Murheiden laaksossa väki vaeltaa unisena syksyn tullen.
Kukaan ei liiku talostaan huvin vuoksi. Kaikki pysyvät sisällä.
Kukaan ei naura, kukaan ei laula,
emme halua enää tavata ystäviämme ulkona, emme soittaa heille.

Melankolia täyttää murheiden laakson syksyisin -

ja tämä on vasta alkua.