Jep jep... Valvominen yökausia ei aina ole ihan niin koolia kuin kumma kyllä ihminen voisi äkkiä luulla ennekuin kokee itse tuon ihan livenä... Ja juuri kun on selvinnyt viikonlopun v iipellyksistä tuntuu että taivas romahtaa niskaan niin maanantaina se alkaa... Puhelin herättää aamukymmenenltä ja siinä sitten silmät sikkurassa raahaudut aamutoimillesi kun toiset valmistautuvat jo lounaalle.... Kun heidän lounastunnillaan luomat visiot rankan kovista musapainotteisita bileistään kiteytyneina ajatuksiinsa palaavat konttoreilleen alkaa yllättävästi Lappeenrannassakin meikäläisen kotikolossa puhelin-ja nykyisin sähköpostitoiminta kiihtymään. Kysymyksiä ja tarjouksia tipahtelee luukkuuni silloin tällöin kiivaallakin tahdilla ettei ihan heti ehdi vastailemaan mutta jo iltapäivään mennessä tulviminen tyrehtyy ja jää aikaa hoitaa muitakin ihan normielämiseen kuuluvia asioita sekä ehkä notkua divaroissa ja levykaupoissa tutkimassa anteja... -eihaän itseasiassa voi koskaan tietää josko löytyisi jokin helmi -tai aarre jokan siis ei ehkä olisi pakko -ostos mutta hiton hieno hankinta ja tietenkkin ainakin seuiraaavalla keikalla ehdottomasti soittolistan ylläri... Ja siinä sivussa sitten pakerretaan ajoneuvon kuntoa seuraavia reissuja varten -jälleen iltapäivän ratoksi puhelimen pirahdellessa kun kollegatkin ovat jo päässeet takaisin planeetalla niin nätistikin sanoakseni...

Näin soljuvat päivät ja yöt menevät soittohommissa tai matkalla niihin tai paluuseen niiltä -joskus luksushotelliiin sopimuksen tehneenä on ylellistä vain nukkua äärettömästi ja nauttia hyvästä ruuasta -tunnet