Kuuletko sen


Koitti päivä myrskyinen, juuret maasta irti repi
Eilen rakkaus lämpöinen, nyt vierellä tyhjä peti
Miksi lahjan suuren annoitte, sitten pois sen minulta veitte
Voiko kaikella olla tarkoitus, kun enkelit luokseni toitte
Kuinka voisin sanoa, ettei millään ole merkitystä. Olen hetken hiljaa, kuulen maailman hengitystä

Kuuletko sen, kun metsä sulle huokaa. Kuuletko sen, kun kalliot kuiskaa
Kuuletko, kun universumi vastaa. Tunnetko, kun universumi antaa Rakkauden

Miksi sydämeni sulkisin, etten enää kaunista näkis
Ystäville kääntäisin selkäni. Ei ilo enää luonani kävis
Sain lahjaksi suuren rakkauden, se lapsen silmistä loistaa
Vaikka olet kaukana jossakin, ei rakkautesi ole poissa
Kuinka voisin sanoa, ettei millään ole merkitystä. Olen hetken hiljaa, kuulen maailman hengitystä

Kuuletko sen, kun meri sulle huokaa. Kuuletko sen, kun pellot sulle kuiskaa
Kuuletko, kun universumi vastaa. Tunnetko, kun universumi antaa Rakkauden

Valosi kosketti jokaista, missä milloinkin sä kuljit
Olit aarre arvokkain, kun elämäämme tulit
Kuin pisara suuressa meressä, oot osa maailmankaikkeutta
Elät tuhansissa tarinoissa, on rakkautesi ikuista

Kuuletko sen, kun metsä sulle huokaa. Kuuletko sen, kun kalliot kuiskaa
Kuuletko, kun universumi vastaa. Tunnetko, kun universumi antaa
Kuuletko sen, kun meri sulle huokaa. Kuuletko sen, kun pellot sulle kuiskaa
Kuuletko, kun universumi vastaa. Tunnetko, kun universumi antaa Rakkauden


-Kreeta