Anteeks ja kiitos kaikesta.


Lähdit, jätit mut yksin muistojemme kanssa,
näin mä ajattelen susta:
sä olit iha saakelin hyvä ystävä mulle,
melkee koko sydämen annoin sulle,
joskus must tuntuu että en kestä,
joskus tuntuu et mikää ei riitä.
Oonko pettäny sut,
jos en tulekaan perässä?
Mut jos tuun,
ni haluatko sitä?
Kukaan ei tiedä mitään.
Fuck off,
en välitä siitä.
Rakastin sua ku omaa veljee,
sul oli elämä,
ehkä ei nii selkee.
Mut kumminkin lupasin sulle,
et jos lähdet ni mä tuun perässä.
ehkä nyt on aika,
tai sit pitää koittaa vaa jaksaa,
helvetin painava taakka selässä,
sitä jos jaksais kantaa lopullisesti,
yksin oon ni kukaan ei oo auttamassa.
on se joskus kiva puhua frendeille susta,
aina puhuminen sattuu,
mut kyl kipuunki tottuu.
ku saan menneet unohdettuu.
Kova ikävä mun mieltä painaa,
särkynyt sydän,
tekee vaan lisää hallaa.
Mut sä sanoir,
että kaikest selvii,
et selvinny itekkää,
miten sä luulet et mä kestän?
Poltin tekstit susta,
poistin biisit sun ja mun koneelta,
kuvatki on revitty,
ja varmaa jo kaatopaikalla.
Koitin sut unohtaa,
miten se voi olla niin vaikeeta.
oot vieläki mun mieles,
haluisin olla sun vieres,
halata kovin,
voisin vaik huulias suudella.
sanoa kuinka paljon välitän,
kuinka paljon rakastan.
Nyt sanon vaan,
Anteeks ja kiitos kaikesta.