Naimisissa olemisen ensimmäinen suuri koetuskivi on lienee häiden valmisteleminen. Jos niistä selviää täysissä järjen voimissa niin pariskunta-elämä jatkuu taatusti hamaan loppuun. Epätoivossa emme siis elä, mutta kyllä hermoja raastellaan välistä rajuin ottein.

Toissapäivänä ja eilen suunnittelimme ja valmistimme Aiskin kanssa hääkutsuja. Vaikka taiteelliset kohdat löysivätkin yhteisymmärryksen oli päivänselvää, että jossain kohdassa täytyy riidellä. Siinähän se sitten "mistäliehuonostasyystä" alkoi ressi ja hermojen menetys. Molempaiset päästeltiin rumia juttuja suustamme ja heiteltiin esineitä (tosin ei mitään heittotähtiä tms.). Kolmisen tuntia jatkuneen kamppailun, mökötyksen ja toisille naamailun jälkeen sovimme riitamme ja jatkoimme askartelusaksien oikeaoppisen käytön merkeissä. Ja saatinhan sitä lopulta aikaankin.

Häiden suunnittelu on kaikinpuolin muksvaa puuhaa vaikka siihen liittyy monenlaista henkistä yhteiseloonjäämiskamppailua. Konfliktit kuitenkin johtavat ennenpitkää sopuun ja sitä kautta takaisin onnekkaaseen yhteiseloon ja muuhun muksvaan.

Raportti päättyy tähän.