V1:
Liikaa murheit täs levällää/
en yksin pysty niit selättää/
yks ihminen saa helvetisti aikaa/
suojelen itteeni siks junnaan paikallaan/
kumpa asiat menis silleen niinku unelmissa/
silti joku aina eteeni rakentaa suuren padon/
Hei en mä oo mikää salkkareiden ulla,joka/
tulee ja laukoo suustaan pelkkää tulta/
voispa tää olla pelkkää unta ja herätes/
huomais nähneesä vaan pahaa unta/
miehet viedää ne naisii nielee/
tää painuu mun pienee mielee/
en väitä en myöskään käsitä/
eiks teitäki jo väsytä/
miks elämäst ei oo iisii versioo/
mis ei tartteis arpoo eikä suossa tarpoo/

K:
Tää on laulu varjosta ihmisen/
Se laulaa tätä synkkää sävelmää/

V2:
Yritän ymmärtää, omii ystävii/
mut asiat tehdään vaikeiks,eikä/
enää voida antaa anteeks,nyt sen huomaan/
eikä totuutta pysty uskomaa/
eletää valheis,eikä totuus/
käy ilmi missää vaihees/
väitetää että rakastetaan/
silti tapellaa toisii vihataa/
en enää ymmärrä mis ollaa menos/
kaikki puhuu, mut pelkkii valheit/
koittakaa tajuu et mä oon totuus/
vaik jotkut uskoo et mus elää herruus/
hauraus ja tyhjyys, elämä pelkkä kysymys/
mut oon täs ennen, nyt ja jälkeen pahuuden/
jos joku vaan tajuis mitä oon valmis antamaa/
ei pidä alkaa kantamaa, yksin takkaa liian painavaa/