Mikseri.net

#42 kirjoitettu 09.04.2005 10:44

Kuten täälläkin on suht monessa viestissä tullut ilmi, yleisesti paras lähtökohta musiikin syntymiseen olisi aluksi puhdas tunne jota rationaalisuus prosessin edetessä pikkuhiljaa syrjäyttää jääden lopuksi pinnalle.

Tietysti on olemassa poikkeuksia. Joitakin musiikkityylejä ei vain yksinkertaisesti tehdä pelkällä tunteella vaan ne vativat jo rationaalista järkeilyä toimiakseen.
Ja joissakin tapauksissa rationaalisuus saattaa musertaa sen alla kytevän tunteen.

Ideaalitilanteessa voitaisiin sanoa, että ainoa asia mikä kappaleessa merkitsee on SE tunne, että kun se on kohdallaan niin kaikki on hyvin. Minä ainakin suureksi harmikseni uskon, että kappale on enemmän kun vain kappaleen pohjimmainen idea. Siihen sisältyy kaikenlaisia muitakin härpäkkeitä: rytmiä, harmoniaa, sanoja, säveliä ym. joiden päämäärä on edesauttaa tunnelman ja tunteen syntymistä ja eteenpäinvälittymistä.

Lisäksi on vielä musiikkitekninen ja -teknologinen aspekti. Onko musiikki hyvin soitettua, tuotettua, toteutettua (harva meistä kuitenkaan nauttii huonosta soittotaidosta ja -äänenlaadusta)?

Ja toimiihan tämä toisinkin päin. Ei-niin-hienoa tunnetta voi kompensoida teknillisellä ja teknologisella lahjakkuudella.
Jokainenhan meistä kuitenkin toivoisi, että kappaleen tunnelma ja tunne olisivat niin vahvoja, että kappale olisi hyvä huonoista soitto-, sovitus-, ja toteutuslahjoista huolimatta. Puhumattakaan musiikkiteknologisesta aspektista.

Tästä syntyykin tämä ikuinen ongelma, mikä on näiden kahden tekijän välinen suhde toisiinsa..?

Päivän sana onkin siis: Tasapaino. Molempien tekijöiden lahjakas käyttö.

#43 kirjoitettu 09.04.2005 10:54

Saastara kirjoitti:

Lisäksi on vielä musiikkitekninen ja -teknologinen aspekti. Onko musiikki hyvin soitettua, tuotettua, toteutettua (harva meistä kuitenkaan nauttii huonosta soittotaidosta ja -äänenlaadusta)?


Mitä on huono soitto? Virheet ja tekniset kämmit kaikkine epätarkuukksineet voivat minusta kuitenkin olla jopa hyvästä ja luoda sitä särmää ja eloa, kunhan ne vain tukevat sitä tunnetta. Hyvin soitettu ei minust aole synonyymi teknisesti oikein soittamille. Päinvastoin. Hyvä soitto on juuri sitä soittoa, jossa on se tunne.

Mitä taas on huono äänelaatu? Itse olen suuri lo-fi fanaatikko, joten huono äänenlaatu on minusta yllättävänkin hankala käsite. Hmm... Huonoa äänelaatua voisi esimerkiksi olla sellainen ultrapuhdas kliinen äänikenttä, jossa kaikki soittimet soivat 100% hi-fistisen puhtaasti vaikka minkäänlaista luonnetta.

#44 kirjoitettu 22.04.2005 14:19

Niin noh, nämä ovat mielipideasioita joista on mahdotonta yhteisymmärrykseen täysin. Mielestäni on olemassa kuitenkin tiettyjä kriteerejä jotka valtaosa muusikoista tunntustavat.

Oletetaan, että on kitaristi A ja kitaristi B. A ei osaa soittaa aluksi yhtään mitään mutta hänen sisällään palaa kulo soittaa rakastamansa musiikkia. Hänen soittonsa on epätarkaa ja teknisesti köyhää. Mutta tunnetta siinä löytyy vaikka muille jakaa. Kitaristi B pitää A:n soittotatsista.
Mutta sitten, A saa vision ja alkaa opettelemaan soittoaan hieman tarkemmin. Hän hioo tekniikkaansa ja soittotarkkuuttaan yms. Näin ollen yleisesti voitaisiin sanoa, että hänestä tulee teknisesti ottaen lahjakas kitaristi. Kitaristi B ei ole kuitenkaan enää tyytyväinen ja sanoo, että A on menettänyt sen palavan draivin joka häntä ennen ajoi eteenpäin soittamisessa.

