Mikseri.net

#642 kirjoitettu 20.10.2023 14:44

Fugazi - The Argument (2001)

Tämä on ehkä bändin viimeinen levy, ovat näet olleet ’määrittelemättömällä tauolla’ vuodesta 2003. Who knows? Suomenkielinen Wikipedia kertoo hauskasti bändin edustavan genrejä jazz, hiphop ja rap, mikä ei pidä alkuunkaan paikkansa, vaan mieluummin (engl.kiel. vastaavan) post-hardcore, art punk ja alternative sekä experimental rock. Nämä määreet myös kuvaavat jokseenkin bändin kehitystä 80-luvun lopulta 2000-luvulle.
Yhtyeen periaatteet, liittyen musiikkibisnekseen ja elämään yleensä, ovat aina olleet tiukat. Kerrotaan, että joskus 90-luvun alussa ATLANTIC-levy-yhtiön pomo Ahmet Ertegun tarjosi bändille 10 milj. dollaria kaiken muun hyvän lisäksi, mutta kaverit eivät suostuneet lähtemään suuren yhtiön leipiin.
Rytmiryhmä on viime vuosina soittanut paremmin jazz-kitaristina pidetyn Anthony Pirogin Messthetics-triossa.
Mitäpä tästä levystä sanoisi? Monipuolista ja menevää musiikkia, esimerkkinä vaikka kappale Ex-Spectator.

#643 kirjoitettu 21.10.2023 18:23

aurinkoP kirjoitti:
No nyt on kova: Paul Oxley's Unit – Living in the Western World. Mitähän tämän ilmestymisestä on, 42 vuotta? Edelleen pelittää kympillä. Levyn on tuottanut joku Jan Askelind!? Hälvetin hyvät soundit. Tämä albumi on niiden joukossa, jotka itsekin mainitsisin omien tyylivalintojeni referenssilistaan.


Hui. tämä oli ensimmäinen ostamani kasetti (vuonna 81??). Ja luonnollisesti edelleen aina huikean mukava nostalgiatrippi. Hyvin kestänyt aikaa. Spanish Barsia kuulemma soitetaan edelleen radiossa (äiti kertoi )

Omat kuunteluni tietysti ovat viimeisen vuorokauden keskittyneet eläkeläisrokin puolelle, eli eilen ilmestyneeseen Rolling Stones albumiin "Hackney Diamonds".

Muistan hyvin kun Stones julkaisi 'Voodoo Lounge'-albumin vuonna 1994. Silloin varsin yleisesti päiviteltiin miten hyvältä levy kuulostaa viisikymppisten 'over the hill'-raakileiden tekeleeksi. Sama ihmettely on sitten toistunut jokaisen uuden Stones-levyn kohdalla ja epäilemättä tapahtuu myös tämän uusimman tekeleen kohdalla, kun pääukot nyt polkee menemään yhdeksänsiä vuosikymmeniään.

'Hackney Diamonds'illa kuuluu erittäin vahvasti tuottaja Andrew Wattin kädenjälki varsinkin rumpu- ja bassosoundien puolella, joissa Stonesin peruspoljentoon on haettu pieniä moderneja vivahteita, ja pientä autotunea (hui!) ja turhahkoa(?) siloittelua muutenkin . Tämä luonnollisesti jakanee mielipiteet hyvin vahvasti.

Muutaman soittokerran jälkeen tämän on erittäin vahva 8/11. Mukavan tukevat soundit ja pääosin hyviä, tyylillisesti erilaisia biisejä. Some Girls-aikojen diskoilua jopa muistellaan välillä. Levyn pituus vaihteeksi maltilliset 48 minsaa. Wattin tuottamat levyt vaatii aina melkoisen kovaa soittovolyymia jostain syystä. Tämä ei ole poikkeus.

#644 kirjoitettu 22.10.2023 23:04

Comco - Schmomco

Olen nähnyt valon, tämä on parasta mitä olen kuullut kymmeniin vuosiin.

#645 kirjoitettu 23.10.2023 17:04

Snacke kirjoitti:
Comco - Schmomco

Olen nähnyt valon, tämä on parasta mitä olen kuullut kymmeniin vuosiin.


