Hahmosi nään joka puolella
Kuviteltujen katujen varsilla
keskitalven valkeilla hangilla
ja kauniin lammen rannalla
ei siellä muuta kuin pelkkää usvaa
Kasvojes näkeminen tuottaa tuskaa
kun tiedän, en tilaisuutta saanut
nyt jäljellä vain menneisyyden haamut
ja tulehtuneet haavat ja naarmut
mustelmia ja lyöntijälkiä
muistoina eilispäivästä
enkä ikinä anteeksti voi antaa
etten antanut niitä parantaa

kertsi:
nyt ne mätii, mun omat muistot
ympärilläni pimeyden tyhjät puistot
kämmenet vuotaa ja kylkiä polttaa
kun menneisyys niihiin veitsensä upottaa

jää huuruiseen ikkunaan vain käteni jäljet
kun pimeyden rajalla suojani särjet
luulin et oisit tullut vastaan
turvata mun selustaa
pitää mun puolta ja rakastaa
sen sijaan,
kauas pimeyden taakse viet ja hautaat
muista; mun luuni ovat hauraat

kertsi:
nyt haamuina mielessän mun omat muistot
ympärilläni pimeyden tyhjät puistot
kämmenet vuotaa ja kylkiä polttaa

"jos mua kaipaat olen luona Spica-tähden
siellä sua odotan kanssa neitsyen
Annan kaiken sulle, mitä on mulla
paitsi rakkauden, sillä se on jo sulla!"