Ei tuntunut viikonlopulta ollenkaan. Oikeastaan koko lauantai meni työn teossa. Ja tänään en tehnyt mitään; lepäilin vaan.

Olin luvannut poistaa pari puskaa lauantaina yhden äidin asiakkaan pihalta korvausta vastaan. Asia sovittiin aiemmin tällä viikolla. Perjantai-illan säätiedotuksessa sitten luvattiinkin sadetta lauantai -iltapäivästä alkaen. No, ajattelin, että pitääpä soittaa huomenaamuna (lauantaina) ja siirtää se puskanpoistohomma myöhemmäksi. Aamulla sitten soittelin klo 11 aikoihin hänelle, mutta hän tuntui olevan enemmän sitä mieltä, että kyllä sen homman ehtii tehdä ennen kuin alkaa enemmän satamaan. No, harmikseni olin juuri laittanut puulämmityksen päälle, niin piti odottaa että tuli sammuisi (eihän sitä tulta kannata jättää valvomatta, ja olin yksin kotona). No siinä meni sitten pari tuntia odotellessa tulen hiipumista. Olin asiakkaan luona klo 13.30 aikoihin.

Ripeksi jo, kun aloin suunnitella hommaa. Puskat olivat todella helppoja leikata ja siivota pois. Sen jälkeen piti alkaa lapioimaan puskia ympäröivä multa pois, että saataisiin puskien juuretkin poistettua. No, juuret olivat levinneet _erittäin_ laajalle alueelle; lapioitavaa tuli 2x2 metrin alue per puska (puskia oli 2).

Sen jälkeen piti alkaa miettimään mullan siirtotapaa. Kottikärryt olivat tietysti paras vaihtoehto, mutta tietysti ne olivat jo jonkun toisen käytössä (rivitalokompleksi; yhteinen tarvikevarasto). Siirtokeinoksi jäi mullan raahaminen pressun päällä. Eli pressulla raahaten metsään.

Mukavia risuja ja puunpätkiä metsässä, jotka tietysti tarttuvat jo muutenkin ihanan vaikeasti vedettävään pressuun raikastavalla sadekelillä. Heh, oli kyllä surkea homma. Ehdin kaivaa yhden kuopan ennenkuin oli pakko lopettaa; piti ehtiä nimittäin syömään ennenkuin Puustelli menee kiinni. Olin täysin läpimärkä hiestä ja ulkovaatteet märkiä vedestä kun lopetin. Selkä oli aivan kaput. Harvinaisen selkää rasittavaa hommaa tuo mullan lapiominen, raahaaminen pressulla + satunnainen kiskominen kun pressu jää kiinni johonkin. Meni noin 2 ja puoli tuntia yhden kuopan kaivamiseen. Olin kotona joskun vähän ennen iltakahdeksaa.
Ei koskaan enää. Ainakaan pressulla ja sateessa.

No, tänä viikonloppuna ei ehtinyt syvällisiä ajatella; ehkä parempi niin.