
Sävellys: Hannu Kuisma
Sanat: Jarmo Hokkanen/HK
Tämä biisi on syntynyt Mikkelin Karkialammin sotilassairaalassa vuonna 1979 (- ei kuitenkaan synnytysosastolla). Tupaten täynnä olevassa sairaalassa jouduimme Hokkasen Jarmon kanssa punkkaamaan käytävällä. Paremman tekemisen puutteessa piti sitten tehdä vaikka laulu.
Eli ei siis ihan uusi, mutta ei koskaan taltioitu - ei edes sanoja kirjoitettu muistiin. Aina silloin tällöin tämä kuitenkin palannut mieleen, ajatuksella että pitäisi joskus soittaa talteen. No nyt sitten viimein Jarmon kanssa...
Storming Eyes
There is deep ocean blue in your eyes,
shining brightly, but the shine is so shy.
But so many ways, I know it ain’t wise, oh no.
I’m sailing through your stormin eyes.
There is midnight fire when you look my way,
quiet thunder rolling under what you don’t say.
Every warning sign just fades to gray, oh no.
I’m losing shore in your storming eyes.
Don’t send me here, now any rescue patrol.
Just let me drunk to your storming eyes.
Don’t send me here, now any rescue patrol.
Now let me drunk to your storming eyes.
Haluaisitko kommentoida? Rekisteröidy käyttäjäksi tai kirjaudu sisään
|
Snacke 4 tuntia sitten Joku absurdi käänne voisi tehdä hieman kuumeisesta tekstistä kuulijaystävällisemmän. Päästä minut humalassa myrskyäviin silmiisi on kuitenkin kivan irlantilaisesti sanottu. Kiinnostaisi kuulla suomeksi millainen tarina sieltä aukeaisi, sanottavaa kuitenkin selkeästi on. |
|
||
|
Sunt1o 2 päivää sitten Hyvä ääni ja hyvin laulettu, kitarakin kuulostaa hyvältä Kitarasoolo on hyvä. |
|
||
|
Marko Hotti 5 päivää sitten Kappale kuulosti pitemmältä mitä lopulta olikaan. Ammattitaitoisen nuukasti toteutettu kuitenkin kolme ja puolminuuttinen. Semmoinen jyrisevä rauhahan tässä välitty sekä lauletusta että kitaransoitosta. Ja varmuus. Ei sitä oikeaan hyvään tartte lopulta koko maailmasta ammentaa. Riittää että on oikeassa paikassa oikeaan aikaan tekemässä oikeita juttuja joilla on itselle väliä. |
|
||
|
Begemot 5 päivää sitten Nyt taitaa olla Karkialammella enää muutama Nato-upseeri. Hyvin laulettu ja säestetty. Onko akkarissa tosiaan joku efekti, jotkut taajuudet kuulostaa tosi hyvitä, välillä taas jotenkin ohuilta. Kertsissä ainesta, toimii aina kun menee harmonian korkeimpiin kohtiin. Sanoissa ehkä liikaa metaforia, mutta tuskin kiinnittäisin huomiota, jos tää olisi vaikka Claptonin Unplugged levyllä. Aina etsitään sitä kärkeä, niin tämä oli miulle yksi mieluisammista sävellyksistä tuotannostasi. |
|
||
|
ricbay 6 päivää sitten Tarkkaa kitarointia jälleen. Taitaa olla joku nauhasaturaatio efekti tuossa kitarassa. Sopii kyllä siihen tuomaan nostalgista otetta. Sulta kyllä onnistuu monenlainen musa, mutta jos pitäisi joku tyyli nostaa esiin, niin tällaisessa herkässä ja rauhallisessa tulkinnassa olet ehkäpä parhaimmillasi. |
|
||