Monet ihmiset jotka minut tuntevat, tietävät että kenties eniten arvostamani viihdealan toimija on talk show -isäntä Conan O'Brien. Taisin aikoinani löytää Late night with Conan O'Brienin hieman jälkijunassa, sillä kaverini olivat puhuneet ohjelmasta jo vuoden pari, ennen kuin katsoin ensimmäisen jakson. Parhaimpina hetkinään ohjelma oli raivoisan hauska. Conanilta olen varmaan ottanut enemmän vaikutteita omiin vitseihini ja huumoriini, kuin keneltäkään muulta.

Viimeinen vuosi ennen Conanin siirtymistä Tonight show isännäksi oli mielestäni hieman väsähtänyttä, mutta ajoittain silti varsin oivaa tv-viihdettä, ja minä en siis varsinaisesti seuraa kuin kahta tv-sarjaa, jotka ovat Late night ja Simpsonit. Onkohan tuohon kytköksenä se, että Conan toimi aikoinaan käsikirjoittajana Simpsoneissa? Voi hyvinkin olla. Loppuaikojen väsähtäneisyydestä huolimatta viimeisen viikon jaksot olivat raivoisia. Mikä minua häiritsi viimeisen jakson lopussa oli se, että kun Conan ääni väristen kiitteli häntä tukeneita ihmisiä vuosien varrelta, olin itsekin lähes pala kurkussa. Tuntui typerältä herkistellä punapäisen pelleilijän yllennyksen takia. Toiselta kantilta katsottuna: yksi suurimmista sankareistani jätti nuoruusvuosieni merkittävimmän ohjelman. That's big man!