Joskus tuntuu yht hölmölt ku tänää.
Exä makaa sairaalas autokolarinsa takii edellee
ja mä e tiiä mite suhtautuu... Sit nykysen jätkän kaa
o riita ku sen mutsi kävi kattoo mun yksityisii tietoi,
vaik niitten kattomine o laitont. Aamul mä olin viel se ilone tyttö,
joka näyttää kieltää muillekki ko omal naamalle peilissä. Sit päiväl mä
tunsin vihaa kaikkee kohtaa ja nyt mä itken iltaani. Tosi rasittavaa luettavaa,
mut kaikil tuli vaa lisää luettavaa. Mä taidan ryypätä huomen täysil pääni puhki,
vaik onki vast tiistai huomen. Nyt on vaa taas se fiilis, minkä kait osa ihmisist tietää
sillo ko o vaikeet nii haluu vaa unohtaa kaiken paskan ja olla se ilone ihmine. Jos mul ei ois kavereit
mä varmaa oikeest pimahtaisin pahan päiväsest, mut onneks niit löytyy, etten ees ryyppää yksin huome
sängyn pohjas vitutuksee vaa voin pitää hauskaa kavereitten kaa ko niit tulee meil jo päiväl iha vaa mun seuraks.