Minä, jota en näe,
on poissa ja näkymätön.
olen varma, että
se on tässä huoneessa.

Kun istun hiljaa.
katson tuolini alle,
katson olkani yli,
huone takana loistaa.

Hän, joka ei ole minä,
tunnen tulevan lähemmäksi,
vuodet ovat takanani,
hän kerii siitä lankaa.
hän kerii siitä lankaa.

Kun kuulen äänen,
siipien havinan,
kuin kyyhkysen ullakolla,
mutta se on etiäinen.

Hän, joka ei ole minä,
tunnen tulevan lähemmäksi,
tunnen tulevan lähemmäksi.

Pelottava minä on lähellä,
kuvittelen sen kaltaisekseni,
pelottava minä on lähellä,
kuvittelen,
pelottava minä on lähellä.