No joo, todella mielenkiintoista. Luulin että tällaista slowcorea tms. ei enää kukaan tee. Täytyypä tsekata kans bändin (community college?) eka levy comco.

Edellämainitun innoittamana otin kuunteluun Codeinen What About The Lonely? -kokoelman, syyskuussa ilmestyneen, mutta 30 v. vanhan livesetin. Jotenkin samansukuista soitantaa kuin comco, mutta biisit ovat pidempiä ja kitarat raskaampia. Nautin tästäkin!

#646 kirjoitettu 23.10.2023 22:03

Sparks: no1 in heaven ja Pekka Pohjola: Keesojen lehto. Nämä tuli kuunneltua tänään.

#647 kirjoitettu 24.10.2023 01:31

Snacke kirjoitti:
Comco - Schmomco

Olen nähnyt valon, tämä on parasta mitä olen kuullut kymmeniin vuosiin.


Kuuntelin pari kertaa viime yönä, kiitos tästä! Kiva yhdistelmä tollasta nynnypoppia ja ööh, kai se on sitten sitä slowcorea. Oon myös pitkään ollu viihdyttyny tosi lyhyistä biiseistä ja ylipäätään ideasta koostaa albumeja sellasista, niin tää osu monella tapaa maaliin.

#648 kirjoitettu 24.10.2023 12:19

Kalle Kinos - Oloasu Business

Kinoksen uusin levy on viimeisin albumi jonka olen kuunnellut kokonaan. Idänihmeenä aiemmin tunnettu räppäri tekee laadukasta jälkeä tälläkin levyllä. Tykkäilin. Tätä voi suositella niin vanhan koulukunnan hoppipäille kuin myös nuoremmille hoppidiggareille. Ei mulla oikeastaan oo tästä levystä muuta sanottavaa.

#649 kirjoitettu 24.10.2023 23:21

community college - comco

Tämä lienee combon eka levy (v. 2019) ja kuulostaa korvaani jopa paremmalta kuin schm…whatever. (Tuosta nimestä tulee mieleen wilco - schmilco… omaperäistä, öh?) Musiikki on siis mukavaa, hauskaa ja oivaltavaa. Ja onhan se hidasta ja pelkistettyä, kerrassaan tarttuvia biisejä ja lakonista lyriikkaa.

#650 kirjoitettu 25.10.2023 03:54

cedarbear kirjoitti:
community college - comco

Tämä lienee combon eka levy (v. 2019) ja kuulostaa korvaani jopa paremmalta kuin schm…whatever. (Tuosta nimestä tulee mieleen wilco - schmilco… omaperäistä, öh?) Musiikki on siis mukavaa, hauskaa ja oivaltavaa. Ja onhan se hidasta ja pelkistettyä, kerrassaan tarttuvia biisejä ja lakonista lyriikkaa.


Luulen, että innoittajana molemmissa on Nilsson Schmilsson, joka on myös hyvä.

#651 kirjoitettu 26.10.2023 20:22

Pitkästä aikaa kuuntelin live-albumin, brittiläisen Neon Fieldsin uuden livelätyn, joka oli ilmaiseksi ladattavissa jonkun aikaa. Levy, jolta suurin osa näistä biiseistä on, taisi ilmestyä viime vuonna ja se oli yks vuoden kovimmista julkaisuista - utuista, vähän triphopahtavaa indie-electronica-rockia pirun kovalla laulajalla.

#652 kirjoitettu 28.10.2023 11:21

Löysin kirppikseltä McCartney II-levyn. Sitä on nyt tullut pyöritettyä pari päivää. Muistan kakarana kun se haukuttiin maanrakoon, mutta se vaan on parantunut ajan myötä.

#653 kirjoitettu 01.11.2023 13:28

Tänään kuuntelin, putkeen, ohukaisten paiston, jauhelihakastikkeen valmistuksen ja syömisen ohessa kolme viimeisintä Bandcampista hankkimaani digijulkaisua:

MV & EE - Green Ark
Bushman’s Revenge - All The Better for Seeing You
Edsel Axle - Variable Happiness

Mitäpä niistä sen enempää mitä ei olisi jo sanottu. Kuuntelin (ja katselin) myös eilen, monen muun ohella, Youtubesta Ustad Noor Bahkshin konsertin (1h25min), taisi olla jostain Liettuasta, korvikkeena sille kun mukavuudenhaluni esti eilen illalla konserttiin menon. Onhan tuo kyllä aikamoinen virtuoosi, jotenkin helposti lähestyttävää melodiikkaa ja improvisointia.

