Kesä on mennyt, mutta se nyt ei haittaa
kun hetket nuo parhaat ikuisesti voin muistaa.
Mä leveällä pensselillä
maalailen taivaanrantaa.
Syksy on tullut, mutta maalari vaan jatkaa
kovaa tää on, mutta vielä tämän jaksaa.
Mä leveällä pensselillä
maalailen taivaanrantaa.

Maalariekspertti on kesäpoika mestari,
siveltimen kastan, sun elämä on festari,
pensselillä leveällä tahdon päästä maalaamaan.
Puumat kun ulvoo, niin ei vuodenaikaa katso se
kesä taikka talvi, niin mä sänkyyn aina kaadan ne
leveällä pensselillä maalaan aina taivaanrantaa.

Talvi kun saapuu, moni uneen silloin vaipuu
kesäpojan vauhti silti milloinkaan ei hyydy
mä leveällä pensselillä
maalaan talven piiloon.
Kevät kun koittaa, niin taas uusi purkki avataan
nyt jo mieli tekisikin taas päästä sutimaan
mä leveällä pensselillä
kohta maalaan taivaanrantaa.

Joskus saattaa käydä niin
että paksuun pensseliin
maalia ei aina enää riitä.
Mutta siitä huolimatta
maalarilla aina työtä
on kun taiteilijaa tarvitaan.