Aika paljon. Tai joo, mutta näin vastaisin.
Paska meno, mennään kotiin.
Kämppiksen perkele sotki keittiön, hajotti harjan ja rikko lasia lattioille.
Näin näkisin, paska juttu, menee sirpaleita jalkoihin, kun keittää kahvia.
En varmasti jaksa siivota tuota.. mutta tuskimpa jaksaa sekään, joten pakko kai se on. Vaikka lasin jalkoihin saaminen tuntuu omaa elämäntarinaa katsoen hyvin luonnolliselta, todennäköiseltä ja loogiselta. Näillä mennään!
Seuraavaksi sirkuksen ohjelmassa onkin psykiatrisen hoitajan, sosiaalihuollon edustajan.. (Mitähän niitä oli. No nuo ainakin) tapaaminen.
Vähänkö tuntuu näpräilyltä kaikki mitä ihmiset tekee. Mitään ei _ihan_oikeasti_ saada aikaan, mutta tärkeintä että tehdään ja sitten voidaan hymyillen selostaa, että kuinka paljon tämänkin asian eteen on tehty. Jotain.
Muistuu mieleen jotain yöllisiä vuodatuksia ei saatana :D:D
Vois laittaa toppahousut farkkujen päälle, ku siellä on aika pakkanen, -35. Vai laittaisinko parit verkkarit toppahousujen alle? On niin heikkoja vaatteita tai sitten lämpöputket on rikki.
Meen kuitenki, laitoin mitä laitoin, -->
|