#654 kirjoitettu 02.11.2023 17:13 Muok:02.11.2023 17:13

Olen tässä hakenut inspiraatiota sanoittamiseen kuuntelemalla arvostamieni kotimaisten bändien/artistien tuotantoa.

Ensimmäisenä oli vuorossa Atomirotta - I.

Musiikillisesti 5+/5 , mutta sanoituksissa riimit vähän ontuilevat. Toki en ihan kaikkea stadi-osastoa edes ymmärrä. Levyn 2 hittibiisiä erottuvat selvästi joukosta.

#655 kirjoitettu 03.11.2023 20:07

Viimeisen vajaan viikon aikana olen kuunnellut Kungens Män -yhtyeen albumi-per-kuukausi -projektin 12 levyä, ajalta lokakuu 2013 - syyskuu 2014. Joka levyltä löytyy omat helmensä, joskus kaksikin, mutta muuten anti on pääasiassa vain oivallista improvisoitua pitkän kaavan (psykedeelistä? space? kraut?) rockia.

#656 kirjoitettu 04.11.2023 15:05

Kuuntelin italialaisen post-black-metal duon Kintsukuroin vastikään ilmestyneen debyyttilevyn "About Emotions" tässä muutamaan kertaan läpi. Vaikka tyyli on vähän raaempaa kuin vaikkapa Novembrella, niin jotain peri-italialaista melodraamaa näissä kummassakin bändissä on - ja itse diggailen kyllä. soundit ovat ug-bläkkistyyliin vähän rosoiset, mut ei sentään ihan metsäbläkkisosastoa. Tää kaksikko on väsännyt musaa yhdessä jo 10 vuotta, tosin tuossa pandemian aikoihin vaihtoivat nimeä, aikaisemmasta tyylistä mulla ei oo hajua. Paremmalla tuotantojäljellä tässä olis kyllä ainesta vaikka mihin, mut en sit tiiä miten bläkkispiireissä ajatellaan sliipatusta studiomeiningistä - se on kai liian kaupallista hapatusta

Samaan syssyyn fiilistelin viime vuonna ilmestynyttä Somehow Jo -progepumpun rieskaa "Scales and Details" ja on kyllä asiallisen kimuranttia, mut kuitenkin aika tarttuvaa rokkailua - huutolaulut välillä vihjaisilis ett ollaan jotain metallia mukamas, mut kyl mä lasken tän enempi rock-karsinaan - yksi levyn biiseistä oli suorastaan poppia! Asialliasta laittoa kaikin puolin.

#657 kirjoitettu 04.11.2023 17:46

Monocot - Leave To Cool (2023)

No nyt on kova, kirjoittaisin, jos sortuisin latteuksiin. Kitara+rumpu-duon tuore sophomore julkaisu löytyi bandcampin syövereistä. Rumpali on Jayson Gerycz ja kitaristi Rosali Middleman. Jälkimmäisestä, vähän kesystä ja lähes keski-ikäisestä laulaja-lauluntekijästä on kehkeytynyt melkoinen revittelijä, kaksi (kitara)soololevyäkin (joista toinen parin kuukauden takainen, monikerilla Edsel Axle, ja ensimmäinen vain nimellä Rosali) jo julkaissut taitaja. Kuuntele vaikka The Voice Came, levyltä, joka on siis ”A wild free improvisational ride that melds free jazz, black metal, noise rock, and lounge into one vision”.
4,75/5.

