Vittu.

Ei tekisi mieli aloittaa blogia, varsinkaan vielä näin joulun puolella, tuollaisella sanalla, mutta kun kiristys on taas niin armoton pään ympärillä, niin ei voi, ei voi mitään.

Joulu oli oikein kiva. Hyviä ruokia, aattona ihan kivat kelit, saunomista, Tikkakosken hautuumaan etsimistä (hyvässä piilossa) ja aivan mainiot lahjat. Tosi erilainen jouluhan tämä oli, ensimmäinen Jonnan kanssa ja ensimmäinen poissa kotoa, mutta kuitenkin mukava. Eilen käytiin meillä, "kantakodissa" siis, (niinkuin äiti käytti ilmaisua) ja oltiin yötäkin. Ja tänään tuli aina niin ihana Ihmeellinen On Elämä, joka pystyy kerta kerran jälkeen kirvoittamaan kyyneleet silmiin. Monentenakohan jouluna perättäin sen nyt näin? Kahdeksantena? Yhdeksäntenä?

Mutta sitten. Se Jonnan pikkuserkku, joka jo muutamaa viikkoa aiemminkin oli meillä yötä, on täällä taas. Kyllä. Ensiksi sen oli tarkoitus tulla käväisemään, ja sehän olisikin ollut ihan kivaa. Eilen sen isoäiti soitteli että tämä S. onkin tulossa yöksi. Hermot kiristyivät aavistuksen, mutta kaitpa sen nyt kestää. Nyt äsken käveltiin sitten sitä vastaan lähisiwalle, ja ilmoitus olikin jotain sen suuntaista, että mummu huolehtii sen asioista liikaa, että on turhaan sopinut sen takaisinlähtöajoista, että eihän hän nyt olekaan lähdössä vielä huomenna! Vittu. VITTU. Sitten pakotti Jonnan ostamaan tupakkaa (alaikäinen siis), ja Jonna osti, kun tämä oli ensin kysynyt puolelta Siwalta että kuka ostaisi, kuka ostaisi? Ja nyt ovatkin tuolla keittiössä, mielessä S:llä ainoastaan ne jääkaapin Breezerit. Onneksi Jonna on ihan yhtä vittuuntunut samaan ihmiseen, eli kyllä täällä kiva tunnelma on. Painuisi takaisin ihanaan kaupunkiinsa nyt, että saataisiin olla kahdestaankin.

"Kyllä mä nyt tiistaina viimestään lähen takas Hesaan, mut katotaan nyt et kuin kauan te jaksatte katella mua." Ilmeisesti vitsiksi tarkoitettu. Kuollaan, kuollaan naurusta.

Äh. Ottaa liikaa päähän että saisi mitään kiinnostavaa luettavaa aikaan. Taitaa olla parasta lopettaa.

Vaikka huomenna uudestaan, toivottavasti paremmilla mielillä,

J.

(Oli pakko muuten muokata vielä lopuksi otsikkoa, eli loppuun parit merkit. Samat,

J.)