dbgirl-pastissiotsikko + -blogi, thx inspiraatiosta.

Tälle viikolle oli kalenteriini merkitty Tampereen Filmifestivaalit, joissa pääsin nyt käymään ensimmäistä kertaa. En nyt mitenkään ylettömän paljon osallistunut ja vähän erilaisiin juttuihin kuin keskimääräinen filkkarikävijä, mutta listaillaan tapahtumat kuitenkin.

Keskiviikkona olin Klubilla kuuntelemassa japanilaista Electric Eel Shock -bändiä, jonkunlainen filkkariklubimeininki tuossa buukkauksessa kai siis oli. Hyvää kamaa, aika raskasta garagea japanilaisella yhteentoista asti vedetyllä energialla, siinä suhteessa näkemistäni liveakteista ainoastaan !!! on vetänyt vertoja. Black Sabbathin Iron Man -coverointi oli hauskaa, varsinkin kun nyt olen itseäni tuon Paranoid-levyn kautta sivistänyt. Ostin seiskatuumankin, on kiva.

Torstaina oli Yo-talolla TTVO:n filkkaribileet ja liveaktina Cleaning Women. Kuten EES, myös kliinarit olivat yhtä hätäistä pyörittelyä lukuunottamatta entuudestaan tuntemattomia, mutta eipä haitannut - mukaan pääsi varsin hyvin. Kovia biisejä, joiden tanssittavuus erityisesti oli melkoinen yllättävyys - tosin, enpä itse parkettia tälläkään kertaa parturoinut. Erityisen hyvin toimivat vokaalilliset biisit. En nyt välttämättä levyllä hankkisi, mutta livenä katselisin toiseenkin otteeseen. Hyvää poiskaa.

Perjantaiaamun dokumenttielokuvahistorian tentin jälkeen piti ilta taas irroitella. Plevnassa kävin katsomassa Electro!-tapahtumassa Darkbeat-dokkarin, jonka alussa esitettiin kokeellisemman konemusiikin musiikkivideota, Aphex Twiniä ja Squarepusheria siis esimerkiksi. Dokkaria vaivasi hektisyys, erityisesti ääniraidan ja leikkauksen suhteen - pituutta olisi mieluusti voinut olla puolituntinen lisää, kun erityisesti odottamani laitteilla mässäily jäi harmittavan vajaaksi. Enimmäkseen dokumentti oli skenepuhetta henkilöiltä joita en tuntenut - paitsi Mr. Velcro Fastenerin. Olin lisäksi ennakko-odotuksessa, että elokuvassa olisi käsitelty konemusiikkia ihan kokonaisuudessaan, mutta juttu rajoittui poikkeuksetta elektroon. Vaikka se ihan kivaa onkin, niin oma kärsivällisyyteni ei siihen tahdo ihan pitkissä pätkissä riittää; tämä tuli myös huomattua Laternassa esityksen jälkeisissä pirskeissä. Siisti paikka muuten tuo Laterna. Jos joskus pääsisi soittelemaan, niin tuommoinen olisi aika hiton makea lokaatio.

Lauantaina yhyttäydyin kaverin ja tämän ystävättären kanssa Yo-talolle roskaelokuvia - siis lyhyitä suomalaisia indie-leffoja - katselemaan. Taso oli vaihteleva, osa sisällöllisesti hyvähköä ja osa heikkoa, osa teknisesti paikoin erinomaista ja osa tyystin säälittävää. Yhdistävä tekijä kaikessa tuntui olevan liian pitkä kesto, joskin myös viina+veri+oksennus -kombinaatio toteutui useaan otteeseen. Kanavan säätäjät tjsp nousi omaksi suosikikseni, paikoin erinomaista, Big Train / the Sketch Show -henkistä sketsitykitystä. Tuossa oli sketsien pituuskin ymmärretty useimmissa kohdin aivan oikein, toisin kuin suomalaisessa komediassa yleensä, siis ihan tv-tasolla. Sampo Marjomaan luotsaamasta The Animal Withinistä pidin myös, ja se oli myös teknisesti melkoisen kiva. Roskien jälkeen oli tarkoitus mennä Finskulle katsomaan Fresh / Future Shorts -otsikon alla lyhäreitä ja musiikkivideoita, mutta jumituinkin leffaseuralaisteni kanssa Artturiin loppuillaksi. Ihan hyväkin niin.

Sunnuntaina intouduin alkuperäissuunnitelmieni vastaisesti vääntäytymään filkkareille vielä kerran, nyt Plevnaan katsomaan festivaalien palkittuja elokuvia. Näissäpä olikin sitten tasoa enemmän kuin mihin teatterissa yleensä törmää, niin animaation kuin "oikean" leffankin saralla. Ihmisen Haju oli pettymys (sic), the Life Size Zoetrope oli teknisesti mielettömän innovatiivinen ja sisällölisesti kauniin koskettava zoetrooppitoteutus, Tyttöjen Ilta erinomaista suomalaista draamakomediaa, the Percy Sisters mukavan nyrjähtänyt animaatio, Bidcatcher tylsähkö huutokauppadokkari(?), High Hopes kauniin kotikutoinen tarina ja Madame Tutli-Putli timburtonmainen stop-motion, jonka toteutus oli tarinaa kiehtovampi. Tutli-Putlin silmät olivat hienoimpia animaatiossa ikinä näkemiäni juttuja.

Kaiken kaikkiaan oli kivaa. Saisipa olla tuommoista useamminkin. Olin itselleni poikkeuksellisesti myös verbaalisessa kontaktissa vastakkaisen sukupuolen kanssa, mitä soisi sitäkin tapahtuvan toistekin, eikä välttämättä ainoastaan filkkareiden oheisetuna. Nytpä tiedän osallistuvani tapahtumaan myös ensi kerralla.

--

Pakko muuten mainita vielä että Mikserissä on tullut pyörittyä viime aikoina reippaasti vähemmän. Päivittäin toki yhä katsastamassa pikaviestit ja etusivu, mutta ihan koko aikaa en enää jaksa olla forumia refreshaamassa. 4chan-juttujen apinointi ja yleinen päteminen tahtovat tympiä, eikä tunnu itsellänikään ikinä olevan mitään järkevää sanottavaa. Ehkä pieni lomailu tekee hyvää.