#658 kirjoitettu 05.11.2023 15:07

Flower-Corsano Duo - The Halcyon

Michael Flowerin ja Chris Corsanon viimeisin viime vuodelta, vähän sitä samaa mitä aikaisemmatkin... Tämä täytyi vain tsekata siksi, että tuo Flower (mm. Vibracathedral Orchestra) on jo kohta parinkymmenen vuoden ajan soittanut shahi baaja -nimistä instrumenttia, joka tässä viimeisellä on nimetty Japan Banjo. Kas kun kyseessä on sama instrumentti, jota mm. Roskildessa tänä vuonna vieraillut pakistanilainen Ustad Noor Bakhsh, nimellä benju, soittaa. Ja itse asiassa soitin on sähköistetty versio vanhasta intialaisesta Bulbul Tarang -soittimesta. No, Bakhshin soittimesta on myös sanottu että se on alunperin japanilainen Taish?goto-lelu, joten ota nyt näistä selvää.

#659 kirjoitettu 06.11.2023 16:01

Coriky - s/t (2020)

Fugazin kitaristi Ian MacKaye ja basisti Joe Lally ja rummuissa ensiksimainitun vaimo Amy Farina, siinä trio Coriky ja bändin kai ainoa levy. Ja on muuten hyvä, aloitusbiisi todella tarttuva Clean Kill, ja monta muuta mukavaa, yleisesti ottaen vähän pehmitettyä ja menevämpää variaatiota vanhasta menosta. Kannattaa tutustua!

#660 kirjoitettu 08.11.2023 17:07 Muok:08.11.2023 18:43

Yo La Tengo - The Bunker Sessions (Full Performance) EP

Onhan tämä kokonainen levy? 26 minuuttia live in studio ja 5 kappaletta, neljä niistä viimeiseltä levyltä ja lopetuksena iki-ihana Stockholm Syndrome takavuosilta. 40 vuotta pääpari on esiintynyt yhdessä, nykyinen basistikin (järjestyksessä 15.!?) jo 30 vuotta.

cedarbear muokkasi viestiä 18:35 08.11.2023
Tähän on nyt pakko lisätä, että puolisen tuntia sen jälkeen kun olin tuon tuoreen EP:n katsellut ja kuunnellut, sähköpostiini tupsahti viesti Bandcampista, että ”Nicklas Sørensen osti juuri tämän levyn”. Ai kuka Sørensen? Hän on tanskalaisen Papir-yhtyeen kitaristi, yksi suuria suosikkejani, ja tyyppi jonka huomasin ostelevan ja suosivan Bandcampissa samoja levyjä ja artisteja kuin minä, joten aloin (kai vahingossa?) ’seurata’ häntä. Ja tässä tulos…
Välillä hauskoja ja uskomattomia nämä kuviot, kun satun diggailemaan esim. päällisin puolin hyvinkin erilaisia artisteja, ja sitten saan jostain lukea että nuohan diggailevat ja jopa coveroivat toisiaan…

#661 kirjoitettu 09.11.2023 12:22

Ava Mendoza - New Spells

Mistä näitä riittää? Miksi en ole tätäkään kuullut aikaisemmin, vaikka tavallaan ”vanhasta tekijästä” on kyse? Kuuntelin ja vaikutuin, lähes ihastuin.

”This is a beautiful, powerful, and truly original solo electric guitar record.” - Marc Ribot

#662 kirjoitettu 12.11.2023 19:21 Muok:12.11.2023 19:22

Mokoma - Valu (1999)

Bändin ensimmäinen. Osaamista löytyi jo ysärillä. Loistava levy, parempi jopa kuin tästä seuraava. Monipuolista soitantaa,.

Toki täytebiisejäkin löytyy. Biisejä on levyllä 13 ja niistä olisi voinut aivan hyvin jättää kolme selkeästi huonointa pois. Omasta mielestäni raidat 3, 7 ja 8 ovat niitä. Klassinen ensimmäisen levyn syndrooma, kaikki siihen mennessä olemassa olevat biisit on pakko laittaa levylle. Toisen levyn kohdalla aletaan vasta miettimään kokonaisuuksia.

Paras kappale on viimeisenä. Toinen kohtu
Energinen, jopa iloinen rokkibiisi joka kertoo halusta kuolla. Sanoitukset ovat nerokkaat, riimit paikoillaan ja huumoriakin sopivasti. Tarttuva kertosäe räjäyttää pankin. Ihme ettei tästä tullut hittiä / tehty sinkkujulkaisua.

