hei Joni
olen tuntenut sinua pitkään
arvaatko miltä tuntuu
huonoja eivät vuodet niistä mitkään
kun niihin painautuu

hei Joni älä huoli
aina pärjätään
vaik elämämme ehtoopuoli
alkoi ehkä tänään

hei Joni
kun katsoo muuttuneita kasvoi
sen ymmärtää voi
kai toinen meistä aikuiseksi kasvoi
toinen vierestä katsoi

hei Joni älä huoli
pärjätään kumminkin
jos nuoruutemme jo kuoli
niin kuolipa nauruun ainakin

niin kuin seepra pakomatkan jälkeen
minä tärisen, minä yhä tärisen
vaan niin kuin haapa syksyn vireen alla
minä varisen, minä nyt jo varisen
niin kuin taimi kevätmultaan
minä vajoan, rakkauteen vajoan
ja kuin seepralauman muoto pedon silmissä
minä hajoan

kai me ollaan niin kuin kissat
aina pudotaan
joo niin me ollaan kuin pajunkissat
pieniä ja söpöjä ja eletään ainakin kerran
hei Joni älä huoli
aina polku löytyy
mua odotatko puistossa
taas kun hiekka näkyy