Ensimmäinen kämppi jäänyt taa. Mukana tuli valtavasti muistoja, vaikka suurin osa kamoista ja kaikki viinat katosikin jonnekkin. (viinojen kohdalla varsinkin "jonnekkin")



Perjantaina lähdin kohti Tamperetta nukkumattoman yön jälkeen heti aamusta. Junassa tapasin monta mielenkiintoista tapausta. Ensinnäkin junassa lapsiperhe oli asettunut paikalleni ja vaikka kuinka yritin olla niitä häätämättä, niin silti lähtivät lähes pakolla. Ei suinkaan tullut paha mieli, kun yksi lapsi jäi ilman paikkaa, ei toki.. Sitten matkalla Riihimäeltä Tampereelle kaksi humalaista miestä kertoivat, miten kauniit tissit minulla oli ja tarjosivat Viru Valgeeta.. Jouduin kieltäytymään tarjouksesta, koska pelkkä viina noin aloitukseksi on ehkä vähän liikaa minullekkin. Juna-asemalla tapasin Turun Herrat, Airolan, Rojolan ja Goatsecommandon, jotka ystävällisesti jäivät odottamaan minun junani saapumista. Lähdimme kävelemään kohti keskustaa. Sain opastaa herrat bussien luokse ja ystävällisesti Goatse tarjosi minulle bussikyydin, josta olen hvin kiitollinen. Muuten minua ei sitten olisikaan siellä näkynyt. Mutta, bussilla tulimme ja bussikuski flirttaili minulle, joka oli hyvin omituista. Leirintäalueella löysimme mökkimme ja lähdimme etsimään toisia mikseriläisiä, niitä kuitenkaan löytämättä. Vasta kun kävimme vastaanotosta noin puolen tunnin etsimisen jälkeen kysymässä, onko joku myöntänyt olevansa mikseriläinen, löysimme ylläpidon käheät tyypit mökeiltään.

Tunnelma oli hetkisen varautunut, koska kukaan ei ollut vielä humalassa ja minä en tuntenut tavallaan ketään. Avasin tässä vaiheessa ensimmäisen kaljani ja aloitin juomisen. Jos vaikka tunnelmaa irtoaisi. Paikalle alkoi pikkuhiljaa lappamaan porukkaa ja minä sain pälpätellä omiani kaikille, jotka jaksoivat kuunnella - eli lähinnä Turun pojille. Haavan tapaaminen oli ehkä kaikkein jännittävin. "onko se todella ton näkönen? hauskaa"

Jokainen, joka tuli paikalle kätteli kohteliaasti Turun pojat ja ignorasi minut kokonaan. Sitä piti mennä oikein luokse ja tarjota kättä. En mie niin pelottava ole, enhän? Ainakaan en ole niin pieni, ettei kukaan minua huomaa. Tai hiljainen. Joka tapauksessa, siinä sitten fiilisteltiin vähän funkkia fakapin ja pehmoan kanssa hetkisen aikaa, jolloin huomasin, että pitääkin hakea lisää juomista. Siinä sitten juotiin lisää ja odottelin Unskia jamuita saapuvaksi. Sieltähän se Unski sitten tulikin itsessään ja sain päivän ensimmäisen halini. Vähän ajan kuluttua herrat minomus, Saastainenhippi ja JM sekä ekipae olivat myöskin paikalla. Ihmiset lätisivät turhuuksia ja yrittivät tutustua toisiinsa. Minä lähinnä hain humalaa. Tutustuin ihmisiin ja juttelin mukavia.

Tästä eteenpäin muistikuvat alkavat olla hataria.. Jossain vaiheessa oli kelkkaa, sitä join aikas paljon ja sekaan vähän viskiä. Sitten haettiin lisää viinaa ja juotiin lisää. Tässä vaiheessa olin jo pudonnut "kelkasta" kuinka mones sitä olikaan menossa. Liian mones kait. Sitten mentiin saunaan. Ensimmäistä kertaa saunassa poikien kanssa. Vähän nolotti. Uitiin ja saunottiin ja Haava otti kuvia, joita ei onneksi julkaissut. Sitten tuota.. hmm.. Puin päälle, hävitin jonnekkin uikkarini ja pyyhkeeni. Mentiin kuuntelemaan musiikkia sinne mökille.. Taisi tulla järkkäri jotain sanomaan ja grillipaikalle mentiin. Söin muutaman palasen minomuksen pihvistä. Jostain syystä menin puhumaan niille saksalaisille jotka oli toisella grillipaikalla. Puhuttiin jotain saksasta, saksaksi.. Jossain vaiheessa huomasin että laukku on kateissa ja veneficus auttoi minua etsimään sitä. Se olikin siellä saksalaisen luona. Taisin halatakkin sitä ilosta.. Sitten tuota.. Jossain vaiheessa järkkärit tuli taas valittamaan ja väki lähti muualle. Minä hain paidan jostain, vai olikohan se laukussa.. Muutin Rojolan mökiltä Unskin ja näitten mökkiin ja taisin sammua sinne. Sieltä ainakin heräsin aamulla.

