Kuljen omaa Silkkitietäni
Halki tämän autiomaan
Se mitä käteen jää
On ajan hiekkaa vaan
Yö on pitkä kuin loputon
Kilometrejä vielä edessä on
Ja jostain hiljaa soi
Matkamiehen blues

On yksinäinen kulkija
Tien päällä aina omillaan
Ei valtateiden kutsua
Hän voi milloinkaan vastustaa

Saavun maalikylään autioon
Haamut menneisyyden siellä on
Minkä taakseen jättänyt
Edestään sen löytää nyt
Tie on uhka ja mahdollisuus
Se kun loppuun kuluu jää kangastus
Ja jossain hiljaa soi
Matkamiehen blues

On yksinäinen kulkija
Tien päällä aina omillaan
Ei valtateiden kutsua
Hän voi milloinkaan vastustaa