Tuo on yleisesti kuultu kommentti jota esiintyy etenkin marginaalisoittajien keskuudessa. Mielsstäni on kuitenkin absurdia väittää, että harjoittelu teki huonomman kitaristin A:sta. A:n tulee vain oppia käyttämään sitä lahjakkuutta jonka hän on saanut. Pääpointtina siis se, että on tyhmää sanoa, että tarkka ja teknillisesti lahjakas soitto tekisi hallaa soiton hengelle. Jos näin pääsee käymään niin silloin vika on soittajassa eikä siinä taidossa jonka hän on oppinut.

Kappaleen äänimaailmoista voidaan toki olla myös montaa mieltä ja on mielestäni turha edes ruveta keskustelemaan/väittelemään koska kuten Haava sanoi tulla ylenpänä, voivat kaikki niin soitolliset kuin äänimaailmalliset "virheet" olla vain osa kappaleen kokonaisuutta. Mielestäni näiden asema kappaleessa pitäisi kuitenkin olla vähän niin kuin kuorutus kakulla.

Kuten tuossa jo aiemmin sanoin, mielestäni kappaleen pitäisi jo itsessään olla niin hyvä, että se toimii ilman hi-fi-, lo-fi-, tai soittoteknillistä- (tai -teknitöntä) kikkailua. Harmillisen harvoin tälläisia kappaleita tulee kuitenkin vastaan.

#45 kirjoitettu 22.04.2005 14:46

Saastara kirjoitti:

Tuo on yleisesti kuultu kommentti jota esiintyy etenkin marginaalisoittajien keskuudessa. Mielsstäni on kuitenkin absurdia väittää, että harjoittelu teki huonomman kitaristin A:sta. A:n tulee vain oppia käyttämään sitä lahjakkuutta jonka hän on saanut. Pääpointtina siis se, että on tyhmää sanoa, että tarkka ja teknillisesti lahjakas soitto tekisi hallaa soiton hengelle. Jos näin pääsee käymään niin silloin vika on soittajassa eikä siinä taidossa jonka hän on oppinut.


Samaa mieltä. Edelleenkin: Hyvin soitettu ei minust ale synonyymi teknisesti oikein soittamille.

Mielestäni näiden asema kappaleessa pitäisi kuitenkin olla vähän niin kuin kuorutus kakulla.


Saundi on erottomaton osa musiikkia. Kakku tulee toimene ilman kuorrutusta, mutta ei ole olemassa biisiä ilman saundia. Ihmisen on vähintäänkin pakko kuvitella se saundi siihen, sillä muuten se ei minusta ole musiikkia vaan matemaattista teoriaa.

Kuten tuossa jo aiemmin sanoin, mielestäni kappaleen pitäisi jo itsessään olla niin hyvä, että se toimii ilman hi-fi-, lo-fi-, tai soittoteknillistä- (tai -teknitöntä) kikkailua. Harmillisen harvoin tälläisia kappaleita tulee kuitenkin vastaan.


Minusta taas ei missään nimessä. Itse esim. Olen tavaton ambient diggari ja minusta ambient jonka saundeissa on mitään vikaa ei vain toimi. Saundit ovat osa musiikia. Beethoofenin 9. sinfonian kuoroosuuksien ei minusta tavitse kuullostaa hyvältä kazoolla, jotta sinfonia olisi hyvä. Ei ole mitään haitta, että kappele on sellainen kuin mainitsit, mutta minusta on järkyttävää rueta vaatimaan sitä musiikilta. Silloinhan sinä supistat pakostakin musiikin kenttää yksipuolisemmaksi ihan tarpeettomasti.