Intro/kertosäeriffi on kuin kieroutunut väännös Popedan Kaasua, Komissario Pepponen -biisistä. Tuskin sattumaa, Lappeenrantalais/joutsenolaislähtöinen bändi oli käsittääkseni noihin aikoihin asettautumassa juurikin Tampereelle.

#663 kirjoitettu 13.11.2023 21:44

Christian Lee Hutson - Beginners. Hyviä tekstejä ja tosi hyvää kitarointia. Arjen traagisuutta, kuitenkin huumoriin paketoituna. Tai helppohan se on hymähdellä kotisohvalta. Tässä naurahdellessa on välillä sama olo kuin silloin, kun yleisö keikalla vähän naurahtaa, vaikka ei ole sitä ollenkaan yrittänyt. Että kuuntelevatpahan ainakin - tyyppinen lämmin tunne.

#664 kirjoitettu 16.11.2023 19:30

Kanaan - Downpour (2023)

Oslolaistrion yksi kolmesta tänä vuonna julkaistusta täyspitkästä. Olkoon psykedelistä, stoner tai muuta rockia, mutta tämä on raskasta, siis niinku heviä. Ei varmaan metallia, niin kuin nykyään käsitetään, vaan enemmän niinku musiikkia, kitaravetoista instrumentaalia. Yhdessä biisissä vierailee vielä Norjan kitaraässä - well, yksi niistä…- Hedvig Mollestad, niin sittenhän tämä levy on 5/5. Oikeesti! Kuunteleen, hopi hopi!

#665 kirjoitettu 19.11.2023 19:59 Muok:19.11.2023 20:06

Kirjaa (Liimatta) ja tulevaa keikkaa (Donkkarit) varten kuuntelin Absoluuttisen Nollapisteen Mustaa Hiekkaa sekä Donkkareiden debyytin (todennäköisesti ensimmäistä kertaa): Absot ei oikein iskenyt, Liimatan sanoitustekniikka on itselle raskas koko levyn mitassa; Donkkarit yllätti positiivisesti, etenkin vokaalisovitukset oli huimat! Vähän ehkä häiritsi että Ahola kuulosti matalalta aivan Ismo Alangolta ja musakin oli Siekkari-henkistä.

Tavoite kuunnella molempien katalogi läpi. Liimatan kirjaa Manse-markka-aika, sitä voin suositella.

Kuuntelin myös tällä viikola St. Vincentin alkupään tuotantoa, mutta ei iskenyt, toisin kuin vähän tuoreempi Masseducation, siinä on poptaidetta kerrakseen!

Begemot muokkasi viestiä 19:59 19.11.2023

Begemot muokkasi viestiä 20:00 19.11.2023

Begemot muokkasi viestiä 20:04 19.11.2023

#666 kirjoitettu 26.11.2023 04:59

Vielä ennen kuin vuosi raahautuu päätökseensä, osui arvalla arvosteltavaksi pari varsin päräyttävää rieskaa - ja kumpikin bändi on viel Tampereelta; sieltä tulee varmaankin asukaslukuun suhteutettuna eniten ns. kovia bändejä Suomessa - Helsingissä on varmaankin lukumääräisesti enemmän tarjontaa, mut kun meikälle ei oikein lähiöräppi tai hipsteripoppi kolise. Tampesterista tulee ainakin rankempaa progea ja postirokkia aika mukavan paljon - ja laadusta tinkimättä. Luonnollisesti tuli kuunneltua kumpikin lätty moneen kertaan läpi ja nää nimet täytyy kyl laittaa korvan taa!

Sargassus: King of the Sun (EP)
Everwave: Another Lifetime (ilmestyy tuossa joulukuun 1. pvä)

#667 kirjoitettu 28.11.2023 18:18

Robby Krieger - The Ritual Begins At Sundown (2020)

Ihan sattumoisin törmäsin tähän levyyn, kirjaston kokoelmista. Ensikuulemalta, että ei helvetti, vähän liikaa jatsia ja aivan liikaa torvia. Mutta kuuntelin loppuun, ja olihan siellä ihan hyviä kitarapätkiä ja melodioita. Niin, Krieger, kyllähän te muistatte, se Doors-kitaristi, nyt pitkälti yli 7-kymppinen ja edelleen aktiivinen, aika ajoin. Tutustunette jos vanhakantainen shitti kiinnostaa. Mua oikeastaan ei, lopulta.

