Joitain asioita on vain niin vaikeaa ymmärtää.

Eilen näin Johannaa City-hotellin respassa
joimme kahvit ja Heikki
ikävöimme sinua niin

Minä istuin sohvan nurkassa,Johanna vieressä, olin tauolla töistä
Raskain aamu taas aikoihin nousta, pukea, lähteä hoitamaan juttuja
edes vuoroa en saanut peruttua ja koko ajan itketti

Ei tätä vielä edes ymmärrä
ihmiset soittelevat ja kyselevät
on niin vaikeaa tajuta ettet ole enää tulossa kylään
ettemme ole kesällä lähdössä kivoille festareille saatika juhannusjuhlille
etten lainaa autoa ja tule hakemaan sinua kirppikselle

Niin vaikea on ymmärtää.

Puhelimessa vielä numerosi etkä sinä soita
Iltaisin vain itkettää ja spekuloin
Olen yksin, polttelen tupakkaa, luen vanhoja viestejä silloin joskus mitä on laitettu
Kun tulin maanantaina kotiin kuultuani piposi nojatuolilla
se jäi sinulta kun viimeksi olit kylässä
ja et tulekkaan enään sitä hakemaan

Rakas Heikki<3