Lauantaina heräsin elämää suurempaan päänsärkyyn. Ensimmäinen näkyni oli Haava ja märkä Zen. Sitten pitikin ilmeisesti nousta ylös ja pukea päälle. Se, miksi minulla ei ollut kuin alusvaatteet päällä on vieläkin minulle pieni mysteeri. Oli kait kuuma. Raahauduin PehmoAn mökin eteen, jossa suurinosa aloitteli jo juomistaan. Itse lähdin katsomaan kun Unski meni uimaan. PehmoAn ja Apen suostuttelun ansiosta kaaduin selälleni vaatteet päällä veteen. Kun nousin sieltä, krapula oli mystisesti kadonnut. Sitten vaihtamaan vaatteet ja uusi ryyppypäivä pystyi alkamaan. No siinä sitten juotiin ja juotiin ja kuunneltiin hyvää musiikkia. Rantsussa istuttiin ja lueskeltiin rattoja ja minomus leikki hyvin hyvin kauan casiolla. Ihan kuin ei olisi pitkään aikaan saanut näpytellä mitään, josta pääsee ääni.

Aloin humaltumaan ja sain nahkahatun päähäni. Ah sitä huumaa, kun sain vähän ruoskia miehiä. Se oli kivaa. Ruoskinnaksi se päivä menikin. Sitten katseltiin tyttöjä rannalla ja siirryttiin jossain vaiheessa katselemaan niitä PehmoAn mökille. Siellä kuunneltiin musiikkia ja lauleltiin ja soiteltiin. Ungalon kanssa oli miellyttävä soittelu hetki. Nahkahattu tietenkin kiersi koko ajan keskuudessamme. Jossain vaiheessa minomus tahtoi syömään. Lähdin mukaan ja sammuin autuaasti sänkyyn. Liikaa viinaa siis taasen. Pitää vähän treenata lisää, että kestäisi tuota viinaa. Taisin juoda sinä päivänä monen monta kaljaa ja puoli litraa viinaa. Ja lopun swingistäni. Ja konjakkia. Ja viskiä.. Ja lonkeroa.. Kaikkea sitä minuunkin uppoaa.

Heräsin sitten noin kello 6 aamulla. Lähdin käppäilemään leirintäalueella vain todetakseni, ettei kukaan valvo missään. Siinä sitten päädyin ratkaisuun syödä kuraläppäni ja painua takaisin nukkumaan. Noin yhdeksän aikaan viereisessä mökissä alkoivat soittaa ihan täysillä choralea. Ihana alku krapulalle. Näin sitten pakkailin ja lähdin ulos noin puolen 11 pintaan. Suurin osa oli jo lähtenyt ja vietin sitten aikaani jäljelle jääneiden kanssa. Harmillista, että missasin sen ikkunan rikkomisen. Siinä sitten noin puoli 12 lähdimme kohti Tampereen keskustaa. Jostain syystä päätin jäädä Thimnsin kyytiin. Siinä sitten unohdin mainita, että käännyppä tästä sinne Riihimäelle ja istuinkin sitten koko matkan Helsinkiin. Siellä istuin muutaman tunnin asemalla. Omituinen äijä tuli miun viereen seisoskelemaan, kun rauhassa polttelin tupakkia ja kuuntelin musiikkia. Alkoi pelaamaan sitten taskubiljardia ja siirtyi koko ajan lähemmäs ja lähemmäs. Jossain vaiheessa lähdin pakoon. Junassa taisin nukkua tunnin. Sitten oltiinkin jo Joutsenossa ja kotosalla. Tärinät alkoivat suunnilleen silloin, kun nousin junaan. Ei pystynyt edes puhumaan kunnolla.

Jeps. Sellainen minun kämppini. Tulipas pitkä selitys, vaikkein muistakkaan niin paljon koko hommasta :)