Harvinaisen voimakkaassa humalassa, ei mitään aikeita kuntoilla seuraavan vuorokauden aikaan. Töissä oli "vähän sellainen päivä", jos ymmärrätte mitä tarkoitan. Vituttaa niin paljon, että alan ymmärtää jopa tapa-alkoholisteja. Toisaalta minusta tuli tänään työpaikkani vakiotyöntekijä, joten minun kaiketi pitäisi myös ymmärtää olla edes jokseenkin tyytyväinen. Ei oikein luonnistu. Kuukausitolkulla kärsityt vainoharhat mahdollisista potkuista lienevät toisaalta viimein takanapäin. Palkka nousi, muttei niin paljon kuin olisin odottanut. Vitutukseni liikuskelee tällä hetkellä jokseenkin ansioituneella tasolla.

Iltapäivälle suunniteltu voimaharjoittelu muuttui kotimatkalla itsetuhoiseksi, väsyneeksi ja humalahakuiseksi alkoholin nauttimiseksi. Onneksi suosikkijuottolani on auki jo varhain iltapäivästä, joten jano ei ennättänyt missään vaiheessa yllättää.

Tällä hetkellä kaikkein houkuttelevin suunnitelma koostuu Firefly:n kahden viimeisen jakson katsomisesta ja tilanteen vähemmän umpiperseisestä uudelleentarkastelusta. Pöytäkirjaan merkittäköön, että se wsi Stamyks1na kuulostaa humalatilan alaisena vähemmän sontaiselta kuin aiemmin.

Jos intoudun, saatan myöhäisillasta tehdä jotain peräti merkitsemisenkin arvoista. Todennäköistä kuitenkin on, että tämä päivä jää saavutuksissa vain ja ainoastaan miinuksen puolelle.

Nyt Firefly:ta.

Tänään nautittua:
Kaksi ruispalaa, kolme appelsiinia, kaksi lasia vettä. Vakiobaarini uusi weissbier, trappist-olut, toinen trappist-olut ja Sinebrychoffin Porter. Ruispala, lasi vettä ja lohturuoaksi kaksi palaa margariinilla päällystettyä maalaiskauraleipää sekä puoli litraa suklaajäätelöä.