wishes to destroy a radio to see if there are little people inside. I couldn't figure out whether the mushroom is the alien or the mushroom is some kind of technological artifact allowing me to hear the alien when the alien is actually light-years aways, using some kind of Bell nonlocality principle to communicate....
..joopa joo
|
Ladataan
---------------------------------------------------------------
