Väsyttää. Ei saa nukuttuu, kun joka yö ja päivä se nainen tulee
mun uniin ja ajatuksiin samanlaisena.
Tuntuu kuin ei sais ikinä happea kun näkee sen naisen verisenä.
Tuntuu, kuin ois iso musta aukko päässä,
vaikka muistaa kuinka se yks ilta oikeeti nyt vaan meni.
Mä en vaan halunnu että näin ois käyny.
Tää kaikki tapahtu vaan nyt liian äkkiä.
Liian aikasten läheiset ihmiset vaan on kadonnu mun viereltä pois tai vaihtuneet
ja siin samalla unohdetaan,
kuinka mie jaksan oikeesti.
Tää viha mikä nyt vaan on sisällä niin tuntuu,kuin tää ei ikinä helpottais vaik
itkeny oonkin jonkun turhan ihmisen takii joka yö ja päivä.
Koskaan ei vaan voi tietää milloin on oikeesti se viiminen päivä
tai kadottaa läheisen ihmisen jonnekkin kauas tai jollekkin muulle.
Siks pitääkin elää kuin ois viimeinen päivä
ja nauttia siit, että saa olla rakkaitten ihmisten kanssa.