Vaikka edellisestä blogista ei olekaan kuin muutama hikinen tunti, niin ajattelin nyt kuitenkin jo väsäillä uutta. Näin.

Koulutusasiat ovat ahdistelleet koko päivän. Hamkissa ei tosiaan ole viestinnän alaa ollenkaan, mikä tuli minulle yllätyksenä. Eli ilmeisestikään minä en nyt hae yhtikäs minnekään enää, kun ei tarvitsekaan. Jonna pääsisi varmaankin Piramkiin sosiaali- ja terveysalan juttuja opiskelemaan, kun saa koulumenestyksestä+ensimmäisestä hakutoiveesta 31,5 / 35 pistettä. Eiköhän tuolla jo sisään pääsisi?

Asioista pitää vaan ottaa vielä paremmin selvää. Hämärän peitossa on minulle esimerkiksi se seikka, että haettaessa useampaan amk:un, voihan päästä muihinkin kuin vain siihen ykkösvalintaan? Eli vaikka kaikkiin neljään, jos guru on? Niinkö?

Päästäisiin vaan kouluun ja asumaan yhdessä. Katseltiin että Toijala olisi siinä Hämeenlinnan ja Tampereen välillä, mutta kylläpä siitäkin aika **tun pitkä koulumatka tulisi joka päivälle, 40 kilsaa suuntaansa. Äh.

Eilen illallakin oli oikein pinnisteltävä, että saisi koulut pois mielestä ja unenpäästä kiinni. Musiikkiin on tietysti aina hyvä paeta. Mutta eipä kannata ruveta säveliä vääntelemään, jos tututusprosentti on katossa, ei tule häävejä ralleja.

Yksi taustani on muuten mennyt oletettavasti kaupaksi. Onnellisuutta tihkun:)

Muuttakaa maailma paremmaksi. Ahdistaa,

J.