sade kastelee lehdet
joita tuuli irroittaa
puista ja sun päiväkirjasta
heti aamulla lähdet
enkä sua nähdä saa
jään puoleenpäivään unta jatkamaan

on aikainen aamu kun hän peiliin kirjoittaa
nuo sanat joita ei pysty lausumaan
mua huomisen jälkeen rakastais et kuitenkaan
taidan lähteä matkaa jatkamaan

luen rukouksen ääneen
jumala ei kuulekaan
tai jos kuulee niin ei vastaa ainakaan
tiedän uskoni jääneen
ei aika pysy paikoillaan
aurinko ei seiso aloillaan