Nyt se sitten on tapahtunut, Hämeenlinnassa on jälleen ihan oikea levykauppa. Free Record Shop ei ollut mielestäni yhtään mitään, eli Levyn ja Kasetin lakattua 30-vuotisen taipaleensa jälkeen palvelemasta hämäläistä musiikinkuluttajakansaa on Hämeen sydämessä kärsitty vakavasta kulttuurinpuutteesta. Mutta onneksemme viime keskiviikkona Levykellari heräsi henkiin, ja lapsi on terve ja äänekäs. 40 minuuttia ravattuani Linnankatua edes takas tutkien joka vitun porttikongin ja sisäpihan löysin sattumalta kyseisen liikkeen, sepä ei ollutkaan Linnankadulla kuten minulle oli tiedoitettu, vaan jokusen metrin sen vieressä sijaitsevalla Kirkkorinteellä.
Kiroaminen ja vitutus lakkasivat nopeasti päästyäni liikkeeseen sisälle, sillä vähäisestä lattiapinta-alastaan huolimatta liike tuntui heti joltain, mitä kannatti odottaa. Mutta väsymyksestäni johtuen en jaksanut tutkia jokaista paikalla olevaa levyä, katsoin vain että löytyisikö sieltä Ornen The Conjuration By The Fireä, jonka olin ottanut ennakolta pääkohteekseni. Ei löytynyt hyllystä, mutta kysyttäessä se löytyi takahuoneen puolelta. Harmillista sinällään, minulla ei oikeastaan olisi ollut varaa sen ostoon ja olisin toivonut että olisin voinut tilata sen heidän kauttaan ja käydä viikottain kyselemässä levyn mahdollisesta saapumisesta. Levykaupat vain ovat niin ihania... Muistuu ihan mieleen ne ajat kun joka perjantai poljin 15 virstan matkan Hämeenlinnaan vain kysyäkseni, olisiko Satyriconin The Shadowthrone jo saapunut. Sen saapumisessapa kestikin neljä kuukautta (miten ne sai kulutettua niin pitkän ajan siihen??), jotka olivat varsin ihanaa aikaa, polkea kesäisessä ilmanalassa läpi Harvialan luonnonkauniiden maisemien läpi... No joo, ei se Harviala niin nätti oo, liian asutettu, ei kannata käydä todistamassa sitä kurjuutta ja harmautta.

Mutta siis, Levykellari, kiitos!