Ennen oli ennen ja nyt on nyt. Menneisyydessä jo kertaalleen kohdanneet laivat ovat jälleen lähestymässä toisiaan sumutorvien soidessa. Mutta voi tämä päättyä hyvinkin.
"Raketti Uranukseen" kuulosti vähän käytetyltä biisin nimenä, niin laitettiin "Avaruuden muukalainen". Omistettu kaikille avaruusajan ihmisille ja alieneille.
Varttuneempi herrasmies Etelämeren saarilla. Jos kuulijan mieleen nousevat sellaiset rantatunnelmien klassikot kuin Irwinin Las Palmas ja Frederikin Olé Olé, niin se on hyvä.
Avaamme kahdeksannen tuotantokauden vähän erilaisissa merkeissä. Biitti: Chris.
Se tavallinen tarina siitä, miten kaikki kaunis loppuu aikanaan.
Taitaa olla niin, että edellisestä omasta biisistä on jo melkein vuosi. Tässä kai sitten comeback.
Tässä biisi kaikille, jotka ovat katsoneet liikaa telkkarin kokkiohjelmia.
Pidämme itsemme toistamisen uhallakin edelleen kiinni siitä, että ennen oli paremmin.
Taas on kovasti ikävä johonkin toiseen aikaan mutta kuitenkin suhteellisen kevyissä tunnelmissa.
Toinen laulu hiljaisesta talosta sen jälkeen, kun toiveikkuus on kadonnut. Nyt kuulija voi itse valita fiilikseen sopivan sanoituksen.
Pop-voittoisempi versio jo tutusta Romeosta ja Juliasta. Kumpi mahtaa kuulijoita enemmän miellyttää?
Joku vähän samanniminen kappale taitaa jo olla olemassa, mutta se ei ole niin kovin tunnettu, että sekaantumisen vaaraa olisi.
Ensin oli "Ei pitänyt, ei". Sitten tuli "Niin joo". Ja nyt pelkästään "Ei".
Juhlien jälkeiset tunnelmat voisivat olla vaikka tällaiset uupuneen toiveikkaat.
Jos tämän jaksat kestää on niin hitti. Hyvä Peloukoufa.