Tänään ne niin kauan odottamani levyt ja kasetti saapuivat, jesshh!! Nyt meinaa ois joku jo päässy hengestään, jos postilaitoskin olisi vielä kussut tän lähetyksen kanssa. Mutta siis, Ahdistuksen Aihiossa ei ollut vikaa, ei sille mitään mahda, jos tekniikka päättää sanoa itsensä irti. Kyl vissiinki täytyy täs joskus tulevaisuudessakin turvautua heidän palveluihinsa.. En viel kauheemmin osaa sanoa nuista levyistä mittään, ilmaiseksi saamani URNin ja Decayedin splitti ainaki toimi naarmuista huolimatta moitteetta. Tosin, vaikka Northern Heritagella sanottiin tuon splitin olevan parasta materiaalia molemmilta, niin mitä nyt nopeasti kuuntelin, niin kyl mie diggailin enemmän URNin 666 Megatonsista. Pitänee laittaa vielä tuo splitti soimaan, että en puhuis iha muistin varaisesti... Joo, siis ei tää missään nimes huono tuotos ole, mutta se on aikas mahdotonta olla vertaamatta bändin tuotoksia keskenään, ja mun mielestä tän vokaaleis vaan ei oo sitä samaa fiilistä kuin debyyttitäyspitkällä. 666 Megatonsin uusintapainoksen mukana tulleella videoCD:llä olevalla keikalla splitiltä löytyvien biisien vokaalit ovatkin sitten huomattavasti paremmat, ja biisit toimivat paremmin, tosin siinä sitten taas kitara ja basso ovat liian hiljaiset... Ja löytyypä tuolta splitiltäkin valitettavaa kitaroiden osalta, ne kun ovat aikas suttuiset. Siis suttuinen kitarasoundi kyl toimii black metallissa, BM useimmiten suorastaan huutaa suttuisuutta, mutta tällainen black/thrash on niin riffeille perustuvaa, että niiden riffien toivoisi erottuvan hieman enemmän. Ehkä makuasia, ei sitä tiijä, mistä joku muu tykkää... Tänäänki luin Encyclopaedia Metallumista kun joku oli arvioinut Beheritin Drawning Down The Moonia. Olipa tuo hilpeä veikkonen päättänyt antaa sille 10 pistettä sadasta. On hänen mielestään yksitoikkoinen ja tylsä albumi. Siis että voi olla niin outo mielipide black metallin kuuntelijalla DDTM:stä. Meit on nii moneen junaan...