Henkkailta taas vaihteeksi. Ystini lähettivät minut yksin tällä kertaa jopa rokkikeikalle. Whaat.

Niin joo, ois aika hienoo jos vois vetää jonku mageen keikkaraportin tähän, mutta valitettavasti nyt ei oikein lähde sellaista. Miksiköhän...No sain ainakin huomata, että muutamat viinilasilliset ennen keikkaa on petollisia. Siis yhtäkkiä se viinipullo onkin jo tyhjä. Punaviini on hyvää. Minkäs teet. Hyvin mä vedän.

No yritetään jotain..
Yllätyin iloisesti, kun näinkin keikalla tuttuja :). Väkeä oli keikalla itseasiassa aika vähän, no olihan torstai, mutta olisi silti luullut Bloodpitin vetävän enemmän jengiä. Bloodpitilla oli tuttu crew messissä. Tuo ah niin suloinen paitamyyjäpoika :). Mutta siihen keikkaan ja epämusiikillisiin asioihin:
Matthaulla oli jalassaan nahkahousut, Alarikilta lähti paita veks jo toisen biisin jälkeen, Aleksin soittotaiteilua oli taas ilo seurailla, mutta silti Aleksi ei tällä kertaa saanut kokonaan mun huomiota vaan Paavollekin sitä jäi ;> .

Keikkasetti koostui tietenkin uuden levyn biiseistä ja ne ei ollu mulle silleen niin tuttuja, koska enhän ole hankkinut (vielä) levyä. Vanhoista hiteistä kuultiin kaiketi pari: Platitude ja Bad-ass blues. Jotenkin silleen vaisu keikka. Johtuen ehkä siitäkin et yleisö oli vaisu, ja ehkä bändikin vaikutti vähän väsyneeltä. Nyt ei siis oikein lähtenyt. Tai ehkä mä oon vaan tottunu siihen, et Tampereella Bloodpit saa aina yleisön niin kybällä messiin. Nyt kuultiin muuten välispiikkejä ehkä vaivaiset kolme, joista yks oli oikeesti ihan hauskakin x). Matthau kertoi, et oli viime Kuopion reissullaan löytänyt itselleen tyttöystävän. Vähänkö ihqua.

Loppuilta:
Haa, muitakin rappiollisia! Baaritiskillä oli kiva humaltua. "Käyn vaan muutamalla" johti siihen, että valkovenäläisiä tuli kumottua alas ihan liiaksi, baarimikko sai olla taas huvittunut. Päädyin jopa jorailemaan.

Klo: 14:00 oli sit kotiintuloaikani. Ai että miten ilta voikin venyä seuraavaan päivään. No kivaa ainakin oli. Tosin päänsärky ei oo ehkä kiva. Ja tänään pitäis jaksaa taas..