#46 kirjoitettu 22.04.2005 20:40

Ensin analysoidaan tunteella, ja sitten ihan luonnolliselta homopohjalta eteenpäin.

JM muokkasi viestiä 20:41 22.04.2005

Kait se on se fiilis. joku saundi saattaa kyllä olla sen verran rationaalisesti harkittu, että biisin tekoa aloittaessa tietää vähän sinneppäin mitä tekee.

#47 kirjoitettu 23.04.2005 13:44

Riippuu aivan täysin päivästä, joskus saatan vain istahtaa kitaran kanssa tuoliin ja painaa "ärrää". Toisinaan taas saa hyvinkin teknisen termistön polkua tallata.

Vaihtelut tapahtuvat yleensä vieläpä laulun sisällä aika radikaalisti.

#48 kirjoitettu 01.05.2005 19:13

Ideat puskevat yleensä ulos selkärangan syvistä uomenista, joko kitaraa rämpytellessä tai tylsänä duunipäivänä(pakko muuten hommata diktafoni)

Kun sitten on kasassa muutama yhteen sopiva idea, niin alkaa yleensä melko rationaalinen palasten yhteen hitsaaminen. Toki joskus kaikki käy silmän käänteessä ja alusta asti on ikään kuin selvää, että näinhän se menee. Mutta harvoin näin, johtunee kokemattomuudesta. Biisien kirjoitus kun on mulle samalla aina joidenkin perusasioiden opettelemista ja petraamista.

#49 kirjoitettu 08.07.2005 12:34

Sävellystyön teen aina puhtaasti tunteella ja sitten kun biisi tuntuu rakenteeltaan valmiilta alan vasta viilaamaan vasemmalla aivopuoliskollani teräviä timantin särmiä pyöreiksi. Aivothan siinä vain pehmenee eikä mitään saa aikaiseksi, mutta yritys on kova.

Sama pätee myös jos alan kitaroita nauhottelemaan; Enpä muista milloin olisin viimeksi pistänyt biisin nauhalle joka on suunniteltu ja harjoiteltu, vaan soitto kulkee aina fiilispohjalta. Siksi kai sitä onkin niin avuton sen kepin kanssa.

#50 kirjoitettu 08.07.2005 12:36

Satunnaisesti vaan mitä sattuu, sillä tulee höpsöimmät melodiat!

#51 kirjoitettu 30.07.2005 00:28

järkeähän mulla ei ole mut ihan hyvä niin koska tunteellahan se musiikki syntyy. harvemmin on edes mitään kummempaa ideaa biisiä aloittaessa, piluttelen jotain mikä mun korvaa siinä mielentilassa miellyttää.

#52 kirjoitettu 30.07.2005 00:53

Minä teen ensin täysin tunteen vallassa ja sitten katson, onko se muokkaamiskelpoinen. Ja jos se sitä on, sitten aloitamme kaverin kanssa työstämään sanoitusta ja sävellystä järkevällä otteella. Tämä johtuu osin siitä, että minä suollan niin hirveän määrän raakileita. Eli usein en edes saa biisiä tehtyä edes loppuun, kun hoksaan, ettei se ollutkaan hyvä. Harvoin ne tosin sitä ovatkaan suoraan uunista tulleina.

#53 kirjoitettu 01.08.2005 13:29

Miten nyt sanoisin... Sanoitukset tunteella tunteettomia niinku jo mainittiinkin ja kun soittaa nii fiilispohjalta. Mut koskaan se ei saa olla pelkkää fiilistä, täytyy muistaa mistä se musiikki aina lähtee, eli tunteesta (Vaikka tunteettomia Thrash biisejä soitankin)

#54 kirjoitettu 01.08.2005 13:37

Valitettavasti liian usein analyyttisesti, hyvää saundia etsiessä mulla ainakin tunteet jäävät ehkä liikaakin taka-alalle.Säveltäessä sitten koetan antaa tunteen viedä.

#55 kirjoitettu 04.08.2005 12:10

Idea tunteista, tekeminen järjellä. On niin paljon hiomista ettei tule mitään jos vaan ryntää eteenpäin. Ääni kerrallaan...
Konemusan "siisti"puoli