#668 kirjoitettu 01.12.2023 19:52 Muok:01.12.2023 19:53

yellow6 - 25:23 (merry6mas2023)

Tänään ilmestyi tuplaceedeenä yellow6:n eli Jon Attwoodin 25. perinteinen joululevy, ensimmäinen tuli siis v. 1999. Tässä on reilusti kaksi ja puoli tuntia(!) musiikkia ja digiversio maksaa viisi puntaa. Taidan ostaa.
Pieni kuuntelumaraton siis takana, ja mitäpä tästä sanoisi? Kaveri on vetänyt omaa linjaansa vuosikymmeniä, ja olisko jo sata levyä plakkarissa? Ilmiötä tuntemattomalle voin kertoa, että kyse on erittäin hitaasta, erittäin yksinkertaisesta ja enimmäkseen erittäin hiljaisesta kitaramusiikista. Tästä tulee outo fiilis; kun en oikein halua kuunnella musiikkia, niin laitan tämän soimaan taustalle, tätä voi kuitenkin hyräillä mukana, ja lisätä omia kuvioita sekaan. 18 kappaletta ja kaikki aika pitkiä: reippain on 12-minuuttinen ”CB” joka toimikoon introduktiona aloittelijoille.

(Makaaberi ajatus hiipi mieleen: tämä levy sopisi kuoinvuoteella kuunneltavaksi…)

cedarbear muokkasi viestiä 19:53 01.12.2023

#669 kirjoitettu 01.12.2023 20:58

Tän viikon maanantaina syöpä sitten selätti meikäläisen 11-vuotiaan kultaisen noutajan. Muistobiisiksi valikoitui kuin sattumalta Amorphiksen "Amongst stars" - ja kun huomasin, että se lätty vielä uupui levyhyllystä, poistelin sen Äxästä ja oon nyt popitellut sitä tässä pari päivää. Tämähän on muutenkin aika asiallinen lätty! Tota edellämainittua biisiä ei nyt tietenkään pysty kuuntelemaan hetkeen, koska riipaisee liikaa - vietin kuitenkin koiruuden vierellä sen viimeiset 2-3 vuorokautta herkeämättä ja nukkumatta (kunto romahti tietenkin viikonloppuna, kun lekuriin ei päässyt, joten viimeiset hetket olivat kohtuu raskaita niin koiralle kun meikällekin) - mut ehkä biisiä kestää vielä joskus kuunnellä ilman että vihlaisee rintaan.

#670 kirjoitettu 03.12.2023 23:04

Edena Gardens - Dens (2023)

Tämä levy päättää projektin (yhtyeen?) trilogian (eden-agar-dens!) ja jäsenet palaavat ehkä omiin tanskalaisiin huippuyhtyeisiinsä (= Papir ja Causa Sui). Yksi tämän vuoden hienoimmista levyistä, kymppisakissa ehdottomasti. Monen tunnin improvisaatioista leikelty ja muovattu levyllinen rauhallista kitaravetoista, yhä enemmän free form -kamaa, ja kuitenkin hyvin helposti lähestyttävää, yksinkertaista musiikkia. Kyllä Nicklas Sørensen on kingi!

#671 kirjoitettu 07.12.2023 20:05

Daniel Bachman - When The Roses Come Again (2023)

kitaramusiikkia

#672 kirjoitettu 10.12.2023 12:36

Yellow6 - Silent Streets and Empty Skies (2020)

Rauhallista ja rentouttavaa musiikkia sunnuntain aamupäivään. Ei silti että mun pitäis jotenkin erityisesti nyt rauhoittua, ihan rauhallinen olo on muutenkin, mutta kunhan nyt kuuntelin, 9 kappaletta ja 77 minuuttia, ajankulukseni.

