on mansikkaa
ja on mustikkaa
maailmaa riittää vaan ei toinen maa
milloinkaan uhkaa suomen armeijaa

jos luottamaan saa
vain kuppi teetä ja sympatiaa
maailmaa riittää vaan ei toinen maa
milloinkaan voi kiinnostaa

marssitaan ja vartioidaan (ja metsiä partioidaan)
on kansa muistanut sankareitaan
on helppo muisto- kunnia- ja arvomerkit luovuttaa
vaan maa kuka sitä puolustaa

kun pojat on poikia vaan
noita pitkätukkaisia sivarihomoja jotka eivät tahdo armeijaan
mutta armeija kouluttaa tytöistä miehiä
ja esi-isämme pyörivät sankarihaudoissaan

ei meitä voi auttaa
kuin karpo jolla on aina asiaa
maailmaa riittää vaan ei synnyinmaa
milloinkaan tarpeekseen saa