Ansioituneen VSP-analyytikon ammattitaidon turvin isken ilmoille muutamia huomioita Venäläisestä Sivuprojektista, tuosta tanssilavojen liikkeelle panevasta voimasta. Osittain senkin vuoksi, että tiedän Karkki-Antsan itkevän sitruunamehua, jos jätän kirjoittamatta.

Huomio #1: VSP:llä on paljon yhteistä riemuryhmä Gogol Bordellon kanssa. Vasta klubin abibileissä heräsin tähän totuuteen. Kaikessa takapotkuisuudessaan VSP saavuttaa nu-humpallaan huomattavasti pompittavamman flown kuin suurin osa nu- aka pomppumetalbändeistä.

Huomio #2: Candy-Andyn tiukkaakin tiukempi bassobiitti haistattaa pitkät melkein mille tahansa 70-luvun discoinfernolle. Kornia, miten hyvältä akustiset kitarat ja rockmättö tuplabasarijyystöineen kuulostavat. Impressive. VSP:n tahdissa vaan Barbiin hinkkaamaan.

Huomio #3: Harmillista, että suuri osa abibileiden settilistassa olevista biiseistä olivat "purkittamattomia", tai muuten vain levityksestä vedettyjä. Koka kola koka kola etc. etc. Ps. Hyvä biisi. I want Kung-Fu Porno!