#673 kirjoitettu 14.12.2023 19:34

Radian - Distorted Rooms (2023)

Amerikkalaiselle Thrill Jockey -levymerkille päätynyt wieniläistrio tekee melko haastavaa musiikkia, avantgarde, electronic, etc. they say, mutta rockiahan tämä on. Myös. Olen seurannut pari vuosikymmentä näitä kitaristi Martin Siewertin projekteja, joista Trapist-yhtyeen kolme levyä ja Heaven And -projektin kaksi julkaisua ovat edelleen helminä 2000 kappaleen vakiosoittolistassani. Voisiko parempaa suositusta enää antaa? Kyllä varmaan…

#674 kirjoitettu 17.12.2023 11:00 Muok:17.12.2023 11:48

KNOWER - KNOWER FOREVER

aah. tossa youtube-playlistissä ei oo ku puolet levyn biiseistä mut kuitenkin. ostin omaksi. modernia jazzia jos tota nyt pitäs jotenkin kuvailla.

#675 kirjoitettu 17.12.2023 19:04

The Smile - A Light For Attracting Attention (2022)

Kuuntelin pariinkin kertaa, tämän viime vuoden ’sensaation’. Onhan tämä hienoa musiikkia, tällaista ei kukaan muu tee. Tammikuussa tulee triolta uusi levy, ja maaliskuussa pieni Euroopan rundi, käyt.kats. kaikki nuo keikat loppuunmyyty nyt jo. Sikakalliit liput, mutta moni näyttää olevan valmis maksamaan. En oikeastaan ihmettele.

#676 kirjoitettu 20.12.2023 13:26

Supersilent - 13 (2016)

Norjalaisen supertrion, nii-in, kolmastoista levy. (Seuraavaksi otan kuunteluun 14:n vuodelta 2018, ja se onkin bändin toistaiseksi viimeisin levy.) Vuosikymmen ja kaksikin sitten olen kai kuullut nuo kaikki edelliset, vaan nytpä on ollut pitkä tauko. Experimental, avantgarde, improvisational, jazz; siinä muutama määre, ja lisäisin vielä noise(?). Välillä vähän piinaavaa kuunneltavaa, mutta myös jotenkin hauskaa ja kiinnostavaa. Vaihtelevaa ainakin…

#677 kirjoitettu 21.12.2023 13:51

Elephant9 - Psychedelic Backfire (2019)

Tässäkin norjalaistriossa (kuten ylläkuunnellussa Supersilentissakin) on kantavana voimana kosketinvelho Ståle Storløkken, ja tämähän on melko helposti lähestyttävää, etten sanoisi reipasta Hammond-jazzia, raskaalla (rock)biitillä. Ihan kivaa kuunneltavaa!

#678 kirjoitettu 21.12.2023 14:21

Alanis Morissette - Jagged Little Pill
Pitkästä aikaa tuli kuunneltua tämä levy ja täytyy sanoa että kuulostaa se vaan edelleen todella hyvältä.

#679 kirjoitettu 22.12.2023 17:07

MV & EE with the Golden Road - Drone Trailer (2008)

Nautinnollista, monipuolista ja ”helppoa” kuunneltavaa; ei tuo laulupuoli ole täydellistä, mutta juuri siksi ihan virkistävää.

Sen sijaan ei ihan helppoa kuunneltavaa ollut

Keiji Haino / Jim O’Rourke / Oren Ambarchi - In The Past Only Geniuses Were Capable Of Staging The Perfect Crime (Also Known As A Revolution) Today Anybody Can Accomplish Their Aims With The Push Of The Button (2019)

jonka kuunteluun meni vähän enemmän aikaa (lähes 80 min.) kuin tuon nimen kirjoittamiseen. Keiji Hainon kitarankäsittely on kyllä ainutlaatuista, ja levyltä löytyy paljon muutakin, ja ihan erilaista, mutta tuon kaiken kuvailu on vain mahdotonta. Eli en erityisemmin (enää tässä vaiheessa) suosittele tutustumaan, jos ei ilmiö ole entuudestaan tuttu ja öh… rakas.

#680 kirjoitettu 23.12.2023 15:19

cedarbear kirjoitti:
...

Oren Ambarchi

...


Huomasitko muuten, että Oren esiintyy ens kesänä Odysseus Festivaaleilla Korjaamolla? Muutenkin ihan kiinnostava festivaali!