Jos ois mulla seittemän syräntä
voisin yhren vaikka heittää hukkaan
ja kuusi niistä matkalleni
minä ottaisin vain mukkaan

toisen antaisin auringolle
joka valaisee mun reittiäni
aina silloinkin kun mua eksyttää
jonkun toisen ihmisen ääni

kolmas ois korialle korpille
jok' on väriltänsä musta
siinä värissä joku mua muistuttaa
oman maailmani maalailusta

neljännen saajan tietävät
vain tähret pääni päällä
kun kukaan muu ei oo kattomassa
kun kyynelehrin täällä

viirennen varaisin vanhukselle
jok' on lakannut puhumasta
kun kieltänsä yksikään ymmärrä ei
vaikka on hällä kymmenen lasta

kuurennen kulkisin lahjoittamaan
vaikka maailman kaukaisiin ääriin
jos on siellä joku jolle tehnyt oon
minä joskus jotakin väärin

ja sitä viimeistä kantaisin rinnassani
vaik ois tavatonkin taakka
sen saattaisin yksin ja ylpiänä
aina hautahani saakka

jos ois mulla seittemän syräntä
voisin kuusi vaikka heittää hukkaan
sillä yhren vain minä tarvitsen
tuonne hautahani mukkaan

- sillä yhren vain minä tarvitten
tuonne hautahani mukkaan.